Kategoriat
Arkistot

Myös ammattimuusikko kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta

 

Niukkalan kylä on saanut uuden asukkaan, kun muusikko ja rumpalisti Jarmo Moilanen löysi kodin Uukuniemeltä. Viiime kesänä Pyhäjärven kyläkaupalla useammankin kerran xylofonia soittamassa nähty Moilanen on syntynyt Tampereella, mutta sekä isän että äidin puolelta sukujuuret ovat kuitenkin Karjalassa. – Isäni oli syntyjään Viipurista, äiti puolestaan Käkisalmesta, Moilanen kertoo. – Uukuniemellä vietin useita lapsuuden kesiä jo 70 -luvulla. Isoisäni on ollut mukana talkoissa perustamassa silloista Virkistyskeskusta kirkonkylälle, hän jatkaa.

Mutta kuinka Moilasesta sitten lopulta tuli virallisesti uukuniemeläinen? – Muuttopäätös oli eräänlainen ahaa -elämys. Olin täällä käymässä ja majoituin Virkistyskeskuksella, joka nykyisin on siis Uukuniemen lomakeskus. Tuntui kuin olisin kotiin tullut joten mietin, että miksipä en asettuisi tänne pysyvästi, hän kertoo. -Asiat ovat edenneet kuin itsestään. Ollessani Pyhäjärven kyläkaupalla soittamassa xylofonilla Säkkijärven polkkaa kuulin paikallisilta asukkailta vapautuvasta rivitaloasunnosta Niukkalassa. Siellä olen nyt sitten muutaman viikon jo asunu, Moilanen sanoo.

Tällä viikolla 54 -vuotispäiviään juhlinut Moilanen kävi aikoinaan Tampereella Pirkkalan peruskoulun ja siirtyi sieltä Tampereen konservatorioon. -Valmistuttuani  konservatoriosta muusikoksi siirryin Oulunkylän Pop-Jazz -konservatorioon, jossa kävin vielä pop- ja jazzmuusikon koulutuksen. Opetustyöt musiikin saralla aloitin oikeastaan heti armeijan jälkeen vuonna 1983, hän kertoo.

Moilasen työhistoria on vakuuttava niin muusikkona kuin lyömäsoitinopettajana. Iskelmämusiikin puolella hän on tehnyt yhteystyötä muun muassa Laila Halmeen, Veikko Lavin, Pirkko Mannolan, Katri Helenan, Eino Grönin ja Irwin Goodmanin kanssa. – Henry Thell on kaiketi vanhimmasta päästä artisteja joiden kanssa olen työskennellyt, tuumii Moilanen. -Siihen aikaan käytettiin hyvin paljon myös tuuraajia ja tuurauskeikkoja saattoi olla jopa viisi viikossa. Nykyisin useimmilla artisteilla kulkee oma bändi mukana, Moilanen sanoo.

Pop-jazz -musiikin puolella Moilanen on esiintynyt niin ikään tunnettujen suomalaisten tähtien kuten Sakari Kuosmasen ja Pauliina Pohjanheimon kanssa. Lisäksi hän on ollut lyömäsoittajana lukuisissa Big Band -kokoonpanoissa, teattereissa, orkestereissa ja oopperoissa. – Tässä työssä on tärkeää ennakkoluulottomuus eri musiikinlajien välillä, sekä soittimien käsittely ja osallistava tapa työskennellä erilaisten yhteisöjen kanssa.

Moilanen on halunnut muusikon työssään tehdä tunnetuksi myös hieman harvinaisempia tapoja käsitellä rytmiä, ja tuoda Suomeen myös afrikkalaista ja kuubalaista lyömäsoitinperinnettä. Näihinkin monitaiturilta löytyy koulutusta: suoritettuna ovat afrikkalaisen musiikin kurssi, kuubalaisen musiikin kurssi sekä New Orleans -kurssi. Opetustyötä lyömäsoitinopettajana ja bändiohjaajana Moilanen on tehnyt niin Tampereen seudulla, Lapissa kuin Itä-Suomessakin. -Savonlinnassa asuin useita vuosia 2000 -luvun alussa ja työskentelin siellä tuntiopettajana Savonlinnan Taidelukiossa ja musiikkiopistolla. Lisäksi tein kansalaisopistoilla töitä muun muassa Rantasalmella ja Heinävedellä, Moilanen kertoo. – Savonlinnasta muutin Saarenmaalle ja asuin siellä muutaman vuoden tehden töitä bändiohjaajana. Lappiin puolestani lähdin alun perin opiskelemaan eräoppaaksi, mutta suunnitelmat kariutuivat saatuani polvivamman. Onneksi töitä kuitenkin löytyi Muoniosta bändi ja rumpuohjaajana. Pohjoisin työpaikkani lienee Kilpisjärven päiväkoti Saana, mutta siellä vaihdoin ihan puhtaasti vain lapsille vaippoja, naurahtaa Moilanen.

-Nyt muuton jälkeen olen treenannut erityisesti xylofonia ja kuntoillut Rajapirtin kuntosalilla. Minulla on todettu selässä reuma, mutta oireet olen saanut kuriin liikunnan avulla. Melkein joka aamu olen myös käynyt pulahtamassa Tokkarin rannassa. Vielä pitäisi löytää jokin paikka rummuille, sillä pieniä vieroitusoireita niiden paukuttamisessa alkaa jo olla. Rumpusetti on lyömäsoittimista se mieluisin ja sitä olen eniten soittanutkin, pohtii Moilanen. -Olisi hienoa jos pääsisin vetämään vielä vaikka bändikerhoja tai -leirejä. Lasten ja nuorten kanssa työskentely on suuri ilo. Heidän innostuksensa on niin aitoa, Moilanen jatkaa.

Kotiutumisvaikeuksia ei rumpalilla ole ollut. -Tykkään  kun täällä ihmiset juttelevat ja tervehtivät oli sitten tuttu tai tuntematon. Se on ihan toista hämeessä, enkä sinne kaipaa kyllä enää ollenkaan.  Viimeksi Tampereella käydessäni se meteli ja hälinä tuntui jopa vielä raastavammalta kuin ennen, kun olen täällä nyt saanut nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta, kertoo Moilanen.

Voisi kuvitella, että Moilasen uskomattoman laajasta työkokemuksesta olisi vaikea nimetä mitään erityisen mieleenpainunutta työkeikkaa. Tätä  Moilasen ei kuitekaan kauan tarvitse miettiä. – Kyllä se on TV2:n Karvakuonot vuonna 1984. Esiinnyimme silloin yhdessä Tampereen kaupunginorkesterin konsertissa. Ransu-koiran kanssa keikkailin vielä viime vuonnakin, Moilanen sanoo pilke silmäkulmassa.

Soittamisen opettaminen on Moilaselle elämäntehtävä. -Mottoni onkin, että jos ihminen saa musiikista ikuisen ystävän, olen onnistunut, muusikko päättää.

 

Viime kesänä Pyhäjärven kyläkaupan asiakkaat saivat nauttia Moilasen xylofoni-esityksistä.
Jarmo Moilanen (oik.) esiintymässä lyömäsoitinoppilaidensa kanssa Saksassa. Kuva: Jarmo Moilanen.
Savonlinnan Oopperajuhlilla vuonna 2006, jolloin Moilanen toimi Bolshoi-teatterin Rosendahlin lapset -oopperan lyömäsoittajana ja äänenjohtajana. Kuva: Jarmo Moilanen.
Musiikin lisäksi lähellä sydäntä ovat luonto ja eläimet. Kuva: Jarmo Moilanen.

 

Katso klipit Jarmo Moilasen esiintymisistä:

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Silloin niitetään kun heinä on kuivaa. Urakoitsijoiden kesät etenevät sään ehdoilla.

 

Jälleen on yksi peltoalue niitetty. Timo Sairanen hyppää alas traktorista ja suuntaa katseen jo seuraavalle pellolle. – Sään mukaan on nyt elettävä, silloin painetaan vaikka yötä päivää jos luvassa on poutaa, sanoo Sairanen. Jo toisen polven urakoitsija on koulutukseltaan metsäkoneenkuljettaja. Isänsä Sepon urakointifirmassa Timo aloitti työt heti traktorikortin saatuaan. -Johan siitä on aikaa jo melkein 15 vuotta, tuumii 29 -vuotias Sairanen. – Omat koneet hankittiin 2004 ja tällä hetkellä käytössä on neljä traktoria, hakkuukone ja ajokone, hän jatkaa.

Sairasten pääasiallinen toiminta-alue ulottuu Saaren pohjoispäästä Uukuniemelle ja Kesälahden puolelle. Maatalouspuolella on 15 vuoden aikana kuitenkin tapahtunut paljon ja se näkyy myös urakoitsijoiden työssä. – Parhaimpina kesinä paalimäärä on ollut siellä 10 000 paikkeilla, nyt se on arviolta noin 4000, Sairanen kertoo. – Useat tilat ovat lopettaneet toimintansa kun isäntien ikääntyessä ei jatkajia ole löytynyt. Kymmenet tilat ovat myös siirtyneet vähitellen luomuun mikä vähentää esimerkiksi kasvinsuojelutyötä. Lisäksi nuorilla isännillä on intoa niin paljon, että he hankkivat omat koneet, naurahtaa Sairanen.

Heinänteon lisäksi urakoitsijoiden työnkuvaan kuuluu muun muassa kivenkeruuta ja puunkorjuuta. – Metsäkonetyöt ovat itselle mieluisimpia ja siihen olen koulunkin käynyt, toteaa Sairanen. – Hakkuut ja puunkorjuut ajoittuvat syksystä kevääseen ja työpäivät ovat silloin säännöllisempiä. Kesällä pellolla saatetaan painaa vaikka kolme vuorokautta putkeen jos isännät ilmoittavat, että nyt on tultava. Kesäkuu on ehdottomasti se kaikkein kiireisin kuukausi koko vuodessa, Sairanen kertoo.

Saarella asuvan Timon perheeseen kuuluu puoliso sekä 1,5v ja 4v lapset. Kaikki vapaa-aika meneekin perheen kanssa oleillessa. -Sadepäivät ovat näin kesällä niitä ”lomapäiviä”, tosin ei sitä oikein sittenkään osaa vain olla. Koko ajan on keksittävä jotakin puuhaa, Sairanen hymähtää.

Työnjako on Sairasen isännillä selvä: vanhempi isäntä Seppo hoitaa puunajot, kivenkeruun ja rikkakasvien ruiskutukset, Timolle puolestaan kuuluvat hakkuukonetyöt ja heinien niitot. – On tämä minulle sellaista kutsumustyötä kyllä, tähän on kasvettu pikkupojasta asti. Tehdastyö ei jaksaisi kauaa kiinnostaa. Mutta jos jostain syystä en olisi urakoitsijaksi ryhtynyt, olisin todennäköisesti hakeutunut armeijaan töihin, tuumii Sairanen.

Tulevaisuus näyttää, kuinka töitä riittää jatkossa. -Heinäkonepuoli on se arveluttavin, Sairanen sanoo. – Kaikki työ otetaan vastaan mitä tarjotaan. Mutta kyllä tässä nyt ainakin seuraavat 5 vuotta ollaan vielä tiukasti mukana, hän jatkaa. – Tämä on pitkälti istumatyötä ja se saattaa olla kropalle petollista. Toisten keho kestää paremmin ja toisille saattaa sitten tulla esimerkiksi selkäongelmia, Sairanen pohtii. – Ja koneidenkin pitäisi pysyä kunnossa!

Töitä on jatkettava ja traktori hyräytettävä käyntiin. Kiirettä pitää sillä säätiedotuksen mukaan poutaa on luvassa koko ensi viikoksi.

 

Timo Sairanen aloitti työt isänsä yrityksessä heti traktorikortin saatuaan. Työuraa on takana nyt jo 15 vuotta.
Kesäisin töitä tehdään kelien ehdoilla ja sopivan sään sattuessa jopa 28 tuntia yhtä soittoa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kyläkaupalle uusi nimi, uudet kasvot ja ehostettu ilme

 

Vielä pari viikkoa sitten Pyhäjärven kyläkaupan tulevaisuus näytti epävarmalta, mutta onneksi iloisia uutisia on nyt tiedossa: uudet kauppiaat ovat löytyneet! Uukuniemeläinen Kare Palmu sekä hänen kihlattunsa Mirva Venäläinen aloittavat kauppiaina heti lokakuun alussa. – Ensimmäisen kerran ajatus kauppiaaksi ryhtymisestä syntyi jo oikeastaan Salen lopettamisen jälkeen. Elämäntilanne ei kuitenkaan ollut silloin sopiva ja pian tulikin tieto, että Tiina (Ahonen) aloittaa kyläkaupan pitämisen, kertoo Palmu.

Helsingistä Uukuniemelle muuttanut Palmu on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja, jonka lisäksi hän teki pitkän uran Punkaharjun vaneritehtaalla. Viime keväänä Palmu toimi Kirjolan koululla koulunkäynnin ohjaajana. Palmu ja Venäläinen tutustuivat toisiinsa internetin välityksellä ja ensimmäisen kerran Mikkelissä asunut Venäläinen vieraili Uukuniemellä marraskuussa 2015. Virallinen muutto tapahtui viime vuoden kesäkuussa. Myös Venäläisen tytär Iiris,18, asuu nykyisin Uukuniemellä. – Työhistoriani on hyvin kirjava. Olen työskennellyt lähihoitajana, sairaanhoitajan, opettajana, ja toimin myös entisen puolisoni sihteerinä hänen yrityksessään. Lisäksi olen suorittanut yrittäjäkurssin, Venäläinen kertoo. Kihloihin tuleva kauppiaspariskunta meni joulukuussa ja häitä tanssitaan ensi kesänä Juholan Biisoniareenalla. -Biisoniareenalla meidän kaikki suuret päätökset ovatkin tapahtuneet, naurahtaa Venäläinen. – Ajatus kauppiaaksi ryhtymiseen syttyi uudelleen eloon, kun istuimme iltaa Juholassa ja paikan pomo ilmoitti että työ rupeette sitten kauppiaiksi. Idea alkoi tuntua siinä määrin hyvältä, että tässä nyt ollaan, M&K Palmu Oy:n toimitusjohtaja hymähtää. -Kauppiaiksi käymme nöyrästi, mutta kuitenkin hymyssä suin ja rinta rottingilla, Palmu jatkaa.

Selkeä visio kaupan kehittämisestä on jo pariskunnalla mielessä. -Haluamme kaupasta sellaisen vanhan ajan kyläkaupan ja maalaispuodin, jossa lähiruoka ja lähituottajien tuotteet ovat isossa roolissa. Paikallisuus on meille tärkeää, sanoo Venäläinen. Myös kyläkaupan nimi vaihtuu Uukuniemen Pitäjän kyläkaupaksi. – Pyhäjärviä on Suomessa vaikka missä, Uukuniemiä on vain yksi. Ja tästä pitäjä -nimestä täytyy olla ylpeä, Venäläinen perustelee nimenmuutosta. -Haluamme ehdottomasti tehdä yhteistyötä myös muiden paikallisten yritysten, kuten Biisoniareenan ja Papinniemen leirintäalueen kanssa. Pienellä paikkakunnalla tulisi toimia toinen toistamme tukien, sanoo Palmu. – Kulunut kesä on hyvä esimerkki siitä, että Uukuniemi ei ole mikään kuollut paikka! Ennemminkin on jo ollut ongelmana se, kuinka ennättää joka paikkaan ja tapahtumaan, naurahtaa Venäläinen.

Kauppiasparin lisäksi kaupalla tulee työskentelemään myös Iiris ja mahdollisesti Venäläisen poika Elias, 16, joka opiskelee tällä hetkellä merkonomiksi Mikkelissä. Voidaan siis todellakin puhua perheyrityksestä. – Työharjoittelupaikkaa ei Eliaksen tarvitse Uukuniemeä kauempaa etsiä, toteaa Venäläinen. Monta uutta asiaa on syyskuun aikana opeteltavana ja hoidettavana. – Talvikausi on varmasti eräänlainen ”sisäänajovaihe”. Onneksi meillä on laaja tausta- ja tukijoukko, pariskunta sanoo yhdessä tuumin. – Kaupan säilyminen paikkakunnalla on meille ihan yhtä tärkeä asia kuin muillekin alueen asukkaille. Tässä vaiheessa olemme pelkkänä korvana toiveille, sähköpostia saa laittaa ja tietysti myös soittaa, Venäläinen sanoo.

Kaupparakennuksen ulkoasua on tarkoitus piristää myös heti ensi tilassa. -Kahvilatoiminta jatkuu pienimuotoisena ja toiveissa on, että saisimme myös paistopisteen. Tuotevalikoimassa kuuntelemme asiakkaita ja jos jotain ei löydy niin pyrimme sitä sitten hankkimaan. Paikallisten tuottajien tuotteiden lisäksi tarkoitus on ottaa myyntiin myös käsitöitä ja lahjatavaraa mitä kunnon maalaispuodissa tulee ollakin. Lisäksi haaveilen sesonkiseinästä, jonka valikoima vaihtuu vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan, tuumii Venäläinen. -Toivoisimme, että kauppa ei olisi vain se maitopurkinhakupaikka, vaan eräänlainen kohtaamispaikka jossa voi vaihtaa kuulumisia ja tulla juttelemaan. Kaupan aukioloaikojen ulkopuolisia tapahtumia pyrimme myös järjestämään mahdollisimman paljon, jatkaa Palmu. – Nyt talvikaudella kyläkauppa palvelee arkisin klo. 10-18 ja lauantaisin klo. 10-16. Sunnuntaisin olemme kiinni lukuun ottamatta erityistapahtumia. Sellaisista kyllä informoidaan sitten ajoissa, sanoo Venäläinen.

– Yksityisenä kauppana ja täysin itsenäisinä toimijoina pystymme itse päättämään tuotevalikoimasta mikä on kyllä mielestäni iso etu. Vanhempaa väkeä ajatellen olemme suunnitelleet myös kotiinkuljetuspalvelua, jolloin arkisin klo. 12 mennessä tehdyt tilaukset toimitettaisiin kotiovelle klo. 15 mennessä, Venäläinen kertoo suunnitelmista. Ja vaikka postipalvelua emme tänne pysty järjestämään, niin tarvittaessa toimitamme kyllä kirjeet ja kortitkin eteenpäin, hän jatkaa.

– Ei tähän hommaan lähdetä dollarinkuvat silmissä, vaan puhtaasti rakkaudesta paikkakuntaan. Kauppiaina tulemme työskentelemään tunteella, suurella sydämellä ja asiakkaita kuunnellen, kauppias Palmu päättää.

 

Kauppiaspari Mirva Venäläinen ja Kare Palmu. Vasemmalla Iiris Venäläinen. Ensi kesänä pariskunnan häitä juhlitaan Juholan Biisoniareenalla koko kylän voimin.
Uusien kauppiaiden myötä Uukuniemen Pitäjän kyläkauppa tulee kokemaan myös ulkoisen uudistuksen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Pyhäjärven kyläkauppa etsii uutta kauppiasta

 

Pyhäjärven kyläkaupan kohtalo on nyt kysymysmerkin alla, kun reilun vuoden verran toimintaa pyörittänyt Tiina Ahonen palaa kutsumustyönsä pariin. Varsinainen kiinteistö ei ole myytävänä, vaan toiminta on tarkoitus laittaa vuokralle. Uutta kauppiasta on etsiskelty nyt sosiaalisen median ja puskaradion kautta. – Uskon, että potentiaalisin jatkaja olisi joku paikallisista tai vähintäänkin lähipiiristä, Ahonen sanoo. – Nyt elokuun ajan aukioloajat säilyvät ennallaan. Syyskuussa aukioloaikoja supistetaan, mutta niistä ilmoitetaan kyllä myöhemmin. Siihen vaikuttaa myös varastotilanne sekä se, saammeko jatkajaa ja millä aikataululla. Ehdottomasti aion olla mukana auttamassa mahdollista uutta yrittäjää toiminnan alkuvaiheessa, Ahonen jatkaa.

Jo aikoinaan Niukkalan Salessa työskennellyt Riikka Uimonen palaa takaisin entiseen työpaikkaansa Saaren Seolle. Ahonen puolestaan suunnittelee paluuta kukkakauppiaaksi. – Kunhan nyt ensin saadaan kyläkaupan tilanne selväksi ja kerätään hiukan voimia uusiin koitoksiin, hän pohtii. – Viihdyn Uukuniemellä ja aion jatkossakin olla täällä niin paljon kuin suinkin mahdollista, Ahonen painottaa.

Muutto Uukuniemelle ja kyläkaupan perustaminen on Ahoselta hatunnoston arvoinen suoritus johon ei kuka tahansa pystyisi. Uuden yrittäjän olisikin nyt helppo aloittaa, kun toiminta on valmiiksi käynnissä. – Lisäksi tässä olisi mahdollista laajentaa ja yhdistää mukaan esimerkiksi kahvilatoimintaa, sanoo Ahonen. – Tietysti iso tekijä kaupan säilymisessä on asiakaskunta ja se, kuinka paljon paikalliset esimerkiksi talvella kauppaa käyttävät. Osa ihmisistä ymmärtää tilanteen, osa taas ei, ja monella tuntuu kyllä olevan ajatuksia sekä ideoita kaupan kehittämiseen. Tässä on nyt mahdollisuus kenen tahansa kokeilla siipiään, toteaa Ahonen.

Mikäli kauppiaan pesti kiinnostaa tai tuttavapiiristäsi löytyy innokas yrittäjä, voi lisätietoja kysyä Tiinalta numerosta 0443379119. Käy myös jakamassa Pyhäjärven Kyläkaupan Facebook -julkaisua asiaan liittyen.

Pyhäjärven Kyläkauppa Facebookissa

 

Kauppias Tiina Ahonen (vas.) lupaa auttaa mahdollista uutta yrittäjää toiminnan alkuvaiheessa. Kuva: K.L.
Pyhäjärven kyläkauppa on palvellut asukkaita ja vasukkaita Niukkalanmäellä Ahosen voimin nyt reilun vuoden. Kuva: T.T.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Keittoa, kahvileipää ja kiireetöntä tunnelmaa

 

Uukuniemen pitäjän Biisoniareenan (tuttavallisemmin Juholan Biisoniareenan) lounas-kahvila avasi ovensa asiakkaille lauantaina 1.7. Ensimmäinen viikko on ollut sään puolesta kovin vaihteleva, mutta asiakkaita se ei ole säikäyttänyt. Helteisellä säällä navettakahvilaan on hyvä tulla vilvoittelemaan tai vaihtoehtoisesti paistattelemaan päivää terassilla. Kylmällä kelillä kuuman keiton lisäksi sisuskaluja lämmittää myös kahvilan tunnelma. Lounasasiakkaiden vakiokuntakin näyttäisi jo muodostuneen ja päiväkahville voi tulla ”turisemaan mukavia” henkilökunnan kanssa.

Kahvila on avoinna päivittäin klo. 11 alkaen aina iltaan saakka kävijöiden määrästä riippuen. Toimintaa on pyöritetty muutaman hengen voimin ja herkuista sekä vaihtuvasta päivän keitosta vastaa leipuri Marko ”Kallu” Lampinen yhdessä vaimonsa Merjan kanssa. Munkkeja ja muita leipomuksia voi ostaa myös kotiin vietäviksi.

Biisoniareenan menoa pääsee seuraamaan facebookin kautta osoitteessa https://www.facebook.com/biisoniareena/. Ensimmäinen iso tapahtuma järjestetään Vasukkaiden toimesta viikon kuluttua lauantaina 15.7. jolloin navetan ylisillä esiintyy oopperalaulaja Jyrki Anttila yhdessä vaimonsa Maija Anttilan kanssa. Alakerran kahvila-ravintola on auki normaalisti. Oopperaillallisen jälkeen ohjelma jatkuu senssitanssien merkeissä klo. 21 alkaen.

Kesän ohjelmistoon kuuluu myös Tenkanen 29.7., Hannelen Karaoke 5.8., Jaska Miikki ja Matti Kähkönen Duo ( bändi saattaa laajentua) 12.8., ja mukaan olisi tarkoitus mahduttaa vielä Aili Ikonen sekä The William Suvanne.  Vaatimaton majoitus löytyy noin sadalle juhlijalle Niukkalan palvelukeskukselta.

Kyltti sen kertoo: Juhola auki!
Kahvilan valikoimaan kuuluu keittolounaan lisäksi tuoreet munkit ja muut kahvileivät sekä juomat vedestä viiniin.

Leipurin paikan päällä valmistamia herkkuja on mahdollista ostaa myös kotiin.
Perinteiset karjalanpiirakat munavoilla.
Juholan kakkukeisari, keittotaituri ja superleipuri Marko ”Kallu” Lampinen.
Aurinkoisella säällä päivää pystyy paistattelemaan Juholan terasseilla aamusta iltaan.
Biisoniareenan ylisillä vierailee heinä-elokuun aikana monenmoista esiintyjää.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlilla Uukuniemen pitäjä-nimike virallisesti käyttöön

 

Liput liehuivat sunnuntaina ympäri Uukuniemeä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi, mutta myös Uukuniemen kunniaksi. Uukuniemi-juhlien pääjuhlan avasi Salme Kandolin. Puheessaan Kandolin toi esille kaksi tulevaisuuden kehittämishanketta.Tietoliikenneyhteydet tulisi saada Uukuniemellä kattaviksi, samoin digineuvonnan tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan esimerkiksi kiertävällä palvelupisteellä, joka voisi toimia kirjastolla. Toinen kehittämishanke liittyy matkailuun ja ennen kaikkea merkittävien geologisten kohteiden, kuten jääkausimuodostelmien, muinaiskylän ja ainutlaatuisten luontokohteiden, parempaan hyödyntämiseen.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen mielestä Uukuniemi-juhlat oli hieno tapa aloittaa Parikkalan kotiseutuviikko. Huuskonen kertoi puheessaan ihailevansa sitä tapaa, jolla uukuniemeläiset suhtautuvat kotiseutuunsa. Huuskonen toi myös esille kolmannen sektorin merkityksen, joka hänen mielestään tulee kasvamaan entisestään. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat uukuniemeläiset järjestöt, joiden aloitteesta Uukuniemen pitäjä -nimike saatiin virallisesti käyttöön. Puheen päätteeksi kunnanjohtaja luovutti Uukuniemen vaakunan Uukuniemi-seuralle. Vaakuna sijoitetaan Pitäjäntuvan oven yläpuolelle. Uukuniemen pitäjä -nimen virallistaminen tapahtui juhlallisin menoin trumpetin säestyksellä, ja Sakari Hämäläisen lukiessa virallisen julistuksen.

Pro Kesälahti ry:n, Kesälahden pitäjän ja Kesälahti-seuran tervehdyksen kävivät tuomassa Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oksman ja Lindeberg luovuttivat kyltin, jonka toisella puolella komeili Uukuniemen vaakuna ja Uukuniemen pitäjä -nimi, ja toisella puolella Kesälahden vaakuna sekä Kesälahden pitäjä -nimi. Kyltin sijoituspaikaksi toivottiin pitäjien rajaa, jolloin kulkijat kulloinkin tietäisivät kumpaan pitäjään matka käy.

Juhlan pääpuheen piti kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen. Hänen mielestään Uukuniemi edusti hienolla tavalla sitä maisemaa, jota esimerkiksi Karjalan kunnailla -laulussa kuvataan. Aaltonen vertasi uukuniemeläisiä Jules Vernen Ajelehtiva saari -teoksen jäälautalla ajelehtineeseen siirtokuntaan. Ajelehtivan siirtokunnan väkeä kuvasi toisaalta henkinen kestävyys ja toivo, toisaalta apatia ja epäusko. Kekseliäisyys ja innovatiivisuus olivat väestön eloonjäämisen ehto, ja arkipäivän askareet sekä usko tulevaan sen kantava voima. Luonto, usko huomiseen ja luottamus yhteiseen voimaan olivat Aaltosen mielestä myös uukuniemeläisyyden peruselementtejä, osa uukuniemeläistä sisua, joka on kantanut jo vuosisatojen ajan.

Juhlapuheen jälkeen kuultiin vielä musiikkia ja päätössanat lausui Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen.

Pääjuhlan avasi Salme Kandolin.
Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Pro Kesälahti ry:n ja Kesälahti-seuran edustajat Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oikealla Sakari Hämäläinen.
Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen.
Näkymää kirkon portailta.
Ennen pääjuhlaa oli seppeleet laskettu sankarihaudoille.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Biisoniareenan ovet aukeavat 1.7.

 

Juholan Biisoniareena avaa ovensa heinäkuun alussa, Uukuniemi-juhlaviikonloppuna. – Tarkoituksena on, että Biisoniareenasta tulisi paikka, jonnea sekä uukuniemeläiset että kesäasukkaat ja muut vierailijat voisivat kokoontua ja viettää kiireetöntä aikaa, sanoo Matti Laukkanen. Uukuniemen pitäjän oma ”olohuone” on avoinna heinä-elokuun ajan päivittäin noin klo. 12 alkaen aina iltaan saakka. A-oikeuksilla varustetussa ravintolassa on tarjolla muun muassa biisonikeittolounas ruisleipineen, kahvia, munkkeja, karjalanpiirakoita, jäätelöä jne. Kahvittelun lomassa voi pelata vaikka lautapelejä ja lapsille puolestaan on pihapiiriin rakenteilla hiekkalaatikko.  -Kesän keittiövahvistus, helsinkiläisen Dom Bakery -elintarvikeyhtiön leipuri ”Kaltsu”, tekee myös kakkuja tilauksesta, kertoo Laukkanen. Kahvilatuotteiden lisäksi Biisoniareenalle otetaan myyntiin paikallisten lähituottajien tarjoamia tuotteita. Myynti menee suoraan lyhentämättömänä tuottajille.

Heinä-elokuussa on jo muutamia tapahtumia, joiden tarkat päivämäärät ovat tiedossa. Vasukkaiden järjestämä Oopperaillallinen on 15.7. ja perinteeksi muodostunut Tenkasen konsertti 29.7. Lisäksi on joitain yksityistilaisuuksia, jotka eivät kuitenkaan rajoita kahvilan toimintaa. Biisoniareena tarjoaa myös majatalotyylistä majoitusta Niukkalan entisellä palvelutalolla. Hinta ei päätä huimaa, sillä petipaikka maksaa 10 euroa vuorokaudelta. Omat lakanat on tuotava mukaan.

Juholan Biisoniareena Facebookissa:

https://www.facebook.com/biisoniareena/

 

Lisätiedot ja varaukset:

040-5119646/ Matti

045-2565504/ Katri

Juholan Biisoniareenan kahvila avaa ovensa heinäkuun alussa.

 

 

 

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemeläinen kevään ylioppilas liittyi Porin Ässien vahvuuteen!

TEKSTI JA KUVAT: TUOMAS TIAINEN


Uukuniemen Ukko Juhonsalolta kotoisien oleva, juuri ylioppilaaksi kirjoittanut, Tomi Karhinen allekirjoitti reilu viikko sitten 26.5 Porissa pelaajasopimuksen Porin Ässien kanssa. Organisaatio tunnetaan Liigassa pelaavasta, vuonna 2013 Suomen mestaruuden voittaneesta jääkiekkojoukkueestaan. Uukuniemen kiekkokaukalon kovatasoisten pipolätkäpelien kasvatti Karhinen ei kuitenkaan siirry pelaamaan Ässiin jääkiekkoa, vaan sopimus liittyy alati kasvussa olevaan elektronisen urheiluun eli tietokone- ja konsolipelien kilpapelaamiseen.

Uukuniemeläinen kilpapelaaja Tomi Karhinen edustaa nykyään Porin Ässiä. Hän on myös kevään uusia ylioppilaita.

Suuret urheiluseurat maailmanlaajuisesti ovat huomanneet kilpapelaamisen suosion räjähdysmäisen kasvun ja näin ollen päättäneet perustaa eri peleihin omia joukkueita. Kilpapelijoukkueet löytyvät muun muassa sellaisilta seuroilta kuin Paris Saint German, FC Schalke04 ja Philadelphia 76ers. Suomessa tätä buumia ovat seuranneet Helsingin IFK ja Seinäjoen jalkapallokerho. Nyt viimeisimpänä joukkoon liittyi myös Porin Ässät. Ässien Liigajoukkueen taustayhtiö HC Ässät Oyj lähtee kovaan kilpailuun mukaan Blizzard peliyhtiön Overwatch hittipelissä. Se rekrytoi organisaatioonsa Karhisen kuusihenkisen REAKT-joukkueen, joka Ässiin liittymisen myötä tunnetaan nyt Aces nimellä. Joukkueessa pelaavat ”TheDesolator” Karhisen lisäksi TimoAshieliKorkeakoski, Chris-Daniell ”KarvaRausku” Räisä, Timi ”MrHamster” Sillman (kapteeni), Roope ”Ronski” Somero sekä Timo ”Tipi” Virkkunen. Acesin valmentajana ja managerina toimii Kalle Laukkanen.

Overwatch on ensimmäisen persoonan ammuskelupeli, jossa tiimityöskentely on erittäin suuressa roolissa. Peliä pelataan kuusi vastaan kuusi muodossa ja jokaisella on pelaajalla on pelissä oma tehtävänsä. Overwatch julkaistiin toukokuussa 2016.

Tomin haaveena kilpapelaamisen ammattilaisuus

Uukuniemen punttisalilta kuuluu pauketta. 19-vuotias Tomi on tullut salille nostelemaan painoja ennen illan kolmetuntista treenisessiota joukkueensa Acesin kanssa Overwatch tietokonepelin parissa.

-Tämä on hyvä keino purkaa stressiä ja päästellä ylimääräisiä höyryjä pois. Peli kulkee sitten paremmin, kertoo Tomi samalla penkkipunneruspaikalla puhkuen.

Kova kuntosalitreeni on hyvää vastapainoa tiukkaa keskittymistä vaativalle kilpapelaamiselle. Tomi kertoo, että kuntosali on oiva paikka stressin lieventämiseen.

Parhaillaan Tomin joukkue treenaa Oulussa 9. kesäkuuta käytävään SM-kisojen ensimmäiseen osakilpailuun. Vectorama nimisessä tapahtumassa Overwatch pelin voitttajajoukkueelle on luvassa paikka myöhemmin syksyllä pelattavaan SM-finaaliin. Vectromassa toiseksi tullut voittaa 1000 euroa ja kolmanneksi 500 euroa.

-SM-finaali on tavoitteena. Se on jo itsessään arvokkaampi kuin nuo loput rahapalkinnot.

Tomi on pelannut Overwatch peliä sen toukokuun 2016 julkaisusta lähtien. Nykyiseen joukkueeseensa hän liittyi puoli vuotta sitten joulukuussa. Joukkue oli muutosten kourissa ja Tomi päätti kysyä mahdollisuutta liittyä mukaan.

-Pelasin aluksi muutaman harjoituspelin joissa piti antaa näyttöjä pelitaidoista ja kommunikaatiokyvyistä. Tässä sitä nyt ollaan, hymyilee Tomi.

Aces harjoittelee viikossa vähintään kolmena päivänä, kolme tuntia kerrallaan. Toistaiseksi pelaaminen tapahtuu työn, opiskelujen ja muun elämän ehdoilla. Turnauksissa pärjääminen kerryttää niin joukkueen kuin myös omaakin kassaa. Sponsoreita Aces on paraikaa haalimassa.

Tomilla on päättäväinen katse kohti tulevaisuutta. Tavoitteena on pelata joku päivä ammatikseen.

Kevään ylioppilas Tomi haki jatko-opiskelemaan Lappeenrannan ja Oulun teknillisiin yliopistoihin, mutta haaveissa siintää kuitenkin kilpapelaamisen ammattilaisuus. Haave ei ole missään nimessä tuulesta temmattu, sillä ammatikseen suomalaisista eri pelien kilpapelaajista pelaa tälläkin hetkellä kymmenkunta. Turnausten voittosummat pyörivät sadoissa tuhansissa euroissa, joiden päälle suurimpien joukkueiden pelaajat saavat myös palkkaa. Overwatch on suhteessa muihin peleihin vielä varsin uusi, mutta todella kovassa nosteessa.

-Olisihan se hienoa pelata joku päivä ammatikseen. Mennään päivä kerrallaan ja tehdään kehittymisen eteen kovasti töitä. Katsotaan sitten mihin rahkeet riittää, pohtii Tomi.

Kilpapelaaminen hurjassa kasvussa

Elektronisen urheilun tuotto kasvaa tänä vuonna lähes 700 miljoonaan euroon. On ennustettu että vuoteen 2020 mennessä se nousee jopa 1,5 miljardiin euroon. Kasvu on todella hurjaa, yli 40% vuosivauhtia. Viimeistään nyt olisi epäilijöiden herättävä. Pelejä pelataan suurimmilla urheilustadioneilla ja pelien nettilähetyksiä seuraavat miljoonat ihmiset. Maailma muuttuu ja elektroninen urheilu on tullut jäädäkseen. Siitä onko kyseessä sitten perinteiseksi urheiluksi luokiteltava laji, voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin Suomen Puolustusvoimat näkee lajin urheiluna siinä missä muutkin lajit jääkiekosta hiihtoon. Puolustusvoimat on näyttänyt vihreää valoa kilpapelaajien mahdollisuudelle hakea suorittamaan asepalvelusta Puolustusvoimien urheilukouluun. Lopullista päätöstä ei ole vielä tehty, mutta asia voi selvitä lähiaikoina. Ensimmäiset kilpapelaajat voisivat aloittaa palveluksensa urheilukoulussa mahdollisesti jo vuoden kuluttua.

Lisäksi Kainuuseen ollaan rakentamassa kilpapelaajien harjoittelukeskusta. Se tehdään yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun, Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian ja Suomen elektronisen urheilun liiton välillä. Ydinidea on tarjota suomalaisille kilpapelaajille samat mahdollisuudet kuin mitä perinteisen urheilun harrastajille tarjotaan. Suomi tulee tässäkin asiassa hieman jälkijunassa, sillä Ruotsissa on jo kokeiltu muun muassa kilpapelaamista yhtenä lukiossa suoritettavista kursseista.

Tomilla asepalvelus on edessä tammikuussa. Hänet on määrätty Pohjois-Karjalan Rajavartioston Rajajääkärikomppaniaan Onttolaan. Puolustusvoimien Urheilukoulu ei ole kuitenkaan pois suljettu ajatus, mikäli siihen aukeasi mahdollisuus.

-Miksi ei. Olisin varmasti ensimmäisiä kilpapelaajia jotka sinne pääsisi. Suunnannäyttäjä, naurahtaa Tomi silmää vinkkaen.

Eipälijöitä riittää, mutta niistä ei pidä välittää

Tomi tiedostaa ihmisten epäluulot kilpapelaamista kohtaan, mutta ei ole niistä moksiskaan. Argumentit kilpapelaamisen puolesta tulevat nuorelta mieheltä nopeasti ja terävästi.

-Valitettavasti ihmiset yleensä sekoittavat urheilun ja liikunnan keskenään. Liikuntaa kilpapelaaminen ei ole, mutta urheilua kyllä. Elektronisessa urheilussa treenataan paljon. Silmä ja käsikoordinaatio ovat suuressa isossa osassa pelatessa. Lisäksi tiimityöskentely ja kommunikaatiokyvyt kehittyvät. Onhan shakkikin virallisesti tunnustettu urheilulaji, näpäyttää Tomi kriitikoille.

Kotona Tomi saa täyden tuen kilpapelaamiselleen. Porin reissua varten tuli vanhemmilta kuitenkin tiukat ohjeet.

-Sanoivat että pitää katsoa tarkkaan mihin sitä nimen allekirjoittaa, hymyilee Tomi.


Tomin otteita SM-kilpailujen ensimmäisessä koitoksessa Oulun Vectoramassa pystyy seuraamaan perjantaina 9. kesäkuuta www.twitch.tv sivuston kautta. Oulussa Aces kohtaa muun muassa Helsingin IFK:n. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Viisi uukuniemeläistä nuorta päätti tänä keväänä toisen asteen opintonsa

 

Tuleva viikonloppu on tuhansille nuorille se kesän tärkein, kun monen vuoden uurastus viimein palkitaan valkolakilla ja ylioppilastutkintotodistuksella. Tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoitti kaiken kaikkiaan n. 27 000 lukiolaista. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita puolestaan on juhlittu jo tammikuusta lähtien.

Uukuniemeltä kaiken kaikkiaan viisi nuorta on saanut opintonsa tänä keväänä päätökseen. Petra Pääkkönen ja Erno Tikkinen valmistuivat ammattiin alkutalvesta, Annukka Suppola ja Tomi Karhinen  juhlivat valkolakkia lauantaina. Milla Valtonen puolestaan juhlii molempia, sillä kaksoistutkinnon suorittanut nuori nainen on nyt sekä maalari että ylioppilas.

Uukuniemen Kummunkylästä kotoisin olevat Petra, Erno ja Annukka asuvat ja opiskelivat Savonlinnassa. – Kävin Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa ympäristönsuunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelman ja valmistuin sisustusalan artesaaniksi tammikuun lopussa, kertoo Petra. Savonlinna valikoitui opiskelupaikkakunnaksi sijainnin ja tuttuuden vuoksi. Myös Petran  sisarukset asuvat siellä. – Ammatillinen koulutus kiehtoi, koska mielessä oli selvä suunta mitä haluaisin tehdä. Tammikuun jälkeen olen ollut osa-aikaisesti töissä Amanda B:ssä ja nyt tulevana kesänä enemmän. Toivon, että työt jatkuvat kesän jälkeenkin, jatko-opintomahdollisuudet ovat käyneet nekin mielessä. Valmistujaisjuhlia vietin lähipiirin kanssa, sanoo Petra.

Petra Pääkkönen.

Samassa oppilaitoksessa Petran kanssa opiskeli myös Erno, josta hän valmistui talonrakentajaksi muutama kuukausi sitten. -Rakennusala kiehtoi koska siinä näkee konkreettisesti oman aikaansaannoksensa, Erno kertoo alavalinnastaan. – Tällä hetkellä olen töissä Savon MA -rakennuksella. Olin siellä ollut jo aikaisemminkin ennen armeijaa, opintojen aikana, ja nyt pääsin takaisin, Erno jatkaa. – Valmistujaisia vietettiin rakennusalaa opiskelleiden kavereiden kanssa.

Myös Millalla syy pintakäsittelyalalle hakeutumiseen oli se, että maalarin työssä oman käden jälki on heti nähtävissä. Kaksoistutkinnon suorittaminen ei ole missään vaiheessa tuntunut erityisen haasteelliselta, vaan kaikki on sujunut hyvin omalla painollaan. Imatralla opintonsa suorittanut Milla on työskennellyt muun muassa Imatran K-Raudan maaliosastolla. Kesällä hän tekee maalaustöitä yrittäjänä Uukuniemen alueella yhdessä poikaystävänsä kanssa. – Kyllähän se nopeuttaa huomattavasti etenkin suuremmissa töissä, Milla sanoo.

Milla Valtonen.

Annukka kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan Lyseon lukiosta. – Valitsin lukion siksi, koska en peruskoulun jälkeen tiennyt mikä ala minua kiinnostaa. Tällä hetkellä olen kesätöissä Savonlinnan seurakunnalla, hautausmaan työntekijänä. Tulevaisuudessa toivoisin löytäväni itseäni kiinnostavanan, mielenkiintoisen alan, jonka parissa jatkaa opintojani, Annukka sanoo. – Lauantaina lakitus on Savonlinnasalissa, jonka jälkeen ylioppilasjuhlia vietetään täällä Uukuniemellä.

Annukka Suppola.

Tomin opinahjo on Joensuun Lyseon lukio. Tällä hetkellä hän asuu Uukuniemellä, jossa valkolakkiakin juhlitaan. -Jatkot ovat sitten Joensuussa, kertoo abiturientti. – Kesäksi menen töihin Savonlinnan torille. Tulevaisuuden haaveissa on opiskellä diplomi-insinööriksi, Tomi päättää.

Tomi Karhinen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemellä asuvan Matin, 89, ja puoliso Eevan, 92, tarina jo valtakunnallisessa lehdessä

 

Niukkalassa asuva Matti Ahokas ja puoliso Eeva Ahokas joutuivat erilleen neljä vuotta sitten Eevan sairastuttua. Nyt Matin taistelu yhteisen asuinpaikan puolesta on saanut jo valtakunnalista huomiota. Itä-Savon lisäksi asiasta uutisoi Ilta-Sanomat. Käy lukemassa jutut alla olevista linkeistä:

 

Ilta-Sanomat

Itä-Savo

Eeva ja Matti Ahokas. Kuva on otettu Eevan 90 -vuotissyntymäpäiviltä 2 vuotta sitten. (Kuva: Markku Uimonen)

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: