Kategoriat
Arkistot

Kirjastoon pääsee jo maanantaina – Toiminta vapaa-aikakeskuksella alkaa

 

Avoimien ovien alkuilta perjantaina tarjosi tilaisuuden käydä tutustumassa jo etukäteen vapaa-aikakeskuksen tiloihin. Tulevana maanantaina pari viikkoa kiinni ollut kirjasto palaa normaaliin aikatauluunsa ja myös kunnan järjestämä ikääntyneiden päiväjumppa aloittaa vapaa-aikakeskuksella iltapäivällä. Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen lisäksi perjantain tapahtumaan osallistuivat muun muassa valtuuston puheenjohtaja Marjatta Laukkanen, liikunnanohjaaja Jari Venhovaara sekä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen edustajat. Kahvitarjoilusta huolehtivat Uukuniemen Martat. Kiinnostusta uutta vapaa-aikakeskusta kohtaan riitti myös paikallisten asukkaiden puolelta, ja väkeä oli saapunut paikalle kymmenittäin. Esittelykierros alkoi kirjaston tiloista. Kirjastonjohtaja Erkki Sirniö kertoi, että suurimmat haasteet muutossa liittyivät nettiyhteyksiin ja lainauspäätteen toimintakuntoon saamiseen. Kahden viikon aikana noin 10 000 kirjaa siirtyi entiseltä kunnantalolta vapaa-aikakeskukselle ja kaiken kaikkiaan kirjalaatikoilla oli painoa yhteensä lähemmäs 50000 kiloa. Pientä ”fiksailua riittää Sirnion mukaan vielä muun muassa valaistuksessa, mutta isoin työ on onnellisesti jo takana. Kirjastoa kiiteltiin avaraksi ja kodikkaaksi. Myös lasten kirjallisuudelle varattu oma huone miellytti monia.

Liikunta- ja vapaa-aikatilat sijaitsevat rakennuksen uudessa siivessä. Jumppaamiselle tarkoitetulta alueelta aukeavat ovet nuorisotiloihin ja kuntoiluhuoneisiin, jonne sijoitetaan joitain kuntoiluvälineitä. Nuorisotila Nuotta on avoinna joka toinen perjantai kahden tunnin ajan ja valvonnasta huolehtivat MLL ja kunnan nuorisotoimi. MLL:n hallituksen jäsen Heli Heikkosen mielestä nuorisotilat vaikuttivat toimivilta. – Olisi kuitenkin mukava, jos Nuotta olisi auki useammin, esimerkiksi kirjaston aukioloaikana, Heikkonen sanoo.

Kunnanjohtajan mukaan vuosi sitten aloitettu vapaa-aikakeskuksen suunnitteluprosessi ei ollut täysin haasteeton, vaikka suuria investointeja ei tarvinnutkaan tehdä. Erityisesti keskustelua aiheutui siitä, että vapaa-aikakeskuksen kaltaisia tiloja on Uukuniemellä myös Kummunkorkea koululla ja Rajapirtillä. Huuskonen painotti, että tarkoituksena on lähtökohtaisesti ollut monipuolistaa tarjontaa ja esimerkiksi liikuntavälineistö on suunniteltu vapaa-aikakeskuksella ikäihmisiä ajatellen. Lisäksi on otettu huomioon kansalaisopiston tarpeet. Kunnan edustajat toivoivat nyt tilojen ahkeraa käyttöä ja järjestöjen aktiivisuutta. Kehitettävää ja suuniteltavaa on kuitenkin vielä vapaa-aikakeskuksen joustavassa käytössä. Aiemmin toivottu kulkukortti -käytäntö on osoittautunut liian kalliiksi, joten sitä ei vapaa-aikakeskuksella ainakaan lähitulevaisuudessa nähdä. Myös haaveet itsepalvelukirjastosta siirtyvät tulevaisuuteen.

Avointen ovien illan päätti Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen projektipäällikkö Heidi Huuskonen, joka kertoi KAT-hankkeesta ja kotona asumisen turvallisuuden edistämisestä. Aihe on ajankohtainen Uukuniemellä varsinkin nyt, kun VPK:n operatiivinen toiminta kesäkuun alussa loppui.

 

Kirjasto on maanantaina auki jälleen normaalisti klo 16-18.
Nuotan tv-huone.
Liikuntatilojen välineistöä.
Kahvitarjoilusta huolehtivat Uukuniemen Martat.
Erkki Sirniöllä ollut takana kaksi kiireistä viikkoa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Nalle nurin Niukkalassa: Karhunmetsästys starttasi maanantaina

 

Karhunmetsästyskausi aloitettiin uukuniemeläisittäin menestyksekkäästi. Jo heti maanantai-aamupäivänä Niukkalan suolla tehtiin ensimmäinen karhunkaato. Täysikasvuisella uroskarhulla oli elopainoa 162 kiloa ja etukäpälän leveys 14 senttiä. – Kokoonnuimme Erämajalle jo aamulla 4.30, jolloin meillä oli jo karhun jäljet tiedossa. Koiran haukun aloituksesta  meni muutama tunti varsinaiseen kaatoon, joka tapahtui noin klo. 10.20, kertoo Jussi Ratilainen Uukuniemen Erämiehistä. Metsästysseurueessa oli mukana yhteensä kymmenen henkilöä. Tänä vuonna Parikkala-Ylämaa -alueelle on myönnetty 20 karhunkaatolupaa, joista Uukuniemen kaato oli ensimmäinen. Ratilaisen mukaan karhukanta on nyt poikkeuksellisen runsas, mistä kertovat myös kesän aikana tehdyt näköhavainnot. – Viime viikollakin havaintoja saatiin kolmesta eri pentueesta, sanoo Ratilainen. Karhunmetsästystä jatketaan aina lokakuun loppuun saakka. Pienelle uukuniemeläisporukalle ensimmäinen viikko on kuitenkin se kaikkein aktiivisin. Ratilainen kiittelee maanomistajia hyvästä yhteistyöstä. – Olemme lananneet teitä, jotta jälkien näkeminen olisi helpompaa, koska karhut, joita seuraa alle vuoden ikäiset pennut, ovat aina rauhoitettuja, hän kertoo. Tiistaina metsästyspäivä loppui jo aamuyhdeksän jälkeen. – Tällä kertaa ei päästy karhun jäljille, joten voi rauhassa siirtyä aamukahville, sanoo Ratilainen lopuksi.

Maanantaina alkanut karhunmetsästys tuotti heti tulosta. Niukkalassa kaadetulla karhulla oli elopainoa 162 kiloa.
Jaa juttu Facebookissa:

Karjalan Pyhäjärven ilta

 

Tulevana tiistaina Juholan Biisoniareenalle kokoonnutaan vaihteeksi ympäristöasioissa Vasukkaiden järjestäessä Karjalan Pyhäjärvi -illan klo. 17.00 alkaen. Tärkeää asiaa Pyhäjärven tilanteesta tulee kertomaan Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta. Lisäksi infoa tarjolla muun muassa metsäojituksesta sekä vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelmasta. – Olisi todella tärkeää, että mahdollisimman moni tulisi kertomaan kokemuksia sekä havaintoja eri puolilta Pyhäjärveä. Paikalle saapuu myös  Markku-Pekka Antikainen, joka kertoo miten hankkeilla on kunnostettu järvien tilaa, sekä Pro-Puruvesi -yhteisön edustajia. He ovat pitkällä Puruveden suojeluasoissa, kertoo Vasukkaiden Mirja Ulmanen.

Karjalan Pyhäjärven ilta Juholan Biisoniareenalla tiistaina 7.8.2018 klo. 17.00

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Helleviikonloppu alkaa Saarelaisten Iltamien merkeissä

Epäonni ei ole saarelaisia kohdannut jos säätiedotusta on uskominen. Perjantaina 13. päivä vietetään Akonpohjan entisellä urheilutalolla Saaren Urheilijoiden organisoimia Saarelaisia Iltamia nyt jo toistamiseen.  – Kun ei täällä kylällä oikein tapahtumia ole, niin päätettiin sitten ottaa ohjat omiin käsiin, kertoo Rauno Partanen.  Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma oli jättimenestys ja vierailijoita oli lähes 500. Osittain heidän painostuksestaan on perinnettä päätetty jatkaa. Paikallisten lisäksi kesäasukkaat ottivat tapahtuman omakseen ja kyselyjä tämän vuoden iltamista on Partaselle tullut ympäri Suomea.  Kävijöitä on Partasen mukaan tulossa kauempaakin: monet 60- ja 70 -luvulla urheilutalolla tansseissa pyörineet haluavat tulla verestämään muistoja ja tapaamaan tuttuja. Pienen urheiluseuran tukena tapahtuman järjestämisessä on joukko sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. – Urheilutalon nykyinen omistaja on antanut tilat käyttöömme ja Saaren Rakennuspalvelu, Urheilu-Jussi ja Lähi-Tapiola ovat puolestaan sponsoroimassa ruokatarjoilua, Partanen sanoo. Kaikille avoimet iltamat alkavat perjantaina iltapäivällä klo. 16. Tarjolla on lohikeittoa, jonka jälkeen tiedossa on pesäpalloaiheista ohjelmaa. Ilta jatkuu kunnan kesätorin merkeissä, joka viime vuonna yllätti suosiollaan myös myyjät. – Kyllä siellä taisi myytävät loppua monelta kesken ja samaa tietysti tavoitellaan nytkin,  nauraa Partanen. Loppuhuipennus alkaa klo. 20.30, jolloin  paljasjalkaisista saarelaisista koostuva Vetävä -yhtye valloittaa lavan ja kutsuu tanssin pyörteisiin. Ohjelmisto koostuu sekä uudesta että vanhasta tanssimusiikista, rock-klassikkoja unohtamatta. Anniskelusta vastaa Uukuniemen pitäjän oma Juholan Biisoniareena.

Vuosi sitten sää hiukan haittasi Saarelaisia Iltamia. Tällä kertaa ongelmaa sadekuurojen osalta tuskin tulee. Kuva: Rauno Partanen.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kesäkisahuumaa

Eilen tiistaina kilpailtiin jo tänä kesänä toistamiseen Niukkalan urheilukentällä lasten kesäkisojen merkeissä. Tällä kertaa lajeina oli pituushyppy sekä isommilla keihäänheitto ja pienillä pallonheitto. Vaikka kentän kunnostustyöt ovat vielä hieman vaiheessa, ei se menoa haitannut. Paikalla oli kaiken kaikkiaan 13 lasta ja paikallisten lisäksi edustusta oli aina Oulua myöten.

Venla Laineen tyylinäyte pituushyppypaikalla.
Nuorempi Laineen sisaruksista, Milja, seurasi isosiskonsa esimerkkiä.
Santtu Parhialalla oli keihään tekniikka jo oikein hyvin hallussa.

 

Odotetuin hetki: palkintojenjako. Korkeimmalla korokkeella Katariina Ulvinen ja vierellä hopeista mitalia ihailemassa Milja Laine.
9-vuotisten tyttöjen sarjassa oli osallistujia kaikkein eniten.
7-vuotisten poikien pituushypyn palkintojenjako. Vasemmalla Ilmari Rossi ja vierellä Onni Tynkkynen.

 

Lasten kesäkisat 3.7.2018 Tulokset

Pituus:

Pojat:

5v.

  1. Akseli Parhiala (1,07)

7v. 

  1. Onni Tynkkynen (2,00)
  2. Ilmari Rossi (1,94)

9v.

  1. Elias Rossi (1,80)

11v. 

  1. Artturi Parhiala (2,31)

13v.

  1. Santtu Parhiala

Tytöt:

5v.

  1. Kristiina Ulvinen (0,79)

7v. 

  1. Katariina Ulvinen (2,06)
  2. Milja Laine (1,63)

9v.

  1. Sanni Parhiala (2,11)
  2. Venla Laine (1,94)
  3. Adele Parhiala (1,81)

13v.

  1. Iida Solonen (2,69)

 

Keihäänheitto/pallonheitto

Pojat:

5v. 

  1. Akseli Parhiala (4,55)

7v.

  1. Onni Tynkkynen (11,16)
  2. Ilmari Rossi (10,21)

9v.

  1. Elias Rossi (7,56)

11v. 

  1. Artturi Parhiala (10,56)

13v.

  1. Santtu Parhiala (11,85)

Tytöt:

5v.

  1. Kristiina Ulvinen (4,21)

7v.

  1. Katariina Ulvinen (9,22)
  2. Milja Laine (7,19)

9v. 

  1. Adele Parhiala (9,57)
  2. Sanni Parhiala (7,60)
  3. Venla Laine (4,85)

13v.

  1. Iida Solonen (9,85)

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Lauantai oli Lottien päivä

Uukuniemi-juhlat alkoivat eilen hyvin tuulisessa ja tottuttuun nähden kylmässä säässä. Lauantain teemana olivat lotat, joita muistettiin juhlatilaisuudessa monin tavoin. Avauspuheessaan Uukuniemi-seuran hallituksen jäsen Salme Kandolin toi esille myös muut naiset, jotka muun muassa työskentelivät sotatarviketeollisuudessa, hoitivat maatalojen töitä, tekivät metsätöitä ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa hoitotyötä rintamilla, raja-alueilla ja kodeissa. Lisäksi he osallistuivat myös työvelvollisuuslain velvoittamina töihin siellä, missä milloinkin tarvittiin. Kandolinin mielestä naisten sota-aikana tekemä työ osoitti sen, mikä voima vapaaehtoistyöllä ja yhteishengellä on. Ne loivat pohjaa sodanjälkeiselle yhteistyölle hyvinvointivaltion puolesta. Vapaaehtoistyötä ja yhteistyötä tarvitaan niin ikään myös tulevaisuudessa. Puheessaan Kandolin toi esille esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja kyberturvallisuuden, jotka perinteisen maanpuolustustyön ohella nousevat keskiöön Suomen turvallisuutta tarkasteltaessa ja sitä kehitettäessä. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran äskettäin julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi, että Suomessa ilmastoa lämmittävistä kasvuhuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Vapaaehtoinen osallistuminen ja yhteisen vastuun ottaminen voisi siten näkyä esimerkiksi muuttamalla omaa arkea ympäristömyönteisemmäksi, jolloin Suomen turvallisuus säilyisi myös siltä osin vakaana.

Uukuniemeläisten lottien muistelmia -monologin esitti Irmeli Tiainen. Tekstin pohjana ovat olleet kevään aikana suoritetut paikallisten lottien sekä heidän omaistensa haastattelut. Yksi haastatelluista lotista oli Toini Saharinen, jolle luovutettiin tilaisuudessa kunniamerkki. Savonlinnassa asuva Saharinen oli saapunut henkilökohtaisesti paikalle vastaanottamaan huomionosoitukset.

Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala piti esitelmän lotista ja lottatyön merkityksestä sotavuosina. Päiväjuhlan päätöspuheenvuoron piti puolestaan Suomen Marttaliiton entinen puheenjohtaja Lea Sairanen.

Lauantain juhlapäivä huipentui sankarihautojen viereen sijoitetun Lotta-muistomerkin paljastamitilaisuuteen. Muistomerkin kivi on yksi entisen, nyt jo puretun Kummun koulun peruskivistä. Kivi on tiettävästi Kummusta ja sen ovat hakanneet kumpulaiset Hugo ja Toivo Hirvi 1930 -luvulla, jolloin koulu rakennettiin. Jatkosodan aikana Kummun koululla keitettiin ruokaa ilmavalvonnalle ja lotat kuljettivat keittoa päivittäin valvontatorneille ja valvontapaikoille. Työtä tehtiin koulun opettajan Toivo Heikkisen johdolla. Muistomerkin kiveä ei ole käsitelty:  sen rosoisuus ja epätaisaisuus kuvastaa lottien ja muiden sota-ajan naisten elämää, joka ei ollut sileää ja tasoitettua. Sivustapäin katsottuna kivi levenee hiukan ylöspäin. Avautuvan linjan voi ajatella kuvastavan tulevaisuuteen suuntautumista, elämää ja toivoa.

Ennen muistomerkin paljastamista puheen piti Heidi Huuskonen, joka kertoi Lotta Svärd -järjestön historiasta sekä merkityksestä Suomen itsenäisyystaistelussa. Maan laajuisen toiminnan ansiosta järjestö kohosi lopulta Suomen suurimmaksi naisjärjestöksi. Jäseniä oli kaiken kaikkiaan yli 230 000, ja he edustivat kattavasti suomalaisen yhteiskunnan eri koulutustaustoja ja ammattikuntia. Vuonna 1928 perustettuun Uukuniemen paikallisosastoon kuului liki 300 jäsentä aina opettajista talonemäntiin ja -tyttäriin, työläisiin ja palvelusväkeen. Huuskosen sanoin voidaankin todeta, että Lotta Svärd tarjosi suomalaisille naisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävään toimintaan sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Viittaukset lottien arvon palauttamisesta sotien jälkeisessä yhteiskunnassa ovat Huuskosen mielestä tarpeettomia: se, mitä ei ole koskaan menetetty, ei myöskään voi palauttaa. Lottien työ ja sitä kohtaan tunnettu kunnioitus ja arvostus kestävät sukupolvelta toiselle, huolimatta historiantulkinnoista ja -tulkitsijoista. Puheessaan Huuskonen myös painotti nuorempien sukupolvien vastuusta lottien jättämän arvopohjan vaalijoina ja isänmaan rakkauden jatkajina.

Lotta-muistomerkin paljastamistilaisuuden puheen piti Heidi Huuskonen.
Savonlinnassa asuvalle lotalle Toini Sahariselle (kesk.) myönnettiin tilaisuudessa kunniamerkki. Lotta-asuissa Liisa Lääperi (vas.), Heidi Huuskonen ja Eeva Karikoski.

 

Vartiossa Suomen lippua kannattelemassa oli Veikko Junna.
Muistomerkin laatta on kiinnitettynä yhteen Kummun vanhan koulun peruskivistä.

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Sydäniskurikoulutusten osallistujamäärä yllätti

Iskua itärajalle -kärkihankkeeseen  sisältyneet sydäniskureiden käyttökoulutustilaisuudet järjestettiin sunnuntaina Tarnalan entisellä koululla ja maanantaina Kummunkorkea koululla. Kouluttajana sairaanhoitaja Esa Laarin lisäksi toimi ensihoitaja Esko Putkinen. Molempien koulutuspäivien osallistujamäärä yllätti: Tarnalan koulutukseen saapui sunnuntai-iltapäivänä lähes 40 henkeä ja maanantaina Kummunkorkea koulullakin osallistujia oli noin 30. – Koulutuksista saamamme  palaute ollut ollut todella positiivista, Laari kertoo. – Mikäli tarvetta on, niin varmasti ensiapukoulutusten järjestäminen Saarelle tai Uukuniemelle järjestyy myös jatkossa, hän jatkaa.

Sydäniskurin käytön ohella koulutuksissa harjoiteltiin  peruselvytystaitoja. Sydäniskurista huolimatta on aina aloitettava perinteinen painantaelvytys ja soitettava hätänumeroon. Euroopan elvytysneuvoston antamat uudet elvytysohjeet ovat aiempaa yksinkertaisemmat ja puhalluselvytyksen sijaan pelkkä painelu riittää. – Tärkeintä on yrittää pysyä rauhallisena ja välttää paniikkiin joutumista, Laari painottaa.

Sinikka Rantanen oli saapunut Uukuniemen kirkonkylältä sunnuntain koulutukseen, jossa hän pääsi ensimmäistä kertaa harjoittelemaan peruselvytystä. – Yllätti kuinka rankkaa paineluelvytys on! Siinä vaaditaan ihan oikeasti voimaa, hän toteaa. Koulutukseen Rantanen tuli osittain perhesyistä. – Lähipiirissä on ikääntyneitä ja sairaita ihmisiä, jonka vuoksi ensiaputaitojen hallitseminen on tärkeää. Eniten arveluttaa ja pelottaa tilanne, jossa joutuisin yksin vaikkapa talvisaikaan hakemaan iskurin sen sijoituspaikalta. Hakuaikaan kuluisi varmasti enemmän aika kuin ne kriittiset kymmenen minuuttia, Rantanen sanoo.

Kirjavalassa asuva Helena Virolainen oli saapunut koulutukseen yhdessä ystävänsä kanssa. Tiedon koulutuksesta hän sai lehti-ilmoituksen perusteella eikä epäröinyt lähteä mukaan. – Koulutus on ollut todella hyödyllinen. Vaikka ensiapukoulutuksia olen työni puolesta suorittanut aiemminkin, ei kertaus ole koskaan pahitteeksi, Virolainen sanoo. Virolaisen mielestä iskurin käyttö oli paljon helpompaa mitä hän osasi odottaa. – Laite kyllä neuvoo selkeästi vaihe vaiheelta kuinka tulee toimia. Se on sitten eri asia kuinka oikeassa tilanteessa kykenee toimimaan, Virolainen pohtii.

Sinikka Rantanen kokeili ensihoitaja Esko Putkisen opastuksella paineluelvytystä.
Väkeä oli saapunut Tarnalan koululle ennätysmäärä.

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Harjoitus tekee mestarin – Sydäniskureiden käyttökoulutuksista varmuutta toimintaan

 

Iskua itärajalle -kärkihanke alkaa vähitellen olla loppusuoralla. Tiistai-iltana Kummunkorkea koululla järjestettyyn tiedotustilaisuuteen saapui yhdistysten ja järjestöjen edustajia Uukuniemen ja Saaren alueelta kuulemaan hankkeen viimeisten vaiheiden etenemisestä. Paikalla olivat myös Esa Laari ja Esko Putkinen Parikkalan Ensihoitopalvelut Oy:stä, jotka pohjustivat tulevia sydäniskureiden käyttökoulutuksia. Kaikille avoimet koulutukset järjestetään sunnuntaina 17.6. klo. 14 Tarnalan koulutalolla ja maanantaina 18.6. klo. 17 Kummunkorkea koululla.

Vanhustentukiyhdistyksen puheenjohtaja Markku Uimonen piti sydäniskureiden eli defibrillaattoreiden saamista seitsemälle kylälle merkittävänä turvallisuustekijänä Parikkalan kunnan pohjoispäähän. Pienen porukan jutustelusta alkunsa saanut idea sai alueella runsaasti kannatusta, joka laajenii lopulta Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin kärkihankkeeksi. Laitteiden asentamisen aikataulu on enää ELY-keskuksen saapumisesta kiinni. – Toivomme edelleen, että iskurit saataisiin sijoituspaikoilleen ennen juhannusta, jolloin väkimäärä alueella lisääntyy, sanoo Uimonen.

Vastaavanlaisia defibrillaattoreita on lähialueella jo Parikkala-hallissa, Karjalan Konepajalla, Simpeleen tehtaalla, Simpeleen ja Rautjärven kouluilla, Tynkkylän lomakylässä, Metsä Woodin tehtaalla ja Kruunupuistossa. Laarin mukaan laitteita on myyty kentälle eli sairaalan ulkopuolelle noin 3000 kappaletta ja niillä on pelastettu kymmeniä ihmishenkiä. Sakari Hämäläinen toi esille sosiaalisessa mediassa virinneen väittämän, jonka mukaan laitemerkki ei olisi yhteensopiva ensihoidon kaluston kanssa. Laari kumosi kuitenkin väitteen pelkkänä puheena. – Kaikista ambulansseista löytyy adapterit, jotka kytketään laitteisiin merkistä riippumatta, hän sanoo.

Iskureiden sijoituspaikat ovat Kirkonmäellä sijaitseva sähköpylväs, Niukkalassa vanhustentukiyhdistyksen asuintalojen läheisyydessä sijaitseva rakennus, Kummunkorkea koulu, Tarnalan koulu, Mikkolanniemen toimintakeskus, Akonpohjan taajama ja Röksän kauppa. Jokaiselle laitteelle nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on käydä tarkastamassa laitteen merkkivalo kuukausittain. Sydäniskurin käyttö on todella helppoa eikä välttämättä vaadi koulutusta. Laari kuitenkin suosittelee koulutukseen tulemista jonka avulla kynnystä laitteen käyttöön voidaan madaltaa. Samalla on mahdollisuus kädestä pitäen opetella toimintaa hätätilanteessa sekä kysyä neuvoa asiantuntijalta. – Yleisin syy sydämen sähköiseen häiriöön on sydäninfarkti. Toiminta tulisi saada käynnistymään kymmenen minuutin sisällä, muutoin seurauksena on vähintäänkin pysyvä aivovamma tai jopa kuolema, hän sanoo. Laari muistuttaa, että sydäiskurista huolimatta on aina aloitettava perinteinen painantaelvytys ja soitettava hätänumeroon. – Vuosittain sydänpysähdyksiä tapahtuu sairaalan ulkopuolella 70-110 jokaista 100 000 asukasta kohti. Parikkalassa se tarkoittaisi noin 3-6 pysähdystä.

Sairaanhoitaja Esa Laari esitteli sydäniskuria tiistaina Saaren ja Uukuniemen kylätoimijoille.
Sydäniskuri oheistaa vaihe vaiheelta kuinka hätätilanteessa tulee toimia. – Laite on toimintakunnossa, mikäli vihreä merkkivalo palaa , sanoo Esko Putkinen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Sydäniskureita Saarelle ja Uukuniemelle

Saarelle ja Uukuniemelle hankitaan  defibrillaattoreita eli sydäniskureita Iskua itärajalle -kärkihankkeessa. Hankerahoituksen hakijana  on ollut Uukuniemen Vanhustentukiyhdistys ry. Kokonaiskustannukset ovat noin 23 000 euroa, josta Leader-rahoituksen osuus on 50 prosenttia. Kaiken kaikkiaan seitsemän sydäniskuria sijoitetaan Niukkalassa vanhustentukiyhdistyksen asuinhuoneistojen läheisyyteen, Kummun ja Tarnalan entisille koulutaloille, Mikkolanniemen toimintakeskukselle, Akonpohjan taajamaan sekä Kirjavalaan Röksän kaupalle. –  Idea sydäniskureiden hankkimisesta sai alkunsa joulukuussa Uukuniemi-seuran ”kyläparlamentissa”. Alunperin tarkoitus oli hankkia vain yksi laite kirkonkylälle, mutta lopulta osoittautui tarpeelliseksi saada joka kylälle omansa, kertoo Uukuniemen Vanhustentuki ry:n puheenjohtaja Markku Uimonen.

Sydäniskurit asennetaan paikoilleen heti ELY-keskuksen päätöksen tultua. Uimosen mukaan hankkeen toteuttaminen on sujunut helposti, ja sitä on ollut toteuttamassa kaiken kaikkiaan parisenkymmentä yhdistystä. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Tarnalan, Kummun ja Mikkolanniemen kyläyhdistykset, Röksän kauppa, Saari-Uukuniemi Lions Club, Uukuniemen Vapaa-ajanasukkaat ry sekä Uukuniemen Martat. Hankkeen avulla edistetään myös kylien välistä yhteistyötä.

Ennen laitteiden käyttöönottoa järjestetään kaikille avoimet koulutustilaisuudet Tarnalan koulutalolla 17.6. klo. 14 ja Kummunkorkea koululla 18.6. klo. 17. Kouluttajana toimii sairaanhoitaja Esa Laari Parikkalan Ensihoitopalvelu Oy:stä. – Sydäniskureiden käyttö on helppoa, sillä laite opastaa vaihe vaiheelta kuinka käyttäjän tulee toimia. Koulutuksen kautta tekemiseen saa kuitenkin varmuutta, kertoo Uimonen.

Tulevana tiistaina 12.6. klo. 18 järjestetään Kummunkorkea koululla tiedotustilaisuus kylätoimijoille ja hankkeessa mukana oleville yhdistyksille hankkeen etenemisestä ja nykytilanteesta.

Seitsemän defibrillaattoria asennetaan keskeisille paikoille Saaren ja Uukuniemen alueelle. Kuva: Markku Uimonen
Kaikille avoimet laitteiden käyttökoulutukset järjestetään Tarnalan koulutalolla 17.6. ja Kummunkorkea koululla 18.6. Kuva: Markku Uimonen

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-seuran kesäretki Ilomantsiin ja Hummovaaraan

Tule mukaan Uukuniemi-seuran iloiselle kesäretkelle Ilomantsin ja Hummovaaran kulttuurimaisemiin ja tuo myös ystäväsi! Tiedot retkestä löytyvät myös Uukuniemi-seuran Facebook-sivuilta osoitteesta  https://www.facebook.com/uukuniemiseura/

UUKUNIEMI-SEURA KESÄRETKI ILOMANTSIIN
su 22.07.2018
– Aikataulu Valkeapään linja-autolla:
7.30 Uukuniemi kirkko, 7.45 Niukkala, 8.00 Kumpu

– Klo 10.00 – 11.00 Ilomantsin ev.lut. Kirkko jumalanpalvelus
– Klo 11.15 – 11.45 Ilomantsin ortodoksinen kirkko, esittely

– Klo 12.30 – 13.30 PARPPEINVAARA Parppeinpirtti,
http://www.parppeinvaara.fi/fi/ravintola-parppeinpirtti
Lounas: Nykykarjalainen monipuolinen pitopöytä

– Klo 13.45 – 14.45 Runonlaulajan pirtti,
Raappanan komentopaikka

– Klo 15.00 – 16.00 Hermannin viinitila
Ostosmahdollisuus ja mahdollisuus käydä viinitornin näköalatornin kahvilassa

– Klo 18.00 Hummovaara, Juhanantupa. Kahvi/tee ja korvapuusti

HINTA: 55 €/hlö
Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 29.6.2018

Ilmoittautumiset:
Sirkku Hiveli, puh. 050 4950 120, sirkku.hiveli@gmail.com

 

Kuva: www.parppeinpirtti.fi
Jaa juttu Facebookissa: