Kategoriat
Arkistot

Andreas Hänninen Pamaus Seuran jäseneksi

Uukuniemen Kirkonkylällä asuva Andreas Hänninen on hyväksytty Pamaus Seuran jäseneksi. Pamaus Seura, viralliselta nimeltään Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus, perustettiin Viipurissa jo vuonna 1891. Perustajina toimivat Viipurin suomenmieliset liikemiehet, joiden tarkoituksena oli kokoontua toimimaan kansallisessa hengessä kaupungin käsityöläisten ja liikkeenharjoittajain piirissä. Yhteystyön tarpeellisuutta oli perusteltu muun muassa seuraavasti: ”Kaikilla aloilla on nykyaikana huomattu yhdystyön tarpeellisuutta, vieläpä välttämättömyyttäkin, jotta voitaisiin vastata niitä yhä eneneviä vaatimuksia, joita karttuva sivistys ja kasvava kilpailu kultakin yksityiseltä vaativat”. Yhdistymisestä oli siten etua ammatin harjoittamiselle jonka lisäksi se tarjosi mahdollisuuden sanomalehti- ja ammattikirjallisuuden lukemiseen, sekä tilaisuuden tutustua toisiin liikemiehiin ja keskustella heidän kanssaan ajankohtaisista kysymyksistä.

Sotien jälkeen seura jatkoi toimintaansa Helsingissä. Seuran toimintaan on alkuajoista asti kuulunut esitelmäperinne, joka muodostaa nykyisen toiminnan rungon jäsenistön kokoontuessa kuukausittain kuulemaan alustusta ajankohtaisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Seuraan kuuluu tällä hetkellä noin 750 karjalaistaustaista miesjäsentä.

Seuran jäseneksi voi hakea jokainen Pamaus Seuran tarkoituksen ja toimintamuodot hyväksyvä ja karjalaiset sukujuuret omaava miespuolinen Suomen kansalainen. Lisäksi kahden seuran jäsenen on suositeltava hakijaa johtokunnalle ennen kuin johtokunta hyväksyy hakijan jäseneksi.

Pamaus Seuran toimintaan kuuluvat kokousten ja esitelmien lisäksi retket sekä apurahojen myöntäminen seuran rahastoista. Apurahoilla ja stipendeillä tuetaan vanhan Viipurin läänin alueella nyt olevien tai aikaisemmin olleiden oppilaitosten kaupan- ja teollisuuden alan keskiasteen koulutusta.

Tukea myönnetään myös karjalaista kulttuuria ylläpitäviin tai edistäviin hankkeisiin ja rahastojen tukea on käytetty karjalaisuutta ja Karjalan historiaa käsittelevien kirjojen ja muiden julkaisujen tekemiseen. Tänä vuonna avustusta on myönnetty muun muassa Mervi Myllyoja & Virva Garam -duon äänitetuotantoon, tietokirjaan luovutetun Karjalan alueen talouselämän vaikuttajista sekä fiktiivisen lyhytelokuvan toteuttamiseen Lapinlahdelle muuttavasta evakkoperheestä. Lisäksi Pamaus Seura on tukenut VirtuaaliViipuri -mallinnustyötä, ja avusti jo toistamiseen Karjala-lehteä vuosikirjojen kustannustyössä.

Pamaus Seuran Viipurin -kauden aikana klubihuoneistoon hankitut merkittävät taideteokset saatiin suurimmalta osin pelastettua sodan tuhoilta ja taidekokoelma on nykyisin nähtävillä Lappeenrannan taidemuseossa.

Taidekeskus Salmelan Wiipurin taiteilija-ateljee siirtyi tänä vuonna Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaukselle. Huoneisto on toiminut taiteilijaresidenssinä vuodesta 2010 lähtien Lallukan asuin- ja liiketalossa Viipurin keskustassa. Jatkossa huoneisto on Pamaus Seuran Viipurin klubihuoneisto ja se on edelleen taitelijoiden käytössä osan vuodesta. Kauppaneuvos ja taidemesenaatti Juho Lallukka (1852-1913) oli Pamaus Seuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Lähde: www.pamaus.fi
Andreas Hänninen esittelemässä ikonitaidetta Uukuniemen kirjastolla viime keväänä.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Rajapirtin ympäristön uusi ilme

 

Viime päivinä on Niukkalassa käynyt melkoinen rytinä metsäkoneiden myllätessä urheilukentän ympäristössä. Pitkään työn alla ollut puunkaatoprojekti toteutui viimein ja maisema muuttui sen myötä kertaheitolla. -Onhan tämä jo nyt huomattava parannus entiseen, sanoo Uukuniemen Maamiesseura ry:n sihteeri Vesa Berg. -Töitä kuitenkin riittää vielä. Hakkuun jälkeen kunta ajattaa vielä enimmät risut  koneilla pois ja loppu hoidetaan sitten Maamiesseuran toimesta käsipelillä. Myös kantoja poistetaan sahaamalla, hän jatkaa.

Urheilukenttä ja juoksurata pysyvät nyt jatkossa siistimpänä, kun puista putoavat lehdet eivät ole niitä sotkemassa. Enää ei ole myöskään vaaraa, että sopivan tuulen sattuessa puita kaatuisi Rajapirtin päälle. Lisäksi puiden sekaan aiemmin hautautunut lipputanko voidaan ottaa käyttöön. – Ensi kevään ja kesän urheilukisoja ajatellen ympäristön raivaaminen mahdollistaa kisojen seuraamisen laajemmalti. Suunnitteilla on myös ollut rakentaa pienimuotoinen katsomo Rajapirtin puoleiseen rinteeseen, samoin ikivanhat sponsorikyltit poistetaan. Toivon mukaan saamme uusia sponsoreita, joille voisimme pystyttää kyltit niin ikään Rajapirtin puoleiselle rinteelle, Berg sanoo.

Maamiesseurantalon ympäristö tuo nyt mieleen ajat vuosikymmenten takaa. Monia vaiheita nähnyt rakennus toimii nykyisin liikuntatilana ja siellä sijaitsee myös Uukuniemen Urheilijoiden kuntosali. Millaisia muistoja sinulla liittyy Rajapirttiin? Onko arkistoissasi vanhoja kuvia maamiesseurantalolta? Lähetä meille juttusi/kuvasi osoitteeseen aineisto@uukuniemi.info.

 

Maamiesseurantalo Rajapirtti kuoriutui esiin puiden siimeksestä.
Myös tenniskentän puoleista rinnettä harvennettiin reippaasti.
Uusi ja avara näkymä Rajapirtin pihalta.
Keväällä kentän ympäristö näytti tältä.
Nykyinen Rajapirtin ympäristö muistuttaa nyt enemmän vuosikymmenten takaista ympäristöä.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Syksyn sato talteen Marttojen tyyliin

Kesän ja syksyn metsän sekä puutarhan antimia korit pullollaan, mutta ideat niiden hyödyntämiseen vähissä? Onneksi meillä on joukko aktiivisia taitajia, joilta varmasti löytyy apu tähän ongelmaan! Uukuniemen Marttojen kesän ja syksyn ”saalislista” on pitkä: mustikat, mansikat, vadelmat, puolikat, sienet, puutarhamarjat, omenat, luumut ja muut luonnon antimet on hyödynnetty leivonnassa tai säilötty talteen tulevaa käyttöä varten.

Sienisato on ollut vaihteleva lajista riippuen. – Kanttarelleja oli tänäkin vuonna runsaasti, mutta esimerkiksi herkkutatteja löysin itse vain muutaman, kertoo Eija Kemppinen. – Ja haapasienet sekä karvalaukut ovat nyt vasta alkaneet nousemaan, jatkaa Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi. -Sienet on suolattu tai sitten pakastettu. Kanttarellit on kaikkein helpointa pakastaa, kunhan niitä on ensiksi pannulla pyöräytellyt, että nesteet häviävät, hän jatkaa. -Ruokaan kanttarellit kannattaa lisätä suoraan pakkasesta jäisinä eikä sulattaa. Silloin niiden maku säilyy parhaiten, ohjeistaa Kemppinen.

 

-Myös mustikoista, mansikoista ja vadelmista suurin osa on päätynyt pakkaseen ihan sellaisenaan. Tänä vuonna marjasato oli kyllä jälleen ihanan runsas. Lakat tosin jäivät niin pieniksi, että niitä ei oikein edes viitsinyt kerätä, Kemppinen kertoo. – Pieneksi ovat jääneet myös omenat, vaikka niitä muuten onkin puut pullollaan.

 

Puutarhamarjat, kuten puna- ja mustaherukat martat keittävät mehuksi. – Ja mustaherukoista saa myös aivan ihanaa hilloa esimerkiksi vadelmien kanssa, vinkkaa Kemppinen. Tuttujen marjojen lisäksi martat ohjeistavat kokeilemaan myös esimerkiksi pihlajanmarjoja tai marja-aroniaa. – Marja-aronia sopii erinomaisesti vaikkapa omenahillon tai mehun joukkoon, mutta sitä kannattaa laittaa vain hiukan voimakkaan maun vuoksi, Kemppinen jatkaa. – Minä puolestani olen joskus tehnyt aroniasta hyvää viiniä, naurahtaa Käppi.

 

Outin pihlajanmarjahyytelö

 

Ainekset:
4 litraa riivittyjä pihlajanmarjoja
1litra vettä
1kg sokeria valunutta mehulitraa kohden

 

Valmistus:
1. Huuhdo marjat ja pane kattilaan veden kanssa. Keitä kunnes marjat ovat mehustuneet hyvin ja pane seos valumaan siiviläliinan läpi.
2. Mittaa mehu ja kaada kattilaan. Lämmitä ja sekoita sokeri vähin erin joukkoon.
3. Keitä miedolla lämmöllä sekoittamatta n.10min. ja kokeile, jos muutama pisara hyytyy lautasella.
4.Anna vaahdon kerääntyä ja poista se reikäkauhalla.
5.Kaada valmis hyytelö nopeasti kuiviin, lämpimiin laseihin ja anna seistä seuraavaan päivään. Parafinoi silloin ja peitä lasit voipaperilla, jonka voi nopeasti kiinnittää kumirenkailla.

 

Eijan omena-pihlajanmarjahillo

Pihlajanmarjat huuhdellaan ja pakastetaan, jolloin liika kirpeys häviää.
Omenat keitetään melkein kypsiksi. Pihlajanmarjat pehmennetään höyryssä, hienonnetaan sauvasekoittimella
ja lisätään omenien joukkoon kypsymään. Loppuvaiheessa lisätään hillo- tai kidesokeria maun mukaan.
Lopuksi hillon voi vielä hienontaa sauvasekoittimella.

 

 

Marttojen puolukka-porkkanapiirakka

Pohja:

2 1/2 dl maitoa tai vettä
25 g hiivaa
3/4 dl sokeria
2 tl kardemummaa
n. 7 dl vehnäjauhoja
75 g voita tai margariinia

Täyte:

1 kg porkkanoita
6-7 dl puolukoita
sokeria maun mukaan

 

Voiteluun: kananmunaa

1.Liuota kädenlämpöiseen nesteeseen hiiva.

2.Sekoita joukkoon sokeri, kardemumma sekä jauhot ja viimeiseksi pehmeä rasva.

3.Alusta taikina tasaiseksi.

4.Ota taikinasta 3/4 ja kauli uuninpellin kokoiseksi levyksi.

5.Nosta levy leivinpaperin päälle pellille nousemaan. Peitä leivinliinalla ja anna kohota.

6.Kauli loppu taikina piirakan päälle tulevaa ristikkoa varten ohueksi levyksi. Anna kohota.

7.Kuori täytettä varten porkkanat. Keitä ne kypsiksi vähässä vedessä ja survo soseeksi.

8.Survo puolukat ja sekoita ne porkkanasoseen joukkoon. Mausta sokerilla.

9.Levitä seos kohonneen pohjalevyn päälle. Tee kaulitusta taikinasta nauhat ja tee ristikko piirakan päälle.

10.Voitele munalla ja paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Kuva: Marttaliitto

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

VPK:ssa toimitaan vapaasta tahdosta ja auttamisen halusta

 

Uukuniemen vapaapalokunta on jälleen käynnistellyt syystoimintakauttaan kesätauon jälkeen. Ainakin vielä tänä syksynä. – Hyvin uhkaavasti kuitenkin vaikuttaa siltä, että toiminta on lopetettava mikäli uusia innokkaita vapaapalokuntalaisia ei ole mukaan tulossa, sanoo Uukuniemen vpk:n päällikkö Marko Ulvinen. Uukuniemen vapaapalokunta on perustettu vuonna 1976 ja tällä hetkellä Ulvisen lisäksi  jäseniä on viisi. – Aktiivijäseniä ovat Petteri Hirvonen ja Ville Tiitta. Toiminnassa mukana ovat myös Kirsti Ulvinen, Helena Ulvinen ja Ilpo Suutarinen, Ulvinen kertoo. – Olen itse ollut vpk:ssa nyt jo 25 vuotta. Aloittaessani jäseniä oli reippaasti yli parikymmentä, joten alas on tultu aika rankasti, hän jatkaa.

Ehtona vapaapalokunnan jäseneksi pääsemiselle on täysi-ikäisyys. Uusi jäsen perehdytetään toimintaan, jonka lisäksi hänen tulee käydä sammutustyön kurssi. -Sen jälkeen pystyy osallistumaan pelastustyöhön, sanoo Ulvinen. – Toki myöhemmässä vaiheessa on mahdollisuus käydä lisää erilaisia kursseja, mutta hälytystoimintaan pääsee osallistumaan hyvinkin nopeasti, hän jatkaa. Yläikäraja on 65 vuotta ja jokainen aloittava jäsen käy terveystarkastuksessa, jossa varmistetaan, että henkilö on kuntonsa puolesta valmis toimimaan pelastustustehtävissä. Uukuniemen vapaapalokunnassa toimii myös nuoriso-osasto, jonne pääsevät 7 -vuotiaat ja sitä vanhemmat harjoittelemaan pelastustoimen tehtäviä. Tällä hetkellä nuoria jäseniä on kolme. -Tietenkin pienemmillä harjoittelu ei ole niin ”vakavaa”, vaikka samoja asioita käsittelemmekin, Ulvinen täsmentää.

Yhteisharjoituksia on järjestetty Uukuniemellä joka toinen viikko kolmen kuukauden kesätaukoa lukuun ottamatta. – Aina näin syksyisin laadimme harjoitussuunnitelman joka tulee hyväksyttää pelastuslaitoksella. Meillä harjoitukset ovat olleet sunnuntaisin, koska se on vuorotyöläisten kannalta helpointa sovittaa aikatauluihin. Yhden harjoituskerran kesto vaihtelee kahdesta kolmeen tuntiin. Harjoitusten sisältö puolestaan liittyy luonnollisesti kaikkeen paloihin liittyvään ja peruspelastustoimen asioihin. Niiden avulla ylläpidetään jo opittuja taitoja, sanoo Ulvinen.

Uukuniemen vapaapalokunnalle tulee hälytyksiä vuodessa noin 30 joista puolet on ensivastetehtäviä. – Normaali toiminta-alue ulottuu Uukuniemen lisäksi Saarelle. Suurempien palojen yhteydessä meidät hälytetään myös Kesälahdelle ja Parikkalaan. Saaren vpk:n kanssa kaikki hälytykset ensivastetta myöten toimivat meillä rinnatusten. Lisäksi Särkisalmella ja Parikkalassa on omat vapaapalokuntansa, Ulvinen kertoo.

Pitkän uransa aikana Ulvinen on nähnyt yhtä ja toista hälytysten yhteydessä. – Eniten mieleen ovat jääneet rakennuspalot tässä oman kylän alueella, hän pohtii. – Päivähälytykset ovat niitä kaikkein hankalimpia, sillä usein töissä saatetaan olla aika kaukana eikä paikalle tuolloin ennätä ajoissa. Siksi olisi hyvä, että vapaapalokuntalaisia olisi huomattavasti enemmän, jolloin olisi todennäköisempää saada auttajia tapahtumapaikalle nopeammin, Ulvinen sanoo.

Ulvinen harmittelee, että innostus vapaaehtoistyöhön on vuosien saatossa hiipunut lähes kokonaan. – Kyllä tässä toiminnassa täytyy olla aito halu auttaa hädässä olevia. Sen lisäksi on osattava myös ottaa vastuuta. Se taito ei nykymaailmassa ole itsestäänselvyys, sanoo Ulvinen.

Vapaapalokunnan olemassaolo syrjäkylillä on ensiarvoisen tärkeää. Hädän hetkellä jokainen minuutti merkitsee ja nopea avunsaanti voi pelastaa ihmishenkiä ja rakennuksia. Ulvinen kannustaakin kaikkia edes kokeilemaan. – Loppujen lopuksi kun ajatellaan kokonaisuutta niin esimerkiksi harjoituksiin käytettävä aika kuukausitasolla on 4-6 tuntia. Se ei ole kovin paljon. Meidän pieneen mutta sitäkin aktiivisempaan joukkoon ovat kyllä kaikki tervetulleita, hän sanoo.

 

Kuva pelastusharjoituksista viime keväältä. Kuva: Marko Ulvinen.
Veden varaan joutuneiden pelastamisessa käytetään apuna Hansa- -pintapelastuslautoja. Kuva: Marko Ulvinen.
Auton pilkkomista pelastusharjoituksissa talviolosuhteissa. Kuva: Marko Ulvinen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Unikekoa uittamassa

 

Torstaiaamuna klo. 9.00 molskautettiin Papinniemen leirintäalueella Pyhäjärveen Vasukkaiden valitsema vuoden Unikeko. Tänä vuonna 20 -vuotisjuhlien kunniaksi tittelin sai haltuunsa Vasukkaiden ensimmäinen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen. Unikeonpäivän tapahtuma järjestettiin Papinniemessä nyt vasta toisen kerran. Viime vuoden Unikeko oli kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. – Halusimme jonkin tapahtuman korvaamaan kesäsenssejä, joita ei oltu useaan vuoteen järjestetty. Lopulta syntyi idea Unikeonpäivästä, kertoo Vasukkaiden Markku Uimonen. 

Kun Unikeko oli saatu uitettua 18 asteisessa Pyhäjärvessä, jatkui aamu kahvihetkellä suolaisen purtavan ja keskustelutuokion siivittämänä. Iltapäivällä oli puolestaan vuorossa liikunnallista aktiviteettia. Kesälahden urheilijat ry saapui kanootteineen antamaan melontaopastusta, samoin Papinniemen leirintäalueen sup-laudat olivat vapaasti testattavissa. Uimonen oli iloinen, että pilvisestä ja melko kylmästä säästä huolimatta yleisöä riitti sekä aamun heittotapahtumaan että iltapäivän liikunta-aktiviteetteihin. – Toivottavasti saamme jatkettua tätä perinnettä vielä monena kesänä, hän sanoo.

Unikeonpäivää on Suomessa vietetty ainakin 1600 -luvulta lähtien, mutta viralliseen kalenteriin se on merkitty vasta vuonna 1929. Vietto pohjautuu vanhaan kristilliseen legendaan, jossa Efeoksen seitsemän unikekoa pakenivat 200 -luvulla vainoa ja nukkuivat 200 -vuotta. Valtakunnan virallinen Unikeko valitaan vuosittain Naantalissa.

Lauantaina 27.7.  Vasukkaat järjestävät polkutalkoot Papinniemen historiapolulla klo. 12 alkaen. – Asetamme paikoilleen muun muassa infotaulut ja paikalla on argeologi Ville Laakso jakamassa historiatietoa sekä valvomassa talkoita. Museovirasto on tarkkaan määritellyt kuinka infotaulut tulee polulle asettaa, jotta muinaisjäännösaluetta ei vaurioitettaisi, Uimonen kertoo. Talkoisiin ovat kaikki tervetulleita!

 

Vuoden 2017 Unikeko kannettiin Pyhäjärveen vanhalla hetekalla.
Tiedossa kylmä kylpy 18 asteisessa Pyhäjärvessä!
Juhlavuoden Unikeoksi paljastui Vasukkaiden ensimmäinen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen.
Iltapäivällä oli mahdollisuus tutustua muun muassa kajakkimelontaan.

 

K.L.

Kuvat: Kyllikki Uimonen/Katri Levänen

Jaa juttu Facebookissa:

Lasten yleisurheilukisojen tulokset 21.7.2017

 

Perjantaina 21.7. kisailtiin Niukkalan urheilukentällä juoksussa ja korkeushypyssä. Juoksumatkoina tällä kertaa 300m/600m ja 800m. Kourallinen kisailijoita oli saapunut paikalle kokeilemaan, kuinka nämä hiukan ”hankalammat” lajit oikein sujuvat ja hyvin tasaväkisiä kappailuita kentällä nähtiinkin! Tällä kertaa myös osallistumisesta palkittiin.

Seuraavan kerran Niukkalan kentällä kisataan sunnuntaina 6.8. jolloin vuorossa UnU:n mestaruuskilpailut.

P7 -sarjassa nähtiin tiukkaakin tiukempi loppukirikamppailu, joka johti kaksoisvoittoon.
Jaetulla ykkössijalla Onni Tynkkynen (vas.) ja Jesse Hirvi.
P9 -sarjalainen Jonne Hirvi.
Kisojen naisedustaja, T15 -sarjan Vilma Berg.

Juoksu:

P5 (300m)

 

  1. Jimi Hirvi        –

 

P7 (300m)

 

  1. Jesse Hirvi / Onni Tynkkynen        1.25.55

 

P9 (600m)

 

  1. Jonne Hirvi        3.66.06

 

T15 (800m)

 

  1. Vilma Berg        3.55.05

 

Korkeushyppy:

P5

 

  1. Jimi Hirvi        –

 

P7:

  1. Jesse Hirvi        65
  2. Onni Tynkkynen        60

 

P9

 

  1. Jonne Hirvi        75

 

T15

 

  1. Vilma Berg        105

 

 

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kummun tsasouna vaalii 1600 -luvun säässynän perinnettä

 

Kummun mäkisestä maisemasta erottuu nyt uusi maamerkki, kun Kummun kyläyhdistys Leader-hankkeen turvin toteutti vuosikymmeniä keskustelun aiheena olleen idean ja hankki tsasounan jatkamaan 1600 -luvulla Kummussa sijainneen säässynän perinnettä. Kärki-Leaderin  20 000 euron hankeeseen kuului yksityisiä rahoittajia, ja se vaati myös lukuisia tunteja talkootyötä -sekä tietenkin ahkeria talkoolaisia.

Tsasounan etsiminen oli jo projekti sinänsä mutta lopulta sopiva löytyi Tori.fi -nettisivujen kautta. – Nettisurffailun ja google-hakujen kautta päädyin Tori.fi -sivustolta Sonkajärvellä olevan vanhan kyläkoulun myynti-ilmoitussivulle. Kyläkoulun jonka pihapiirissä oli myös tsasouna. Pienen tiedustelun jälkeen selvisi, että tsasouna oli mahdollista ostaa erillisenä ja sieltä se sitten lopulta siirrettiin kokonaisena tänne Kumpuun, kertoo Jouni Suppola.

Tsasouna on ollut nykyisellä paikallaan vasta reilut kaksi viikkoa. Ikoneita tuli osittain tsasounan mukana ja osittain yksityisiltä lahjoittajilta. Kutsukello puolestaan hankittiin Jäppilän ortodoksisen seurakunnan tsasounasta. – Kello on tosin vielä asentamatta, ja mietimme nyt tuleeko se kiinni itse tsasounarakennukseen vai rakennammeko erillisen tapulin, Suppola paljastaa. Kaavilla vuonna 1985 valettu kello on osittain messinkiä ja osittain hopeaa. – Kutsukellossa on siis hopeinen sointi, naurahtaa Suppola. -Tsasounan ympäristö on myös vielä suunnittelun alla ja pihaistutukset tulevat varmasti muuttamaan maisemaa, hän jatkaa.

Kummun tsasouna on ekumeeninen ja se on pystytetty Arseni Konevitsalaiselle, jonka päivää vietetään 12.6. Tämän vuoksi tsasounan virallinen vihkiminenkin tapahtuu vasta ensi kesänä. Elokuussa tsasounassa vietetään kuitenkin kuitenkin ainakin yhdet häät.

Ilman talkoovoimia tsasouna-hanke tuskin olisi toteutunut. -Pidimme yhdet isommat talkoot, joihin osallistui 17 henkeä. Sen lisäksi oli muutama pienempi talkoo, kertoo Suppola. – Erityiskiitoksen ansaitsevat Pertti Siitonen Oy ja Hannu Valtonen, jotka suorittivat maansiirtotyöt, sekä Mika Suppola, joka teki talkoilla timpurin töitä, Suppola jatkaa.

Kummun tsasounasta on jo parissa viikossa tullut erityisesti lomalaisten suosittu vierailukohde ja toki myös paikalliset ovat sitä käyneet ihastelemassa. Moni ei myöskään ole aiemmin kuullut Kummun säässynästä, joka sijaitsi 300 metrin päässä nykyisestä tsasounasta. Uukuniemen toinen tsasouna sijaitsee Kirkonkylällä.

 

Kummun tsasouna viimeinkin omalla paikallaan!
Ensi kesänä myös tsasounan ympäristö tulee muuttumaan pihasuunnittelun ja istutusten ansiosta.
Ikoneita tsasounan sisällä.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Wiipurilaisen Osakunnan laulajien konsertti Uukuniemellä

Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien perinteinen kirkkovenekiertue WeneWiOL saapuu tänä kesänä Puruveden tienoille: kuoro konsertoi Uukuniemen, Kerimäen ja Kesälahden kirkoissa heinäkuun lopulla.
Kiertue alkaa Uukuniemen kirkosta sunnuntaina 23.7. kello 13.00. Kuoro saapuu Uukuniemelle Uukuniemi-seuran ja seurakunnan kutsumana.

Nyt on vuorossa jo 31. kesä, kun tämä kuoro lähtee JärviSuomeen esittämään maallista ja hengellistä sekakuoromusiikkia. Aiemmin kuoro on esiintynyt kerran Parikkalan seudulla Saaren kirkossa 1990-luvun alussa.
Päivämatkat taittuvat kirkkoveneillä soutaen ja yöpyminen luonnon helmassa teltoissa retkeillen lukuunottamatta ensimmäistä yötä Uukuniemellä. Matkan kiintopisteitä ovat kirkkokonsertit, joiden ohjelmistoa tämä noin 30 hengen kuoro on harjoitellut jo helmikuusta lähtien. Kuoroa johtaa MuM Erkki Nurmi.

Ohjelmistossa on monipuolista kuoromusiikkia suomalaisista teoksista armenialaiseen kuoroperinteeseen mm. säveltäjiltä Bortnjanski, Chydenius, Paakkunainen, Kostiainen, Tormis, Rautavaara. – Kaikki souturetken varrella asuvat ja lomailevat ovat lämpimästi tervetulleita tervehtimään iloista soutuporukkaamme konsertteihin, sanoo kuoron yhteyshenkilö Anna Hietala.

 

Tule lounaalle!

Uukuniemi-seura toivottaa kuoron tervetulleeksi Uukuniemelle ja kaikki musiikin ystävät sitä kuuntelemaan. Konsertin jälkeen Uukuniemi-seura tarjoilee pientä maksua vastaan kalakeittoa konserttiyleisölle, joten yleisö on tervetullut sunnuntailounaalle ja seurustelemaan kirkkomäelle.

Wiipurilainen Osakunta on Helsingin yliopiston osakunta, johon kuuluu paljon Etelä-Karjalan alueelta kotoisin olevia opiskelijoita.

Käsiohjelma 10/5 euroa

www.wiol.fi/wenewiol/

WeneWiOL-konsertti kuultiin viime kesänä Lappeenrannassa.
Jaa juttu Facebookissa:

Kaupantekoa ja kulttuuria Vasukkaiden 20-vuotisen taipaleen kunniaksi

Vasukkaiden Juhlasenssit ja varsinkin Aki ”Huutokauppakeisari” Palsanmäki keräsivät lauantaina ihmisiä Kummunmäelle sankoin joukoin. Väkeä saapui messuportille tasaiseen tahtiin ja tienlaitojen autojonot olivat satoja metriä pitkiä. Vasukkaiden puheenjohtaja Markku Uimonen oli iloinen siitä, että aamun sateet väistyivät nopeasti ja senssejä päästiin viettämään aurinkoisessa säässä. Näytteilleasettajia oli kolmisenkymmentä ja myyntipisteistä pystyi ostamaan muun muassa paikallisien tuottajien tuotteita, käsitöitä, leivonnaisia ja ruokaa, mansikoita jne. Uimonen arvioi, että kaiken kaikkiaan senssivierailijoita oli päivän aikana noin 1400. Vetonaulana toiminut Palsanmäki aloitti huutokauppaamisen puoliltapäivin ja kahden tunnin aikana moni vanha esine vaihtoi omistajaa. Alta löytyvältä videolta voi katsoa keinutuolin huutokauppaamista.

Senssitapahtuman jälkeen juhlapäivä jatkui Juholan Biisoniareenalla oopperaillallisen merkeissä. Jyrki Anttilan ja hänen puolisonsa Maija Anttilan tähdittämä illallinen sai runsaasti kehuja illalliskortin ostaneilta. Kalapainotteinen buffet-pöytä oli myös vertaansa vailla. Päivä päättyi Juholan navetan ylisillä järjestettyihin senssitansseihin Marko Karvosen ja Mercedes-yhtyeen siivittämänä. Senssien tavoin myös Biisoniareenalla vierailleita riitti tasaisesti aamupäivästä aina seuraavan vuorokauden puolelle saakka.

 

Huutokauppakeisari kiinnosti sekä vanhempaa että nuorempaa väkeä.
Juhlasenssien näytteilleasettajia.
Senssikävijät saivat matkaansa ämpärin johon oli hyvä tehdä ostoksia myyntikojuista.
Käsitöitä ja laukkuja.
Suurtuvan tilan kojusta saattoi ostaa sekä lampaanlihaa että villaisia vetimiä. Tuotteita tutkimassa Heikki Laukkanen.
Huutokauppa käynnissä ja tällä kertaa kohteena valkoinen kehto.

Jyrki Anttila esiintyi illallisvieraille Juholan Biisoniareenan ylisillä.
Oopperalaulaja Jyrki Anttila.
Illallisen jälkeen raivattiin tilaa senssitansseille.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kesän yleisurheilukisakausi avattiin Niukkalan urheilukentällä

Tämän kesän ensimmäiset lasten urheilukilpailut käytiin tiistaina 27.6. Niukkalan urheilukentällä. Lajeina olivat lyhyet juoksumatkat sekä pituushyppy. Osallistujia oli paikalla yli 20 ja ilmassa oli todellista urheilumeininkiä! Myös sää oli suosiollinen, eikä sadetta saatu niskaan kisojen aikana. Seuraavat kilpailut käydään perjantaina 7.7. klo. 18, jolloin lajeina kuulantyöntö sekä keihäänheitto/pallonheitto.

Pienet juoksumiehet Roope Melanen (oik.), Jimi Hirvi ja Akseli Parhiala.
Tasaväkinen nelikko lähestymässä maaliviivaa. Pojat 9 -sarjassa mittaa toisistaan ottivat Eino Leminen (oik.), Jonne Hirvi, Edward Haynes ja Artturi Parhiala.
Koko pituushyppykilpailun pisin tulos 3,87 kirjattiin Aada Heiskasen nimiin.
Poikien pituushyppytyylinäytteitä. Sarja pojat 9: Edward Haynes.
Sarja pojat 7: Onni Tynkkynen.
Sarja pojat 11: Eetu Leminen.
Palkintojenjaon aika! Urheilijaneitokaiset Katariina Ulvinen (vas.), Mai Melanen, Kristiina Ulvinen ja Olivia Ainala.
Tytöt 9 sarjan kukkaistyttö Sanni Parhiala.
Kesäkisojen vakiokävijä Emilia Ainala, tytöt 11 -sarjassa.

 

Salamana maaliviivan yli! Korkeimmalla korokkeella Roope Melanen ja vierellä toiseksi tullut Jimi Hirvi sekä Akseli Parhiala.

 

Tulokset 27.6.2017

Pituus

Pojat 5:

  1. Jimi Hirvi 0,60
  2. Roope Melanen 0,62
  3. Akseli Parhiala 0,64

 

Pojat 7:

  1. Jesse Hirvi 2,22
  2. Eero Leminen 2,15
  3. Onni Tynkkynen 1,38

 

Pojat 9:

  1. Artturi Parhiala 2,53
  2. Eino Leminen 2,42
  3. Edward Haynes 2,20
  4. Jonne Hirvi 2,08

 

Pojat 11:

  1. Eetu Leminen 3,18
  2. Santtu Parhiala 2,80

 

Pojat 13:

  1. Elias Kuikka 3,18

 

Pojat 15:

  1. Niko Ainala 3,61

 

 

Tytöt 5:

  1. Mai Melanen 1,44
  2. Katariina Ulvinen 1,30
  3. Kristiina Ulvinen 0,86
  4. Olivia Ainala 0,78

 

Tytöt 7:

  1. Aurora Parhiala 1,59

 

Tytöt 9:

  1. Sanni Parhiala 1,93

 

Tytöt 11:

  1. Emilia Ainala 2,90

 

Tytöt 13:

  1. Aada Heiskanen 3,87

 

Juoksu

 

Pojat 5 (40m):

  1. Roope Melanen 15,72
  2. Jimi Hirvi 16,74
  3. Akseli Parhiala 17,82

 

Pojat 7 (40m):

  1. Eero Leminen 8,31
  2. Jesse Hirvi 8,68
  3. Onni Tynkkynen 9,64

 

Pojat 9 (40m):

  1. Eino Leminen 7,48
  2. Jonne Hirvi 7,59
  3. Edward Haynes 7,88
  4. Artturi Pahriala 8,16

 

Pojat 11 (60m):

  1. Eetu Leminen 9,67
  2. Santtu Parhiala 10,50

 

Pojat 13 (60m):

  1. Elias Kuikka 9,93

 

Tytöt 5 (40m):

  1. Mai Melanen 12,42
  2. Katariina Ulvinen 13,92
  3. Kristiina Ulvinen 14,95
  4. Olivia Ainala 15,55

 

Tytöt 7 (40m):

  1. Aurora Parhiala 10,45

 

Tytöt 9 (40m):

  1. Sanni Parhiala 8,48

 

Tytöt 11 (60m):

  1. Emilia Ainala 11,51

 

Tytöt 13 (60m):

  1. Aada Heiskanen 8,69

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: