Lukijoilta:

Mielipiteeni Uukuniemen koulun lopettamissuunnitelmasta

Maaseutu etsii kaikin keinoin uusia asukkaita-otsikko Itä-Savo-lehdessä viime helmikuussa oli hyvin innostava. Siinä kerrottiin miten Parikkalan pohjoispäähän Asu kärjessä- hankkeella haetaan kuntaan maallemuuttajia, varsinkin lapsiperheitä ja iloittiinkin siitä, että Uukuniemen alueelle oli jo 2008 jälkeen muuttanut kahdeksan alle kouluikäistä lasta perheineen ja myöhemminkin on muuttanut lisää. Koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä 31.

Hanke sai kylmää vettä niskaan kun kunta kirjasikin kuntastrategiaan koulun lopettamisen. Tämä tuntuu järjettömältä, kun samalla yritetään houkutella lapsiperheitä asumaan tänne. Usko siihen, että kuntalaiset ovat tasa-arvoisia horjuu kovasti. Ei riitä se, että sanotaan palvelujen säilyvän kuntakeskuksessa, vaan pitää muistaa, että ennen kuntaliitosta Uukuniemi oli itsenäinen kunta . Liitossopimuksessa ei varmaankaan mainittu, että koulu lopetetaan ja samoin supistetaan tai lopetetaan muitakin palveluita. Kaikki nämä asiat on kyllä tuotu jo monessa tilaisuudessa niin kansalaiskeskusteluissa kuin vetoomuksissa päättäjien tietoon. Varmasti täällä Uukuniemellä on tarkkaan seurattu kunnanhallituksen päätöksentekoa niin puolueitten kuin yksittäisten päättäjien osalta.

Perheiden kannalta tärkein kunnallinen palvelu on lasten ja nuorten koulutus. Koko opettajan urani aikana koulutuksesta on säästetty koko ajan. Säästöjen saaminen koulun lopettamisesta on osoittautunut virheeksi. Tästä on olemassa tutkittua tietoa. Tarkkaa säästösummaa ei kukaan osaa sanoa, esimerkkinä Uukuniemen ja Särkisalmen koulujen kustannussäästöistä on heitetty monenlaisia summia ilmaan, alussa ihan hurjiakin lukuja. -Koulun lakkauttamisen kustannusvaikutuksien laskeminen on ollut liian vaikea yhtälö hallittavaksi, toteaa Kasvatustieteen professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta. Hänen mukaan Suomeen on tullut pienten ja keskisuurten koulujen hävittämisvimma. Hänen mukaansa päätökset tehdään lyhytnäköisesti liiketalouden kaavoin,ottamatta huomioon niiden pitkäaikaisvaikutuksia, paikallisia olosuhteita, kansalaismielipiteitä ja tutkimustietoa. On helppo vain pistää koulu kiinni ja sanoa miten paljon säästetään rahaa, sen sijaan että arvioitaisiin kokonaisvaltaisesti lähikoulun merkitystä kuntalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Koulun lakkauttaminen on selvä uhka alueen kehittymiselle. Väestörakenne kapenee ja eriarvoisuus jyrkkenee.
Säästetäänkö väärästä kohteesta kun kysymyksessä ovat pienet lapset? Lastenko kustannuksella kuntataloutta halutaan tasapainottaa? Pitkät koulumatkat odotusaikoineen vaikuttavat lasten terveyteen ja kasvuun. Lapsen perusturvaan kuuluu turvallinen ja läheinen oppimisympäristö. Eikö tosiaan voida löytää muita säästämiskohteita. Varsinkaan kun Uukuniemen kohdalla lakkauttamista ei voi perustella oppilasmäärän vähentymisellä. Ennuste näyttää, että parin vuoden päästä oppilasmäärä olisi jälleen kasvussa.

Olen useaan otteeseen tuonut esille pienten lasten koulun. Perusopetuslain perusteella koulutuksen järjestäjä voi päättää mitkä vuosiluokat ovat kussakin perusopetusyksikössä eli koulussa. Koulussa voi olla esim. esikoululaiset ja 1-2 luokat tai se voidaan järjestää niin, että siinä on luokat 1-4 ja esikoululaiset. Laki antaa monia mahdollisuuksia. Jos tällainenkin järjestely tuntuu liian kalliilta niin koulutalossa voisi erilaisia palveluja: yksityisiä ja julkisia, esim päivähoitopalvelut tai vanhusten ruokapalveluja.
Toivon samaa mitä on tuotu esille jo monta kertaa. Katsotaan ensin miten Asu kärjessä- hanke toteutuu. Mietitään vielä muitakin vaihtoehtoja pienten oppilaiden kannalta kuin koulun lopetus.

Irmeli Tiainen, eläkkeellä oleva opettaja
 
Etusivulle