Kategoriat
Arkistot

Rivitalot pian maan tasalla

Niukkalassa Hovikummuntien rivitalot ovat pian muisto vain. Tällä viikolla aloitetut purkutoimet etenevät vaudilla ja kaivinkoneet ahertaneet aamuvarhaisesta iltamyöhään. Alla olevista linkeistä voit käydä lukemassa taustat tapahtumista, jotka johtivat kahden talon kohtaloksi.

https://www.uukuniemi.info/artikkelit/oljyvuoto-niukkalassa-oli-harmillinen-sattuma/

https://www.uukuniemi.info/artikkelit/rivitalot-purkuun-niukkalassa/

 

Tiistaina aamulla ensimmäisen rivitalon osalta purkutyöt oli aloitettu.
Iltapäivään mennessä hommat olivat edenneet jo pitkälle.
Keskiviikkona aamulla myös toinen rivitalo oli monelta osin jo tuhannen palasina.
Nähtäväksi jää, mitä suurelle tontille tulee tapahtumaan.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Hirvijahti alkaa!

Taas on aika hirvenmetsästyksen! Lauantaina 13.10.2018 alkavaan hirvijahtiin osallistuu Uukuniemen Pitäjässä yhteensä 45 metsästäjää. Kokeneiden konkareiden mukana on tänä syksynä myös kaksi ensikertalaista Uukuniemen Erämiesten jahtipäällikkönä toimii yhdistyksen puheenjohtaja Osmo Melanen. Erämiehissä metsästetään neljässä hirviseurueessa: Herkkäsormet (6 metsästäjää) Niukkalassa, Tiinumiehet (14 metsästäjää) kirkonkylällä sekä Rakelit (14 metsästäjää)  ja Pankaniskat (11 metsästäjää) Kummussa. Metsästysalue on laajuudeltaan noin 9000 hehtaaria ja maanvuokraussopimuksia on yhteensä 274.

Hirvenpyyntilupia on tänä vuonna myönnetty kuudelle aikuiselle hirvelle ja viidelle vasalle. Melasen mukaan hirvikanta on sekä metsästäjän että metsänomistajan näkökulmasta katsottuna tasapainossa. Riistaa riittää metsästettäväksi ja pahimmilta hirvituhoilta on vältytty. – Tällä hetkellä hirvikanta liikkuu 30 yksilön paikkeilla ja metsästyksen jälkeen on Uukuniemelle jäämässä parisenkymmentä hirveä, kertoo Melanen. Nykyisin hirviä metsästetään metsästyskoirilla ja varsinainen ajojahti on jäänyt vähemmälle. – Ajojahti on tyypillisintä lähinnä rajan pinnassa, jossa koiria ei voi käyttää, Melanen sanoo. Jahtipäällikkö muistuttaa, että luonnossa liikkuvien ja ulkoilijoiden olisi toivottavaa käyttää asusteissa huomiovärejä. Metsästäjiltä kannattaa tiedustella alueen jahtisuunnitelmista. – Metsästäjillä on käytössään radiopuhelimet ja koiratutkasovellukset näyttävät kännykässä koirien lisäksi myös metsästäjien paikat. Metsästyksenjohtaja kertaa aina turvallisuussaannöt ennen jahtia ja niistä ei tietenkään tingitä, hän sanoo. Poikkeuksellisen tämän vuoden hirvijahdista tekee vuodenaikaan nähden harvinainen sääennuste. Sunnuntaille luvassa on jopa + 17 astetta, vaikka monena vuonna hirvenmetsästyksen aloituspäivänä on ollut jo lunta maassa. – Hirvijahti on kyllä parhaimmillaan, kun metsälle lähtiessä aamulla on pikku pakkanen. Silloin luonto tarjoilee metsästäjille syksyn parhaita puolia, Melanen summaa.

Hirvijahdin kruunaa tottakai hirvikeitto. Metsästysmaan vuokraajille ja Uukuniemen Erämiesten jäsenille perheineen järjestettävä hirvikeittotapahtuma on Uukuniemellä perinteisesti ollut avoin myös muille paikkakuntalaisille. – Keittoa varten kaadetaan yksi aikuinen hiri ja metsästysseurueet kokoontuvat tätä varten yhteisjahtiin keittoa edeltävällä viikolla, kertoo Melanen. Tänä vuonna hirvikeittopäiväa vietetään lauantaina 27.10.2018 klo. 16:00-19:00 ja tapahtumapaikkana toimii Kummunkorkea koulu. Hirvikeitto järjestetään puhtaasti talkoovoimin ja pääkokkina häärää Kaija Telin. -Kutsu tulee myös paikallislehteen ja toivomme, että viesti saavuttaisi mahdollisimman monen tavalla tai toisella, Melanen sanoo lopuksi.

Osmo Melanen ja Alma-koira valmistautuvat lauantaina alkavaan jahtiin jo perjantai-iltana. – Käymme porukalla lämmittämässä Erämajaa valmiiksi ja katsastamassa jäljet Raitaluosontieltä, Melanen kertoo.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Leirikoulu Uukuniemen maisemissa

Keskiviikkona Saaren Koulu teki syksyisen retken Uukuniemelle leirikoulun merkeissä. Kaikki koulun oppilaat eskari-viskareista aina kuudesluokkalaisiin kokoontuivat aamulla Rajapirtille, josta ryhmät hajaantuivat kukin omille aloitusrasteilleen. Ohjelmaan kuului muun muassa Uukuniemen Erämiesten metsästysaiheisia rasteja, tutustumista Suurtuvan lammastilaan sekä Rajavartiolaitoksen ulkorasti Niukkalan urheilukentällä. Retkieväät makkaroineen ja lihapiirakoineen nautiskeltiin Suurtuvan tilalla. Vesisateesta huolimatta päivä sujui vauhdikkaasti  ja muisteltavaa riittää ainakin loppuviikoksi!

Suurtuvan tilan emäntä Maaret Berg-Tynkkynen iloitsi siitä, että lapset pääsivät tutustumaan erilaisiin juttuihin ja näkemään kotiseutuaan useammalta kantilta. – Kovin olivat innokkaita kyselemään ja kokeilemaan muun muassa karstausta. Mukava ja vilkas päivä, vaikka harmittaakin hiukan sateinen sää, sanoo Berg-Tynkkynen. Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Osmo Melanen oli niin ikään tyytyväinen onnistuneeseen päivään. – Koululaiset olivat aidosti kiinnostuneita ja eri riistalajit tunnistettiin hyvin. Monilla oli myös omia havaintoja hirvestä, kauriista ja jopa karhusta, Melanen kertoo. Melanen myös uskoo, että osa leirikouluun osallistuneista koululaisista tulee vielä jossain vaiheessa harrastamaan metsästystä. – Sen verran innokkailta vaikuttivat. Nuoria juuri kaipaamme mukaan metsästysseuran toimintaan, hän sanoo lopuksi.

Saaren koululaisten (ja opettajahenkilökunnan) aamu alkoi keskiviikkona poikkeuksellisesti Niukkalassa Rajapirtillä.
Rajapirtin eteisessä riitti tungosta oppilaiden kokoontuessa yhteiseen avaushetkeen sisätiloihin.
Uukuniemen Erämiesten rastilla pääsi katsomaan muun muassa riistakameran kuvia. Kuvassa Minna Alestalo-Melanen ja Jorma Suppola.

Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Osmo Melasen johdolla eskari-viskarit ja 1. ja 2. luokan oppilaat pääsivät tunnistamaan eläinten jälkiä.

Metsästysaihe tuntui kiinnostavan erityisesti poikia.
5. ja 6. luokan oppilaat aloittivat päivän Suurtuvan tilalta.
Jarno Tynkkynen ja Maaret Berg-Tynkkynen kertoivat lammastilan arjesta.
Lammaskoira Tuurilla oli onnenpäivä. Rapsuttelijoita riitti!
Lampailla riitti yhtä lailla ihmeteltävää lapsilaumassa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Öljyvahingon jälkitorjuntatyöt etenevät

Niukkalassa tiistain11.9. ja lauantain 15.9. välillä tapahtununeen öljyvahingon torjuntatyöt ovat edenneet jälkitorjuntavaiheeseen. Hovikummuntiellä sijaitsevan rivitaloasunnon öljysäiliön halkeaman vuoksi maaperään pääsi neljä kuutiometriä lämmityspolttoöljyä. Ensitoimina suoritettiin koneellinen maamassan poisto, joka aloitettiin pian lauantai-iltana 15.9. vahingon havaitsemisen jälkeen.. Tuolloin kaivuu lopetettiin viiden metrin syvyyteen, jossa todettiin edelleen olevan öljyistä maata. Koska rivitalon alla oleva maa on karkeaa, on vaarana että öljyä on valunut pohjaveteen saakka. Vahinkopaikan läheisyydessä on entisen Uukuniemen kunnan pohjavedenottamo, joka nykyisin toimii varavedenottamona. Lisäksi vaarana on, että öljy pääsee syksyn ja talven aikana leviämään noin 200 metrin päässä sijaitsevaan Pyhäjärveen.

Perjantaina julkaistun tiedotteen mukaan pelastuslaitoksen levinneisyyden selvitys- ja kartoitustyöt ovat edelleen käynnissä. Viime viikolla maaperästä otettiin näytteitä keskiraskaalla kairauskalustolla, jonka suurin kairaussyvyys on 9,5 metriä. Tiedotteessa kerrotaan, että alustavissa kenttänäytemittauksissa öljyyntynyttä maata on löytynyt jopa 8,5 metrin syvyydestä vuotopaikan välittömässä läheisyydessä. Nyt alkavalla viikolla kaurausta jatketaan raskaammalla kalustolla, jolla päästään yli 10 metrin syvyyteen.

Pois kaivettu ja välivarastoitu öljypitoinen maa on kulhetettu Savonlinnaan Sousialan jäteasemalle jatkokäsittelyä varten. Lähelle Pyhäjärveä on maaperään asennettu myös pohjaveden tarkkailuputki. Pelastuslaitoksen mukaan vesijohtovettä voi käyttää normaalisti eikä tilanne tällä hetkellä aiheuta vaaraa alueen asukkaille. Pelastuslaitos antaa seuraavan tiedotteen perjantaina 5.10.

Viime viikolla Niukkalassa otettiin näytteitä öljyvahinkoalueelta yli 9 metrin syvyydestä.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Nalle nurin Niukkalassa: Karhunmetsästys starttasi maanantaina

 

Karhunmetsästyskausi aloitettiin uukuniemeläisittäin menestyksekkäästi. Jo heti maanantai-aamupäivänä Niukkalan suolla tehtiin ensimmäinen karhunkaato. Täysikasvuisella uroskarhulla oli elopainoa 162 kiloa ja etukäpälän leveys 14 senttiä. – Kokoonnuimme Erämajalle jo aamulla 4.30, jolloin meillä oli jo karhun jäljet tiedossa. Koiran haukun aloituksesta  meni muutama tunti varsinaiseen kaatoon, joka tapahtui noin klo. 10.20, kertoo Jussi Ratilainen Uukuniemen Erämiehistä. Metsästysseurueessa oli mukana yhteensä kymmenen henkilöä. Tänä vuonna Parikkala-Ylämaa -alueelle on myönnetty 20 karhunkaatolupaa, joista Uukuniemen kaato oli ensimmäinen. Ratilaisen mukaan karhukanta on nyt poikkeuksellisen runsas, mistä kertovat myös kesän aikana tehdyt näköhavainnot. – Viime viikollakin havaintoja saatiin kolmesta eri pentueesta, sanoo Ratilainen. Karhunmetsästystä jatketaan aina lokakuun loppuun saakka. Pienelle uukuniemeläisporukalle ensimmäinen viikko on kuitenkin se kaikkein aktiivisin. Ratilainen kiittelee maanomistajia hyvästä yhteistyöstä. – Olemme lananneet teitä, jotta jälkien näkeminen olisi helpompaa, koska karhut, joita seuraa alle vuoden ikäiset pennut, ovat aina rauhoitettuja, hän kertoo. Tiistaina metsästyspäivä loppui jo aamuyhdeksän jälkeen. – Tällä kertaa ei päästy karhun jäljille, joten voi rauhassa siirtyä aamukahville, sanoo Ratilainen lopuksi.

Maanantaina alkanut karhunmetsästys tuotti heti tulosta. Niukkalassa kaadetulla karhulla oli elopainoa 162 kiloa.
Jaa juttu Facebookissa:

Karjalan Pyhäjärven ilta

 

Tulevana tiistaina Juholan Biisoniareenalle kokoonnutaan vaihteeksi ympäristöasioissa Vasukkaiden järjestäessä Karjalan Pyhäjärvi -illan klo. 17.00 alkaen. Tärkeää asiaa Pyhäjärven tilanteesta tulee kertomaan Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta. Lisäksi infoa tarjolla muun muassa metsäojituksesta sekä vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelmasta. – Olisi todella tärkeää, että mahdollisimman moni tulisi kertomaan kokemuksia sekä havaintoja eri puolilta Pyhäjärveä. Paikalle saapuu myös  Markku-Pekka Antikainen, joka kertoo miten hankkeilla on kunnostettu järvien tilaa, sekä Pro-Puruvesi -yhteisön edustajia. He ovat pitkällä Puruveden suojeluasoissa, kertoo Vasukkaiden Mirja Ulmanen.

Karjalan Pyhäjärven ilta Juholan Biisoniareenalla tiistaina 7.8.2018 klo. 17.00

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Jälkien sijaan nyt bongataan karhuja

Tänä kesänä Uukuniemen alueella on tehty karhuista näköhavaintoja poikkeuksellisen paljon. – Ilmoituksia on tullut joinakin viikkoina jopa päivittäin. Toisaalta monet myös unohtavat ilmoittaa ja tiedot kulkeutuvat puskaradion kautta joskus useita viikkoja jälkikäteen, sanoo Jussi Ratilainen. Parina viime vuonna karhunkaatolupia on myönnetty vähän, mikä ilmeisesti on lisännyt karhukantaa. Myös poikkeuksellisen kuuma kesä on voinut edesauttaa karhujen liikehdintää, kun ravintoa täytyy lähteä kuivuuden takia etsimään laajemmalta alueelta. – Vanhat karhut ovat viisaita, mutta nämä nuoret karhut tuntuvat olevan sen verran hölmöjä että tulevat ihan näköisille paikoille, Ratilainen kertoo.  Haittaa tai häiriötä karhuista aiheutuu Ratilaisen mukaan vain hyvin yksittäisissä tapauksissa. – Karhut kyllä väistävät ihmistä, jos vain kuulevat ääniä tai liikettä. Varmasti siinä säikähtää karhu ihan yhtä paljon kuin ihminen, mikäli naamatusten sattuu, hän sanoo. Jos nalleen kuitenkin törmää, on viisainta vain varovasti perääntyä takavasemmalle. Pihapiiriin ilmestyneitä karhuja ei kannata lähteä itse hätistelemään, vaan soitto hätänumeroon on oikea ratkaisu. Ratilainen muistuttaa, että suurpetohavainnoista tulisi aina ilmoittaa, sillä niiden avulla saadaan tärkeää tietoa muun muassa pentueista. Tiedot vaikuttavat esimerkiksi kaatolupien määrään. Karhun lisäksi suurpetoihin kuuluvat ahma, ilves ja susi. – Ilveskanta on tällä hetkellä harvinaisen kova ja myös ahmoja on alueella liikuskellut. Sen sijaan yhtään susihavaintoa ei tullut viime talvenakaan, Ratilainen kertoo.

Suurpetoyhdyshenkilöinä Uukuniemellä

Jussi Ratilainen: 050.4915097

Reijo Tiitta: 050-5466953

Aiemmin metsäreiteillä ja pelloilla näki lähinnä vain karhun jälkiä. 
Kuva: Antti Leinonen

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemellä majavakanta on vahva

Majavien aiheuttamat tuhot Uukuniemen alueella olivat loppusyksystä taas keskustelun alla. Poikkeuksellisen märkä vuosi ja sateinen syksy kasvattivat tuhojen määrää. Uukuniemen majavakanta on suhteessa vahva lähialueisiin verrattuna. – Pientä kannankasvua on ehkä havaittavissa, mutta kyllä majavia on täällä ollut runsaasti aina, kertoo Jussi Ratilainen Uukuniemen Erämiehistä.

Majavien pyyntiaika alkaa 20. elokuuta ja päättyy huhtikuun lopussa. – Vuosittain Uukuniemellä ammutaan kymmeniä majavia. Varsinaista kiintiötä majavanmetsästykselle ei ole, sanoo Ratilainen. Viime vuoden myöhäinen kevät vaikeutti majavanmetsästystä ja ampumattomia alueita jäi useita. – Yleensä kevät on otollisinta aikaa majavanmetsästykselle mutta viime vuonna jäätä oli vielä huhtikuussakin, Ratilainen toteaa.

Tuhoilmoituksia tulee metsästysseuralle vuosittain useita, yleensä loka-marraskuussa. – Tuolloin majavien pyynti on käytännössä kuitenkin mahdotonta, sillä illat ja yöt ovat pilkkopimeitä. Majavat liikkuvat nimenomaan yöaikaan, Ratilainen  sanoo. – Lisäksi paikallisia metsästäjiä on aiempaa vähemmän. Se tekee majavien pyytämisestä tottakai entistä työläämpää, hän jatkaa. Nuoria metsästäjiä kaivattaisiin mukaan. Majavia saattaa olla yhdessä yhdyskunnassa toistakymmentä ja uusia yhdyskuntia tulee jatkuvasti rajan takaa Venäjältä. Eniten majavia tavataankin rajavyöhykkeellä.  Ratilainen haluaa muistuttaa maanomistajia tarkistamaan maanvuokrasopimukset. – Tuhoilmoituksesta huolimatta metsästäjiä ei voi lähettää alueelle jos maata ei ole vuokrattu kaikelle riistalle. – Majava on mukava ja söpö mökkinaapuri aina siihen saakka, kunnes se kaataa haavan mökin päälle, Ratilainen naurahtaa.

Neljä vuotta Uukuniemen Erämiesten puheenjohtajana toiminut Ratilainen jättäytyi pois puheenjohtajan tehtävistä ja eilen pidetyssä vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi tulevalle toimintakaudelle valittiin Osmo Melanen.

 

Majava liikkuu pääasiassa öisin joten sen metsästäminen voi olla vaikeaa.
Majava pystyy kaatamaan suuriakin puita.
Mökkitiellä saattaa odottaa majavan tekemä yllätys.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Talvilintuja bongaamaan

 

Suomen suurin lintutapahtuma BirdLifen Pihabongaus järjestetään tulevana viikonloppuna 27.1.-28.1. 2018. Ensimmäinen Pihabongaus järjestettiin 2006, jolloin havaintoja saatiin noin 4800 paikalta. Pihabongauksen suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja  viime vuonna tapahtumaan osallistui yli 20 000 ihmistä noin 15 000 paikassa ympäri maata. Havaintoja ilmoitetaan vuosittain 90-100 lajista ja 400 000-800 000 lintuyksilöstä.

Pihabongauksessa ideana on tarkkailla tunnin ajan lintuja joko omalla pihalla tai muulla valitsemallaan paikalla. Tavoitteena on innostaa kaikenikäisiä tarkkailemaan lintulaudan ja kotipihan talviasukkeja, sekä saada kiinnostumaan lähialueen luonnosta. Osallistua voi kuka tahansa eikä havaittujen lintujen määrä ole olennaista. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen vaikka kyseessä olisi vain yksi lintu. Tulokset antavat arvokasta tietoa muutoksista lintukannoissa ja ne täydentävät muita linnustonseurantoja.

Näin osallistut:

-Tarkkaile tunnin ajan lintuja lauantaina 27.1. tai sunnuntaina 28.1. joko omalla kotipihalla tai muussa sopivassa paikassa.

-Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.

-Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan.

Voit tulostaa Pihabongaus-apulomakkeen helpottamaan havaintojen tekemistä. Lomake löytyy alla olevasta linkistä:

Pihabongaus-apulomake.

Ilmoita havaintosi netissä osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteeseen BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikorttiin on merkittävä lintuhavaintojen lisäksi havainnoijan nimi, osoite sekä havaintopaikan osoite, havainnointiajankohta (päivämäärä ja kellonaika) ja havainnoijien määrä.

Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kymmeniä palkintoja. Pääpalkintona on yhden viikon mökkimajoituspaketti Ylläksen yöpuussa neljälle hengelle.

Lintuharrastuksesta enemmän kiinnostuneille löytyy myös yhdistystoimintaa. Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys  EKLY toimii alueellisesti lintuharrastuksen ja linnunsuojelun edistämiseksi. EKLY jakaa lintutietoutta, organisoi ja järjestää yhteisretkiä ja on mukana erilaisissa linnustoon ja retkeilyyn liittyvissä projekteissa. Parikkalan ja Rautjärven alueella toimii EKLY:n alajaostona lintukerho, joka kärjestää toimintaa alueen pohjoispäässä. Kerhon jäseneksi haluavat voivat ottaa yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Erämiesten juhlassa jaettiin paistia ja palkintoja

 

Lauantaina Kummunmäellä lippu liehui salossa Uukuniemen Erämiesten 60-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlatilaisuus alkoi varhain iltapäivällä kutsuvieraiden ja seuran jäsenten kokoontuessa kuulemaan juhlapuheita ja  seuran historiikkia, sekä palkitsemaan ansioituneita ja pitkän uran tehneitä seuran jäseniä. Perinteisen hirvikeiton sijaan tarjolla oli juhlapaisti. Juhlatilaisuuden järjestäminen on ollut Uukuniemen Erämiehiltä melkoinen ponnistus, joka on vaatinut paljon talkootyötunteja. Juhlapäivänäkin emäntinä toimineiden Anne Tiitan ja Tuula Ketolaisen apuna vuorotteli 12-15 metsästysseuran jäsentä. Erämiesten puheenjohtaja Jussi Ratilainen oli tyytyväinen talkoolaisten panostukseen ja lopputulokseen. Kutsuvieraita ja seuran jäseniä oli paikalla Ratilaisen arvion mukaan noin sata ja muut kävijät mukaan lukien syöjiä kävi päivän aikana noin 350. – Tilanpuutteen vuoksi jouduimme jakamaan tilaisuuden siten, että ensin ruokailivat kutsuvieraat ja Uukuniemen Erämiesten jäsenet ja klo 16 alkaen  maanvuokraajat ja muu kylän väki, kertoo Ratilainen. – Illan päätteeksi raivaamme pöydät pois ja teemme tilaa tanssijoille, kun Ipe ja Harmaa Aavistus aloittavat juhlan rennomman osuuden, hän jatkaa.

Kutsuvieraisiin kuului muun muassa Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton, Riistanhoitoyhdistyksen sekä naapuriseurojen ja muiden yhteistyötahojen edustajia. Hannu Vuorikari piti kattavan ja mielenkiintoisen esityksen seuran historiasta aina perustamisvaiheista nykyhetkeen. Uukuniemen Erämiehet ry perustettiin vuonna 1957 Niukkalan Osuuskassalla järjestetyssä kokouksessa, jossa hyväksyttiin seuran säännöt ja valittiin ensimmäinen hallitus. Perustajajäseniin kuului kaiken kaikkiaan 10 henkilöä ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Mielonen.

Seuran sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkevää riistanhoitoa, vartioida aluetta salametsästykseltä, vähentää vahinkoeläimiä, karkoittaa riistamailla kiertelevät koirat ja kissat, kaataa hyötyriistaa ainoastaan mikäli kanta sen kulloinkin sallii ja järjestää kovina talvina riistalle ruokintaa, sekä tarpeen vaatiessa huolehdittava sen lisääntymisestä (ote seuran säännöistä 1957).

Myöhemmin sääntöihin on lisätty vaatimukset luonnonsuojelutoiminnasta, jäsenien koulutuksesta, ampumaratojen ja ampumataidon ylläpidosta sekä metsästyskoiratoiminnasta. Metsästysseuran jäsenten lukumäärä on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Vuonna 1960 jäseniä oli 70 ja huippuvuonna 2000 150. Tällä hetkellä jäseniä on 124, joista 33% asuu Uukuniemellä. 60 -vuotiaan metsästysseuran johtohahmoina on nähty kaiken kaikkiaan 13 puheenjohtajaa. Heistä pisimmän uran on tehnyt Ilpo Suutarinen, jolle johtajuusvuosia kertyi peräti 15.

Ensimmäiset vuosikymmenet 1950-1960 olivat pääasiallisesti toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista sekä jäsenmäärän kasvattamista. Seura teki useita maanvuokrasopimuksia ja perusti jokaiselle kylälle omat hirvenmetsästysporukat. Myöhemmin hirviseurueet saivat omat nimensä: Kirkonkylän alueella metsästivät Tiinumiehet, Niukkalassa Herkkäsormet.  Kummunkylän seurue jakaantui kahdeksi porukaksi, Pankaniskoiksi ja Rakeleiksi. 1970 -lukua voisi Vuorikarin mukaan kuvailla ”investointien aikakaudeksi”. Perälammen rannalle rakennettiin Erämaja 1974, ja hirvirata rakennettiin yhteistyössä Rajan metsästäjät ry:n kanssa 1979. Rauhalan ampumaradan täydennysakentaminen jatkui vielä -80 luvulla, samoin kuin Erämaja sai seurakseen saunarakennuksen -90 luvun alussa. Seuran oma merkki valittiin suunnittelukilpailussa, jonka voitti Ossi Berg. Logo otettiin käyttöön  vuonna 1990.

2000-luvulle tultaessa seuran toimenkuvaan on kuulunut keskeisesti aktiivinen kilpailutoiminta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön omat nettisivut ja myös maanvuokraussopimukset ovat siirtyneet sähköiseen järjestelmään. Lisäksi nykyaikainen teknologia on helpottanut tiedonsiirtoa monella tavalla. Tulevaisuuden haasteita metsästysseuratoiminnan näkökulmasta on lisääntynyt byrokratia, paikkakunnan väkimäärän väheneminen ja seuran jäsenten ikääntyminen. Vuorikarin sanoja lainaten hyvä yhteistyö maanomistajien ja maanvuokraajien kanssa on metsästysharrastuksen elinehto. Kattavalla metsästysmaiden vuokrauksella metsästysseura varmistaa toimintaedellytykset tasapainoiseen riistakantojen säätelyyn ja vahinkoeläinten kurissapitoon petokantaa unohtamatta.

Sekä Suomen Metsästäjäliitto että Riistakeskus palkitsivat Reijo Tiitan vuosikymmenien ajan tehdystä riistatyöstä kultaisilla ansiomerkeillä. Tiitta on ollut Erämiehissä vuodesta 1969 eli nyt jo 48 vuotta. – Kyllä nämä palkinnot tulivat itselleni täysin yllätyksenä, sanoo Tiitta. – Kaikkein ikimuistoisin ja mieleenpainunein kokemus tältä ajalta on luultavasti esimmäisen karhun kaataminen Keijo Hämäläisen kanssa vuonna -94, Tiitta pohtii. Tiitta on ampunut myös Erämiesten ensimmäisen ilveksen vuonna -83. Pankaniskoissa vuodesta -75 lähtien metsästäneellä Tiitalla on metsästyspäiviä takana lukuisia ja jatkoa seuraa varmasti vielä pitkään. – Ikää kun tulee niin metsästämäänkin ehtii paremmin, hän naurahtaa. – Vuositasolla metsästyspäiviä kertyy vaihtelevasti 50-100, hän arvioi.

Tiitan lisäksi Suomen Metsästäjäliitto myönsi kultaisen ansiomerkin Martti Kokolle. Hopeisen ansiomerkin saivat Paavo Kontiokorpi, Jorma Suppola, Erkki Hämäläinen, Hannu Vuorikari, Esko Halmenniemi, Ilpo Suutarinen ja Jussi Ratilainen. Suomen Riistakeskuksen hopeisen ansiomerkin saivat Jussi Ratilainen, Pertti Pulkkinen sekä Jorma Suppola. Myös Parikkalan riistanhoitoyhdistys palkitsi pronssisella ansiomerkillä Veikko Junnan, Kaija Telinin, Onni Vuorikarin, Keiho Hämäläisen, Ari Pulkkisen ja Pasi Pölösen. Uukuniemen Erämisten pöytästandaarin saivat Martti Kokko, Sulo Hirvi, Heimo Tuominen, Ilpo Suutarinen ja Pertti Pulkkinen.

Palkittuja. Kuvassa vasemmalta alkaen Junna Veikko, Suppola Jorma, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo, Vuorikari Onni, Telin Kaija, Hämäläinen Keijo, Hirvi Sulo, Ratilainen Jussi ja Pulkkinen Pertti.
Metsästäjäliito Kymenpiirin lahja Uukuniemen Erämiehille, jonka vastaanotti seuran puheenjohtaja Jussi Ratilainen.
Metsästäjäliiton palkitsemat oikealta vasemmalle: Hämäläinen Erkki, Vuorikari Hannu, Suppola Jorma, Kontiokorpi Paavo, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo ja Ratilainen Jussi.
Esiintymislavan takana komeili suuri karhuntalja.

Puheiden ja palkitsemisten jälkeen siirryttiin nauttimaan juhlapaistia.
Ensimmäinen dokumentoitu hirvenkaato vuodelta 1959.
Uukuniemellä kaadettiin ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) susi vuonna 1963.
Erämajan rakentajia vuonna 1974.
Reijo Tiitta (vas.) ja Keijo Hämäläinen (kesk.) kaatoivat ensimmäisen karhun Niukkalassa vuonna 1994.

 

Erämiehiä muutaman vuosikymmenen takaa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: