Kategoriat
Arkistot

Tangon, luonnon ja maaseutukulttuurin taikaa Papinniemessä

 

Tulevana sunnuntaina 13.8. alkaa Papinniemen leirintäalueella musiikin ja kulttuuriperinteiden täyteinen viikko kun FINtango -tapahtuma valloittaa Pyhäjärven rantamaiseman. Timo Valtosen luotsaama tapahtuma järjestetään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa, mutta muun muassa Saksassa vastaavia festivaaleja on järjestetty jo vuodesta 2013 lähtien. Käytännön järjestelyistä on vastannut leirintäalueyrittäjä Niko Hälvä sekä entinen leirintäalueen hoitaja Matti Moller. Lisäksi yhteistyötä on tehty monien paikallisten yhdistysten kanssa. Päivittäinen ohjelma saunoineen klo. 16 alkaen on kaikille avoin!

Avauspäivä alkaa kuinkas muutenkaan kuin Kalle Bergin ja kumppaneiden tangotanssikurssilla klo. 13.30. Tämän jälkeen lavan valtaa klo. 14.30 vuoden 1995 tangokuningatar Marita Taavitsainen, joka on esiintynyt myös Saksan FINtango -festivaalilla.  Mukaan säestämään tulee Seinäjoen tango-orkesterin Jarmo Tinkala sekä Tangon Taikaa –orkesterissa esiintyvä Andrew Krell. 

Festivaaliviikon muuhun musiikilliseen tarjontaan kuuluu maanantai-iltana 14.8. amerikkalaisen huippuviulisti Roland Satterwhiten tunnelmointia, keskiviikkona 16.8. viihdemusiikin historioitsija ja 20 vuotta iskelmäradion kultaisena äänenä toiminut Maarit Niiniluoto esitelmöi tangokulttuurin historiasta, perjantaina 18.8. esiintyy Papinniemen kesäkauden avajaisissakin nähty Mustat Silmät -kokoonpano, ja sunnuntaina 20.8. Uukuniemen ”oma poika” Petri Tiainen kertoo paikallisesta musiikkikulttuurista, kuten Uukuniemen laajasta urkuharmonirakennusperinteestä. Myös Saksan festivaaleilla mukana olleet Radio Helsingin DJ Tixa & DJ Vilunki soittavat tangoja sekä muuta hauskaa suomalaista musiikkia 60 vuoden ajalta. Saksalaiset elektromusiikin osaajat DJ Rodion & Sheich von China puolestaan soittavat luontoon sopivaa elektronista musiikkia ja näyttävät kuinka saksalainen ”saunamestari” tekee löylyt. DJ -musiikkia on siis luvassa päivittäin klo. 16-23.

Iltapäivien kulttuurilliseen ohjelmaan sisältyy muun muassa Matti Mollerin piirakantekokurssi, sekä kurssi luonnonkasvien ja -yrttien käyttämisestä. Mielenkiintoisia ovat varmasti myös jo edesmenneiden uukuniemeläisten persoonien kuten ”Kioskin Matin”, Erkki Suppolan, Aune Toiviaisen ja Helvi Siitosen haastattelut sekä iltaohjelmaan sisältyvät suomalaista maaseutu- ja tangokulttuuria käsittelevät elokuvat. Paikalla on myös suomalais-saksalainen Kalevalainen jäsenkorjaaja ja hieroja Kaija Föhr.

 

Avauspäivän pääesiintyjä Marita Taavitsainen. Kuva: Iltalehti.

 

Jarmo Tinkala.
Viulisti Roland Satterwhite.
Maarit Niiniluoto. Kuva: Kouvolan Sanomat.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Ilmianna vanha pihapiiri tai maatila!

 

Viime kuussa Uukuniemellä vierailleet aarteenmetsästäjät  Jukka Ahokas, Tero Poikola, Mika Ahonen ja Janne Hassinen suunnittelevat paluuta pääkallopaikalle elokuun loppupuolella ja etsivät nyt vanhoja pihoja ja tiloja aarteenetsintään. Keskisuomalaiset rakennusalan yrittäjät tekivät edellisellä vierailullaan muun muassa rahalöytöjä, joista mainittakoon ainakin vanha raha vuodelta 1917. Oivallinen löytö Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi!

Edellisen vierailunsa jälkeen miehet ovat kolunneet pihoja ja peltoja Keski-Suomen lisäksi Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Aarteenetsinnän lisäksi myös hyönteisbongaus kuuluu oleellisesti heidän harrastusretkiinsä. Mikäli tiedät sopivia vanhoja kohteita Uukuniemen ja Saaren alueella, ilmoita niistä meille. Kuka tietää millaisia löytöjä maan alle oikein kätkeytyykään.

 

Edellisellä Uukuniemi-reissullaan aarteenmetsästäjät löysivät muun muassa tämän 5 pennin kolikon vuodelta 1917.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Aarteita metsästämässä

 

Mitä saadaan kun yhdistetään neljä keskisuomalaista rakennusalan yrittäjää, metallinpaljastimet, sähkölamput ja viikonloppu Uukuniemellä? Erittäin mielenkiintoinen seikkailu! Näin tapahtui viime viikonloppuna, kun pihaan päräyttivät Jukka Ahokas, Tero Poikola, Mika Ahonen ja Janne Hassinen. Aarteenmetsästäjät.

Vaikka miehet asuvatkin Keski-Suomessa Jyväskylän seudulla, ulottuvat Jannen ja Jukan sukujuuret aina Uukuniemelle saakka. – Jannen mummo on syntynyt entisellä Mujusen kaupalla ja minun mummolani on puolestaan Myötävaarassa, kertoo Jukka Ahokas. Miesten yhteinen harrastus eli vanhojen tavaroiden ja esineiden metsästys metallinpaljastimilla alkoi viime keväänä. -Aiemmin olemme tehneet etsintöjä pääasiassa Keski-Suomessa mutta tällä kertaa tie toi Uukuniemelle, Ahokas sanoo.

Idea harrastukseen syntyi Ylellä pyörineestä tv-ohjelmasta ”Menneisyyden metsästäjät”. Ihan mistä tahansa ei aarteita ole lupa etsiskellä vaan siihen on olemassa tarkat säännöt. – Aina tulee olla myös maanomistahan lupa esimerkiksi pelloilta etsiessä, Ahokas kertoo. – Lisäksi yli 100 vuotta vanhat esineet kuuluvat museovirastolle ja uudemmat, arvoltaan yli 25€ olevat esineet on toimitettava poliisille. Papinniemen leirintäalueella majoittuneet aarteenmetsästäjät olivat jo ehtineet löytää Uukuniemi-reissultaan vanhoja työkaluja, kuten sepän työvälineen joka on arviolta 1800 luvulta, läjän hevosenkengitysnauloja, hylsyjä ja vanhoja rahoja. Esiin putkahti muun muassa 5 penninen tasan sadan vuoden takaa ja Jugoslavialainen kolikko, jota ei vielä toistaiseksi pystynyt tarkemmin määrittämään.

Neljä aarteenmetsästäjää Keski-Suomesta: Tero Poikola (vas), Jukka Ahokas, Mika Ahonen ja Janne Hassinen.
Työn touhussa pellolla…
…ja pihan laitamilla.
Tunnin etsinnän saalis vanhasta Homavaaran pihapiiristä; pajavasaran terä, löylymittari, lyttyyn mennyt peltimuki ja muuta pientä rautaromua.
Suomi 100 -juhlavuotta voi juhlistaa näinkin. 5 penninen vuodelta 1917.
5 markkanen, jonka vuosiluku ei ole tiedossa.

Metsästys ei suinkaan rajoitu päiväsaikaan, vaan illan hämärtyessä etsinnän kohde vaihtuu esineistä hyönteisiin. – Uukuniemellä on hyvin monipuolinen hyönteislajisto muuhun Suomeen verrattuna. Se kuuluu itäiseen lajistoon mitä ei muualla ole. Hyönteiskartoitusta olemme tehneet monissa Euroopan maissa kuten Espanjassa, Kreikassa ja Italiassa. Myös Saudi-Arabiassa ja Thaimaassa olemme vierailleet, miehet kertovat lähes yhdestä suusta. – Minulla on yksi huone varattu kokonaan perhosille. Lajeja siellä on yhteensä noin 15 000, sanoo Poikola.

Näiden neljän metsästäjän innostus tarttuu oitis keneen tahansa. Iloisen ja puheliaan seurueen juttuja kuunnellessa vierähtäisi helposti kokonainen päivä, mutta matka metsästysmaille jatkuu. – Seuravaksi suuntaamme todennäköisesti Joutsaa. Mutta varmasti tulemme Uukuniemelle vielä uudelleen tänä vuonna, Ahokas lupaa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kukkoilua Kukkurilla

Keväällä maaliskuun loppupuolella, tarkalleen ottaen 27. päivä, teki Osmo Melanen Niukkalassa mielenkiintoisen havainnon: Kukkurin lintulaudan alla jyviä nokki, ei suinkaan punatulkku eikä talitintti, vaan yksinäinen fasaanikukko. – Se oli ensimmäinen havainto, jonka jälkeen kaveria nähtiin oikeastaan päivittäin, Melanen kertoo. Kevättalvella lumien aikaan fasaanikukon liikkeiden seuraaminen oli helppoa. – Jäljet kulkivat Kukkurin ja Verstan alueella ja johtivat usein entisen koulun kuusien luo, jonne se luultavasti meni aina nukkumaan, Melanen jatkaa.

Niukkalanmäen asukkaat ovat ehkä saattaneet kuulla voimakasta kiekumista, joka ei kuitenkaan tavallisen kukon ääneltä kuullosta. Fasaanikoiras kajauttaa keväisen soidinhuutonsa, kaksitavuisen ”köök-kök” -kiekaisun, mieluiten muuta maastoa korkeammalta paikalta, esimerkiksi kiveltä tai maakummulta. – Äänen perusteella ristimme kukon lopulta Köököksi, se kun näytti asettuneen mäelle vakituisesti asumaan, naurahtaa Melanen.

Poikamies-Köökön kohtalo alkoi kuitenkin hiukan säälittämään, ja lopulta Melanen puolisoineen päätti tehdä asialle jotain. – Saarella Kirjavalassa on vanha fasaanitila, jonne otimme yhteyttä. Kuultuaan Köököstä kasvattaja päätti sponsoroida kukkoa neljällä kanalla. Kanat saapuivat 22.5. ja ne laskettiin vapauteen Kukkurilla, Melanen kertoo. Köökö ei liikkeissään vitkastellut sillä vain viikon kuluttua ylpeä kukko nähtiin päiväkävelyllä kahden kanasen kanssa. – Yksi fasaaniuros saattaa hallita jopa seitsemän naaraan laumaa, mutta Köökön seurassa on yleensä viihtynyt kaksi kanaa. Se on vähän epäselvää, ovatko ne joka kerta samoja fasaanikanoja, sanoo Melanen.

Fasaaneille tyypillistä elinympäristöä on aukea ”kulttuurimaisema”, viljelysmaat ja asutuskeskusten laitamat. Ne myös viettävät usein koko vuoden samoilla alueilla. Köökön reviiriksi on muotoutunut Kukkurin, Verstan, Suppolan ja Suurentuvan ympäristö. Mistä Köökö alunperin on paikalle tupsahtanut, on arvoitus. – Reilu 20 vuotta sitten kun enoni vielä asui Kukkurilla, täällä eleli usean fasaanin poikue muutaman vuoden ajan. Sitten ne katosivat jonnekin. Kesälahden ja Saaren puolella on myös fasaaneja, Melanen pohtii Köökön mahdollista alkuperää. Fasaanien luonnollista esiintymisaluetta on ollut Aasia ja Kaakkois-Eurooppa, josta sitä on vähitellen istutettu kaikille mantereille (lukuun ottamatta Etelämannerta). Suomeen ensimmäiset fasaanit istutti tehtailija Karl Fazer vuosina 1901–1902.

Vaikka fasaani onkin riistalintu, se on ollut myös rauhoitettu. Melanen toivookin, että Köökö kanoineen saisi elellä rauhassa ja liipaisinta painetaan vain kamerasta. – Tarkoituksena on järjestää tälle laumalle talviruokintaa, kesällä ne kyllä löytävät kaiken ravinnon tuolta luonnosta, hän sanoo.

Entä mikä on viimeisin havainto Köököstä? -Kyllä se eilen viimeksi liikkeellä oli, tällä kertaa vain yhden kanan kanssa, Melanen päättää.

Fasaanikukko Köökö sai nimen soidinhuutonsa mukaan.
Fasaani ei mielellään lennä, vaan liikkuu pääsääntöisesti kävellen. Köökön voi nähdä päiväkävelyllä Niukkalassa Kukkurin, Verstan, Suppolan ja Suurentuvan alueella.
Fasaanikoiras voi olla pituudeltaan (pyrstö mukaan luettuna) 70–90 cm pitkä. Pisimmät pyrstösulat saattavat olla jopa puolen metrin mittaisia. Köökö koko komeudessaan.

 

K.L.

Kuvat: Osmo Melanen

Jaa juttu Facebookissa:

Veloitukseton kotitalouksien pienkuormien vastaanotto touko- ja syyskuussa 2017

Etelä-Karjalan Jätehuolto tarjoaa kotitalousasiakkaille maksuttoman jätteiden vastaanoton miehitetyillä Hyödyksi-asemilla ja Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa kahtena kuukautena tänä vuonna, touko- ja syyskuun ajan. -Saimme paljon myönteistä palautetta viime vuoden maksuttomasta kampanjastamme, joten päätimme jatkaa käytäntöä tänäkin vuonna hieman lyhennetysti, kertoo Etelä-Karjalan Jätehuollon toimitusjohtaja Mika Suomalainen.

Veloitukseton vastaanotto koskee kotitalouksilta tulevia pieneriä, eli henkilöauton peräkärrikuormia ja pakettiautollisia. Vastaanotettavat jätteet ovat esimerkiksi rakennus- ja purkujätettä tai käyttökelvottomia huonekaluja sekä aina maksutta vastaanotettavia kotitalouksien vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja puutarhajätteitä. Maksuton kampanja ei koske asbestijätettä.

Käy tutustumassa myös Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kierrätysguru 2017 -kampanjaan, joka on hyväksytty osaksi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Linkki sivustolle Kierrätysguru 2017. Suomen jätehuollon vaiheisiin voi käydä kurkistamassa täällä. Sata vuotta sitten jätteisiin liittyvät ongelmat olivat huomattavasti konkreettisempia ja arkisempia kuin nykyisin!

031fd910c7ceff1fa5e0f762e82a64bb08a4ad1f

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Pääsiäisen pauketta Pyhäjärvellä

Pääsiäispyhinä Pyhäjärven rantamilla on päästy ihmettelemään ja ihastelemaan luonnon ihmeellisyyttä. Järveltä kantautunutta äänimaailmaa on kuvailtu muun muassa kesäiseksi ukonilmaksi tai ”sonnilauman mölinäksi”. Voimakkaimmillaan keväinen konsertti on heti auringonlaskun jälkeen, jolloin äänet kuuluvat aina asuntojen sisälle asti. Syynä ovat suurehkot lämpötilan vaihtelut, jään ohuus sekä lumettomuus. Kumean jyrinän lisäksi voi kuulla repiviä räsähdyksiä jääpeitteen halkeillessa. Aaveisia ääniä ei siis tarvitse säikähtää eikä sodan syttymistä pelätä, näille löytyy luonnollinen selitys!

17976273_10155168111163704_1086220303_o
Luonnon järjestämää ilmaista konserttia on pääsiäisen pyhinä päästy kuuntelemaan Pyhäjärvellä. Kuva Heli Heikkonen.
 K.L.
Jaa juttu Facebookissa:

Aloitteita, ideoita, toiveita ja ehdotuksia uudelle kunnanvaltuustolle

Vajaa viikko sitten valittu Parikkalan uusi kunnanvaltuusto aloittaa toimintansa heti kesäkuun alussa. Reippaasti uudistuneelta valtuuston jäsenistöltä odotetaan toki myös reippaita uudistuksia, ja nyt olisi kuntalaisilla hyvin aikaa herättää keskustelua  asioista, epäkohdista tai parannuksista, joita kunnan alueella, varsinkin syrjäkylillä, kaivattaisiin. Pienestä ajatuksesta ja ideasta voi alkaa suuri muutos, mutta toisaalta pienikin muutos voi olla merkittävä isolle osalle kunnan asukkaista. Mikä olisi sinun ehdotuksesi? Kommentteja toivotaan joka kylästä ja eri ikäryhmien edustajilta.

20170414_143536
Urheilukenttä ympäristöineen on ollut puheenaiheena jo useamman vuoden, mutta tilanne on edelleen tämä. Kentän lisäksi kunnostusta tarvitsisi välinekoppi. Rajapirtin ympäryspuut alkavat olla jo turvallisuusriski ja estävät muun muassa lipputangon käytön.

 

 

20170414_144008
Kirjaston säilyminen on uukuniemeläisille tärkeä asia. Julkisivu kaipaisi kuitenkin ehostusta, ikkunanpuitteet maalausta ja rappuset rappausta.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemen VPK juhlii 40-vuotista taivaltaan


vpk
Uukuniemen VPK piti harjoitukset 30.10. Vasemmalta Kirsti Ulvinen, Eero-Pekka Ulvinen, Marko Ulvinen (VPK:n päällikkö), Petteri Hirvonen ja Ville Tiitta. Uukuniemen VPK:n vahvuus on tänä päivänä 6 henkilöä, joten uusia jäseniä tarvittaisiin kipeästi.

 

Uukuniemen VPK viettää 40-vuotisjuhliaan Kummunkorkea Koululla lauantaina 26.11.

Juhla alkaa klo 10 Päivä paloasemalla -tapahtumalla. Kyseinen tapahtuma on valtakunnallinen ja se järjestetään tänä vuonna yli 350 paloasemalla ympäri Suomen.Tapahtuman aikana opitaan tärkeitä paloturvallisuustaitoja ja tutustutaan palokunnan toimintaan hauskoilla tehtävärasteilla. Miten palomiehen varusteet puetaan? Kuinka sammutusvälineitä käytetään ja miten palavasta huoneesta poistutaan? Kyseessä on koko perheen tapahtuma ja se on osa 26.11 – 1.12.2016 pidettävää paloturvallisuusviikkoa.

Päivä paloasemalla-tapahtuman jälkeen juhla jatkuu kutsuvierastilaisuudella klo 13.30.

 

 

 

Uukuniemen VPK:n juhlavuosi

Alla otteita Tuomas Tiaisen kirjoittamasta Uukuniemen VPK:n historiikista:

Uukuniemen VPK täyttää tänä vuonna 40-vuotta. Se perustettiin vuonna 1976, kun palo- ja pelastustoimesta annettu laki edellytti, että kunnalla pitää olla palokunta, joka on vakinainen, puolivakinainen tai sopimuspalokunta. Uukuniemen kunnan palotoimen vastuu ja tehtävät päätettiin siirtää VPK:lle. Ensimmäisenä ja pitkäaikaisena palokunnan päällikkönä toimi Paavo Tiainen.

Palotalli löytyi VPK:lle Niukkalasta entisen kansakoulun halkovajasta, joka muutetiin, kunnostettiin ja peruskorjattiin. Paloauto ostettiin Imatran VPK:lta ja se oli Ford F-600 merkkinen vuosimallia 1960.

Jäseniä VPK:lla oli ensimmäisten viiden vuoden aikana vuosittain tasaisesti noin 20 – 30 henkeä. Tämän jälkeen jäsenmäärä laski hiukan mutta vakiintui noin kymmeneen jäseneen.

Paloharjoituksia pidettiin säännöllisesti alkuajoista lähtien ja kursseilla käytiin.

Aina eivät harjoitukset sujuneet ongelmitta. Uukuniemen kunnan hallintopuolella pitkään toiminut Matti Repo muistelee, että Uukuniemen silloinen kunnansihteeri Väinö Leminen tuohtui kerran, kun ruiskut suunnattiin huolimattomasti kirkonkylällä Lehtolassa sijainneen kunnantalon halkoliiteriä päin. Tuolloin Väinö avasi ikkunan ja kuului huutaneen:

“Elkee nyt herranen aika meijän puita kastelko”.

VPK:n alkuaikojen toiminta oli aktiivista, mutta pienessä kunnassa hälytyksiä tuli harvakseltaan. Välillä jopa niin harvoin, että VPK:n toiminnassa mukana ollut jäsen päätti ruveta itse sytyttämään paloja. Henkilö jäi lopulta kiinni teoistaan ja joutui käräjien kautta vankilaan.

Kalustoa ja paloautoa VPK on uusinut vuosien saatossa.

VPK siirtyi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alaisuuteen vuonna 2004, kun Uukuniemen kunta liittyi osaksi Parikkalan kuntaa. VPK:n Rahoituksesta on tuosta lähtien vastannut Lappeenrannan kaupunki.

Vuoden 2010 alussa VPK sai käyttöönsä kauan kaivatun ensivasteauton.

Yhteistyötä Uukuniemen VPK on tehnyt vuosien saatossa eri vapaaehtoisten palokuntien kanssa, niin lähiseudulta kuin myös rajan takaa. Lahdenpohjaan tehdyillä ystävyysreissuilla sattui ja tapahtui.

Uukuniemen VPK:n vahvuus on tänä päivänä kuusi henkilöä. Uusia jäseniä kaivattaisiin mukaan, jotta vapaaehtoinen palokuntatoiminta jatkuisi Uukuniemellä.

Nykyään hälytyksiä on vuodessa keskimäärin 30. Hieman yli puolet näistä on ensivaste hälytyksiä ja puolet sammutustehtävia.

Uukuniemen VPK:n päälliköt vuosien saatossa:

Paavo Tiainen (ensimmäinen)
Mauno Tiainen
Sakari Tiainen
Jari Sallinen
Kai Laine
Marko Ulvinen (nykyinen)

-TT


Uukuniemen VPK:n 40-vuotisjuhla Kummunkorkea Koululla lauantaina 26.11.2016. Klo 10-13 Päivä paloasemalla-tapahtuma, jonka jälkeen klo 13.30 kutsuvierastilaisuus.


Vanhoja Uukuniemen VPK:n kuvia:

 

Yhteistyötä tehtiin muun muassa Saaren VPK:n kanssa. Välillä otettiin mittaa paremmuudesta rantalentopallossa.
Yhteistyötä tehtiin muun muassa Saaren VPK:n kanssa. Välillä otettiin mittaa paremmuudesta rantalentopallossa. Kuva: Paavo Tiainen.
Savusukellusta. Kuva: Aatos Kemppinen
Savusukellusta. Kuva: Aatos Kemppinen
Poliisi lahjoitti hirvikolarin hirven VPK:lle.
Poliisi lahjoitti hirvikolarin hirven VPK:lle. Kuva: Paavo Tiainen.
vpk_vanhat_3
Kuva: Paavo Tiainen.
vpk_vanhat_6
Kuva: Paavo Tiainen.
vpk_vanhat_7
Kuva: Paavo Tiainen.
vpk_vanhat_2
Kuva: Paavo Tiainen.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Autiokylän historiapolkua siistittiin talkoovoimin lauantaina 22.10.

TEKSTI JA KUVAT: TT


kirkkokallio_1
Reilu parikymmentä henkeä oli saapunut kunnostamaan autiokylän historiapolkua. Talkootapahtuma oli osa Vasukkaiden Pako Papinniemestä-hanketta, johon on saatu leader-rahoitusta.

kirkkokallio_5Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry, Vasukkaat, järjestivät lauantaina 22.10 Papinniemen autiokylän historiapolun siistintä-, ja raivaustalkoot. Paikalle oli saapunut reilut parikymmentä henkeä vesuri, oksasakset, lapio tai raivaussaha mukanaan. Polkua käveltiin vauhdilla läpi ja risut saivat kyytiä. Parin tunnin urakan päätteeksi Vasukkaat tarjosivat talkookahvit leirintäalueen kahvilalla.

Talkoot olivat osa Vasukkaiden vetämää Pako Papinniemestä-hanketta. Hankkeella on tarkoitus lisätä tietoisuutta Papinniemessä sijainneesta historiallisesti merkittävästä kohteesta, vanhasta autioituneesta ortodoksikylästä.

Ortodoksikylästä on merkintöjä historian kirjoissa jo 1500-luvulta. Ensimmäiset tiedot sen muinaisjäännöksistä ovat vuodelta 1882, kun Kustaa Killinen kierteli Suomen Muinaismuistoyhdistyksen stipendiaattina luetteloimassa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Seuraavan kerran kohde keräsi huomiota vasta 1980-luvun loppupuolella, kun uukuniemeläissyntyinen arkeologian harrastaja Olavi Ahokas teki alueelta muutamia merkittäviä esinelöytöjä. Kesällä 1993 hän löysi paikalta yli tuhat rahaa käsittäneen raha-aarteen. Aarre oli kätketty 1650-luvulla.

Uukuniemen kylän asutuksen alku, jossa tutkittavaa riittäisi

Vuonna 1993 alue määritettiin virallisesti muinaisjäännösalueeksi, autioituneeksi ortodoksikyläksi. Turun yliopisto on tutkinut aluetta arkeologisin kaivauksin vuosina 1995–2005 ja alueelta on talletettu tuhansia löytöjä.

-Löysimme kasteristejä, metalli-ikoneja, puukkoja ja työkaluja. Arkiasumisen merkkejä, kertoo arkeologi Ville Laakso, yksi aluetta aikanaan tutkineista.

Laakso kirjoitti kaivauksista tuolloin gradua. Hän kertoo, että Papinniemen autiokylä oli uusi ja hyvin monipuolinen kohde arkeologille. Vaikka kaivauksilla saatiin kerättyä hyvin laaja aineisto, oli se tavallaan vasta pintaraapaisu sille, mitä alueelta saattaisi löytyä. Valitettavasti kaivausten rahoitus loppui kuitenkin kesken.

-Arkeologia on hyvin kallista. Tarvitaan paljon ihmisiä. Se on käsityötä ja kestää kauan. Puhutaan varmasti kymmenistä tuhansista euroista, joka vaadittaisiin että kaivauksia voitaisiin alueella jatkaa, selventää Laakso.

kirkkokallio_3
Arkeologi Ville Laakson (vasemmalla) haaveena olisi, että Papinniemen ortodoksisen autiokylän kaivauksia päästäisiin joskus jatkamaan.

kirkkokallio_4Laaksolle seutu on muutenkin tuttua, sillä hänen mökkinsä sijaitsee Parikkalassa. Uukuniemellä hän käy noin pari kertaa vuodessa. Haaveena hänellä olisi, että jonain päivänä kaivauksia voitaisiin vielä jatkaa.

-Se on historiallisesti erittäin merkittävä kohde ja Uukuniemen kylän asutuksen alku. Alueella olisi todella paljon vielä tutkittavaa, sanoo Laakso.

Vasukkaiden hankkeesta Laakso kertoo olevansa tyytyväinen.

-Hienoa, että aluetta kunnostetaan ja tuodaan nyt esille. Sillä on paljon enemmän kerrottavaa, kuin mitä nykyinen opastaulu pystyy kertomaan.

 

Autiokylän reilun kilometrin pituisen polun varteen sijoitetaan neljä uutta infotaulua: kirkonpaikalle, aarteen löytöpaikalle/kalmistoon, talonpaikalle sekä viljelysröykkiön luo. Lisäksi nykyisen parkkipaikan kohdalla oleva autiokylää yleisesti esittelevä opastaulu uusitaan. Reitille sijoitetaan muutama penkki, jossa voi levätä ja rauhoittua luonnon helmaan.  Vasukkaat odottavat historiapolun lisäävän kävijöitä Uukuniemellä.  Hankkeeseen on saatu Leader –rahoitusta ja se toteutetaan yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa.

– Edesmennyt Vasukkaiden yksi perustajajäsen Ensio Fihlman puhui vuosi kaupalla, että autiokylää pitäisi kunnostaa ja kyltit uusia. Turistit eivät tuntuneet löytävän paikalle tai eivät olleet edes kuulleet koko autiokylästä. Hanke liittyy samalla meidän 20 v  juhlavuoden ohjelmaan, kertoo Vasukkaiden aktiivi ja Pako Papinniemestä-hankkeen projektipäällikkö Mirja Ulmanen.

Lisätietoja ja kuvia hankkeesta löytyy facebookista osoitteesta: https://www.facebook.com/Papinniemen-autiokylä-Uukuniemellä-715354388567175/ 


kirkkokallio_2 kirkkokallio_6

 

Jaa juttu Facebookissa:

Heimo Paakkisen ruskakuvia Uukuniemeltä 2016

Heimo Paakkinen on lähettänyt jälleen meille ihailtaviksi hienoja ilmakuvia Uukuniemeltä.

Tarnalan ja Kummun kylien rajamailla sijaitseva Lamminahonsalo ja Kaatiolammet (Kuva: Heimo Paakkinen)
Tarnalan ja Kummun kylien rajamailla sijaitseva Lamminahonsalo ja Kaatiolammet (Kuva: Heimo Paakkinen)
Niukkalan peltoaukeama jossa biisonit ja lampaat laiduntavat (Kuva: Heimo Paakkinen)
Niukkalan peltoaukeama jossa biisonit ja lampaat laiduntavat (Kuva: Heimo Paakkinen)
Tokkarin ranta Niukkalassa ja kylän keskusta (Kuva: Heimo Paakkinen)
Tokkarin ranta Niukkalassa ja kylän keskusta (Kuva: Heimo Paakkinen)
Haapaniemi ruskan väreissä (Kuva: Heimo Paakkinen)
Haapaniemi ruskan väreissä (Kuva: Heimo Paakkinen)
Tienpää, etualalla pensasmustikkaviljelmät (Kuva: Heimo Paakkinen)
Tienpää, etualalla pensasmustikkaviljelmät (Kuva: Heimo Paakkinen)
Kirkonkylä ja Kirkkolampi (Kuva: Heimo Paakkinen)
Kirkonkylä ja Kirkkolampi (Kuva: Heimo Paakkinen)
Papinniemi, oikealla ylhäällä Sarvisalo (Kuva: Heimo Paakkinen)
Papinniemi, oikealla ylhäällä Sarvisalo (Kuva: Heimo Paakkinen)
Papinniemen leirintäalueen hiekkaranta (Kuva: Heimo Paakkinen)
Papinniemen leirintäalueen hiekkaranta (Kuva: Heimo Paakkinen)
Värtsi ja takana näkyy Marttinansaari (Kuva: Heimo Paakkinen)
Värtsi ja takana näkyy Marttinansaari (Kuva: Heimo Paakkinen)
Jaa juttu Facebookissa: