A. J. Tiaisen harmoonitehtaan perustamisesta 105 vuotta. Vanha verstasrakennus kunnostettu ja entisöity.

Harmooneja on valmistettu Uukuniemellä 1800-1900-lukujen taitteesta asti. Antti Juho (Anders Johan) Tiainen rakensi ensimmäisen soittimensa Niukkalan Telatiellä sijainneen kotitilansa saunassa.

Harrastus johti opintielle Tampereelle saakka, jossa hän opiskeli vuoden harmoonien valmistusta J.E. Hedenin tehtaalla, siirtyen sen jälkeen Sortavalaan Mäkisen oppiin. Palattuaan Uukuniemelle A.J. Tiainen perusti nimeään kantavan harmooniverstaan vuonna 1903.

Alkuvuodet tehdas toimi Telatiellä, kunnes siirtyi 1914 lähemmäksi kylän keskustaa, nykyisille sijoilleen Rauhalanmäelle (tunnetaan myös Verstanmäkenä). Toiminta uudessa verstasrakennuksessa alkoi 14.9.1914.

Tehtaan kulta-aika ajoittuu 1920-luvulle, tilausmäärät kasvoivat ja ulkopuolista työvoimaa tarvittiin. Parhaimmillaan verstaassa työskenteli ainakin 8 puuseppää. Tuotannon huippuvuosi oli 1928, jolloin valmistui 82 harmoonia.

Ensimmäisen kaikkiaan kolmesta Suomen messujen myöntämästä laatukultamitalista tehdas sai 1922, myöhemmät vuosina 1930 ja 1955.

Tehdas oli alusta lähtien hyvin omavarainen: puutavara saatiin pääosin omista metsistä, ja työkalut valmistettiin pitkälti itse. Harmoonimestarin Heikki-veli taisi sepän työt ja takoi paitsi työkalujen metallisosat myös suunnitteli tehtaan voimansiirtoon tarvittavat hihnastot. Tehdas oli keneistettu jo 1920-luvun alussa. Voimanlähteenä oli alussa petrolikäyttöinen maamoottori, myöhemmin siirryttiin sähkömoottoriin.

Kaikkea ei kuitenkaan valmistettu itse, esim. Harmoonien kielet tilattiin muualta, aluksi ”Ameriikasta”, sitten Saksasta ja loppuvuosina DDR:stä. Muualta tilattiin myös rekisteritapit ym. erikoistavaraa.

A.J. Tiaisen kuoltua vuonna 1931 työtä jatkoi hänen pojat Eino ja Väinö. Väinö rakensi harmooneja vuoteen 1977 asti yhdessä poikansa Pentti Tiaisen kanssa. Sittemmin Eino lähti Viipurin musiikkiopistoon opiskelemaan kanttoriksi, jossa ammatissa hän teki elämäntyönsä Uukuniemen seurakunnassa. Sotavuosina toiminta hiipui materiaalipulan takia, 1960- ja -70 -luvulla sähköurut ja piano syrjäyttivät harmoonin koti- ja koulusoittimina. Tilaukset vähenivät. Viimeisen Uukuniemellä valmistetun harmoonin valmisti Eino Tiainen vuonna 1978.

Kaiken kaikkiaan A.J. Tiaisen tehtaasta valmistui vuosina 1903-1977 yli 2000 harmoonia. Tämän lisäksi Eino Tiainen rakensi tahollaan n. 300 soitinta. Yhden tai useamman harmoonin tekivät Heikki Tiainen sekä Väinön ja Einon veli Toivo Tiainen. Myös muutamat kyläläiset rakensivat itselleen verstaassa oman harmoonin.

Harmoonitehtaan verstasrakennuksen kunnostus ja entisöinti.

Sakari Tiainen kertoo isoisänsä isän perustaman harmoonitehtaan verstasrakennuksen kunnostuksesta:

”Noin 5 vuotta sitten totesimme olevan ”viimeisen hetken” tehdä jotain ko.verstasrakennuksen säilyttämiseksi. Alin hirsikerta, osa lattialankuista, ikkunat yms. olivat pahasti lahonneet, kattokin alkoi vuotaa ja oli osin muutenkin hajalla. Sisäkatto oli viittävaille romahtamassa jne.
Päätettiin ryhtyä toimiin rakennuksen säilyttämiseksi. Alunperin rakennus on ollut tyypillinen maalaispirtti tupineen ja kaksine kamareineen. Myöhemmin sitä on korotettu ja tehty laajennusosa puusepänkoneita varten. Vanhin osa rakennuksesta on 1800 luvun puolella rakennettu pirtin osa.
Rkm. Jari Aaltonen Parikkalasta teki alustavan kustannusarvion, jonka perusteella päätimme hakea avustusta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta rakennusperinnön hoitoon tarkoitetuista määrärahoista. Etelä-Karjalan museo ja Ympäristökeskus totesivat kohteen olevan paikallisesti merkittävän rakennuksen ja myönsivät kohteelle 2000 euron korjausavustuksen, joka kattoikin osan korjauskuluista.
Korjausta tehtiin parina kesänä paikallisen hirsitöiden ja vanhojen työtapojen taitajan Heimo Tuomisen toimesta Etelä-Karjalan museon rakennustarkastajan ohjeiden mukaan. Kiviperustus korjattiin, alin hirsikerta ja osa ylemmistäkin hirsistä vaihdettiin, lahot lattialankut, räystäslaudat, kulmalaudat jne. uusittiin, ikkunat ja ovet kunnostettiin. Alas retkahtanut sisäkatto nostettiin, alkuperäinen peltikatto hiottiin ruosteesta ja pohjamaalattiin sekä lopuksi pintamaalattiin alkuperäisen sävyn mukaiseksi.Ulkoseinämaaliksi keitettiin aito punamulta.
Tavoitteena on saada rakennus säilymään mahdollisimman alkuperäisessä kunnossa,alkuperäisine puusepän koneineen, ainutlaatuisine työvälineineen ja tallella olevine harmooneineen muistona vanhojen soitinmestareiden kädentaidoista tuleville sukupolville.”

Lähde: Petri Tiainen ja Sakari Tiainen ”A. J. Tiaisen harmoonitehdas 100 vuotta”

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>