Kategoriat
Arkistot

Salomon-myrskyn ratsastajat

Havahdun tiistaiaamuna puhelimeni värinään. Kello on noin puoli kymmenen ja olen juuri saanut viestin hyvältä ystävältäni Matias Korhoselta. Viesti on lyhyt ja ytimekäs.

-Alahan ukko herätä, ollaan tulossa.

Pyyhin unihiekat silmistäni, katson viestiä hieman hämilläni, kunnes muistan että olimme edellisiltana, puoliksi vitsillä, sopineet lähtevämme kohti Salomoniksi nimettyä kesämyrskyä. En ollut saanut vahvistusta lähdöstä vielä edellisiltana, mutta nyt sain.

Viesti saa minut nousemaan nopeasti sängystä ylös. Olen samaan aikaan innostunut ja jännittynyt. Jos kaikki menisci nappiin, voisimme kokea jotain josta olemme viimeiset viisi vuotta haaveilleet. Pakkaan lainelaudan ja märkäpuvun autoon. Lähden liikkeelle.

Surffaus – intohimo

Kokeilimme surffausta Matiaksen kanssa ensi kertaa Marokossa syksyllä 2011. Olimme molemmat harrastaneet pienestä pitäen lumilautailua ja rullalautailua, mutta olosuhteiden pakosta lainelautailusta olimme vain uneksineet. Marokossa vietetyn kahden viiko jälkeen paluuta ei ollut. Harrastus imi mukaansa. Tämän jälkeen maailmaa on kierretty surffauksen parissa, yhdessä ja erikseen.

Marokon reissun kanssa samoihin aikoihin Suomessa ilmestyi Aleksi Rajn ohjaama dokumenttielokuva Finnsurf. Elokuvan yhtenä teemoista ovat lainelautailu Suomessa ja intohimo tähän lajiin. Kova tuuli piiskaa kroppaa, pakkasta on muutama aste, vesi lähes nolla-asteista ja päällä paksu kuuden millin märkäpuku. Veteen on kuitenkin päästävä.

Kyseinen elokuva teki meihin molempiin suuren vaikutuksen. Emme olleet aiemmin tienneet, tai edes unelmoineet, että Suomessa olisi mahdollista surffata. Ehkä mekin jonain päivänä…

Matkaa kertyi edestakaisin yli 1500 kilometriä, mutta aalloille oli päästävä.
Matkaa kertyi edestakaisin yli 1500 kilometriä, mutta aalloille oli päästävä.

Auto alle ja aaltoja etsimään

Kaarran autolla Parikkalan S-marketin pihaan. Olen reilusti myöhässä sovitusta lähtöajasta. Jo kaukaa näen kaksi henkilöä, joista toinen kantaa pitkää lautapussia olallaan. Aurinko paistaa, eikä myrskystä ole vielä tietoakaan. Ajan Matiaksen ja hänen kaverinsa Jannen Käyhkön eteen.

-Mikä kesti? kysyy Matias.

Kerron, että en saanut varmistusta reissulle, joten pakkaaminen jäi aamulle.

-Mikäs on suunnitelma? kysyn vuorostaan pojilta.

-Eiköhän lähdetä ajamaan kohti etelää ja päätetään sitten matkalla, tuumivat pojat.

 

Porvoon Emäsalossa oli kova tuuli, mutta tuuli puhalsi valitettavasti väärästä suunnasta joten aallot jäivät siellä haaveeksi.
Matias (oikealla) ja Janne joutuivat pettymään, sillä vaikka tuuli oli Porvoon Emäsalossa todella napakka, se puhalsi valitettavasti väärästä suunnasta. Näin ollen aallot jäivät siellä haaveeksi.

Suomi surffausmaana

Suomessa surffaaminen ei ole läheskään jokapäiväistä herkkua. Luontoäiti tarjoaa surffattavia aaltoja Itämerellä noin 60 – 80 päivänä vuodessa. Tuulla täytyy oikeasta suunnasta ja kovaa. Yleensä vähintään 15 metriä sekunnissa. Syys-, ja kevätmyrskyt ovatkin parhaita aikoja löytää surffattavia aaltoja Suomesta. Täytyy vain muistaa, että vesi on kylmää, todella kylmää ja suurin osa rannoista erittäin kivikkoisia. Tästä johtuen harrastus kannattaakin aloittaa jossain muussa, surffaukselle suotuisammassa, maassa.

Viime vuosina räjähdysmäisesti kasvanutta lajia on kuitenkin Suomessakin harrastettu jo vuosikymmeniä.

Porvoosta Hankoon

Hieman Porvoon jälkeen käännymme rampista oikealle Emäsalon suuntaan. Se on tunnettu yhtenä parhaista paikoista suomisurffauksessa. Viime syksynä siellä kilpailtiin surffauksen Suomen mestaruudesta. Olemme kuitenkin hieman skeptisiä, sillä Salomonin tuulensuunta on juuri päinvastainen kuin sen pitäisi olla, jotta Emäsaloon syntyisi surffattavia aaltoja. Halusimme kuitenkin nähdä paikan tulevaisuuden varalta.

-Tästä ne käveli siinä Finnsurffissa, muistelee Matias astellessaan havumetsän läpi rantakallioille.

Kuvittelemme mielessämme dokumentin kohtauksen, jossa tummaan kokomärkäpukuun sonnustautunut mies kävelee surffilauta kainalossaan räntäsateessa ja kovassa tuulessa kohti edessämme näkyvää kalliota.

Ilmatieteenlaitoksen aaltoennuste näytti lupaavalta. Suunnaksi päätettiin ottaa Pori.
Ilmatieteenlaitoksen aaltoennuste näytti lupaavalta. Suunnaksi päätettiin ottaa Pori.

Tuuli on nytkin Emäsalossa kova. Tarvittavan isoja aaltoja ei kuitenkaan synny kuten ounastelimme. Hetken merelle tuijottelun jälkeen, päätämme palata autolle. Vaikka aurinko paistaa, on ilmassa pettymyksen tunne. Kävelemme metsäpolkua pitkin hiirenhiljaa. Mietin mielessäni voikohan Suomessa ylipäänsä surffata kesäkuussa ja lähdimmekö matkaan turhaan?

Porvoosta lähtiessämme ilta on jo pitkällä. Päätämme ajaa Hankoon ja yöpyä siellä.

Hanko on myös yksi suosituimpia paikkoja surffaukseen Suomessa. Tulliniemen upea hiekkaranta on oikealla tuulella suotuisa aaltojen muodostumiselle, mutta Emäsalon tapaan lännestä puhaltava puhuri ei paikassa toimi.

Pitkän ajomatkan jälkeen ja kahden karvaan pettymyksen saattelemana, päätämme yömyöhällä tutkia sääkarttoja ja ottaa selvää missä Salomonin tuulet tuulevat oikeasta suunnasta. Lopulta ilmatieteenlaitoksen merisääkartta luo toivoa. Porissa aaltojen korkeus ja tuulen suunta näyttävät lupaavalta. Otamme aamuvarhain suunnaksi länsirannikon. Ennen lyhyitä yöunia, lähetän vielä viestin ystävälleni jonka tiedän surffanneen Porissa viime elokuussa. Kysyn häneltä tietoja missä surffauspaikat siellä sijaitsevat. Tapasimme muuten kyseisen kaverin kanssa Filippiineillä meressä. Istuimme vierekkäin surffilautojen päällä odottaen mereltä nousevaa aaltoa. Englanninkieli vaihtui nopeasti suomeksi, kun tajusimme että olemme molemmat suomalaisia.

 

Yyterin upeat hiekkadyynit.
Yyterin upeat hiekkadyynit.

Parhaat surffipaikat salaillaan marjapaikkojen tapaan

Saavumme aurinkoiseen Poriin keskiviikkona alkuillasta. Ei merkkejä Salomonista vieläkään.

Yyterin surffikeskuksella tapaamme juuri leijasurffaamasta tulleet isän ja pojan, joilta päätämme kysyä neuvoa lainelaudoille otollisista aalloista.

-No, koska me ollaan leijasurffaajia ja muualta kotoisin, niin eiköhän me voida teille kertoa mihin kannattaa suunnata, sanoo isä, vinkkaa silmää ja osoittaa kartalta erään niemen kärjen.

 

Surffauspaikkojen, etenkin hyvien sellaisten, salailu on lajissa jokapäiväistä ja maailmanlaajuista. Myös Suomessa sitä on havaittavissa. Niille “omille” parhaille aalloille ei haluta tungosta, jotta surffattavaa riittäisi itselle enemmän.

Viimeinkin! Yyterin lähellä sijaitsevan niemen päähän nousi kuin nousikin surffattavia aaltoja.
Viimeinkin! Yyterin lähellä sijaitsevan niemen päähän nousi kuin nousikin surffattavia aaltoja.

Palmujen tilalla havupuut

Kun lähdemme liikkeelle Yyterin hiekkadyynit vaihtuvat nopeasti havumetsämaisemaksi.

Olo on surrealistinen. Missä ovat palmupuut, rantabaarit ja pitkätukkaiset hipit?

Lähestymme niemen kärkeä, johon meidät hetki sitten opastettiin. Tienvarteen on pysäköity autoja perä perään. Yhdessä niistä on takakontti auki ja mies vaihtaa päälleen märkäpukua, vierellään valkoinen surffilauta. Olimme saapuneet perille.

-Nyt äkkiä auto parkkiin ja märkäpuvut päälle! hoputan kaveriani.

Matias tekee kuten käsketään ja kohta jo suuntaammekin luontopolulle joka johtaa kivikkoiselle rannalle tiheän metsikön läpi. Askel tuntuu tönköltä paksusta märkäpuvusta ja jännityksestä johtuen. Matkalla vastaamme tulee miehiä ja naisia surffilaudat kainalossa. Moikkaamme ja vaihdamme nopeat kuulumiset. Aallot ovat kuulemma hyviä Suomen mittapuulla ajatellen.

Jo pelkästään yhden aallon saaminen teki reissusta kaiken sen vaivan arvoisen.
Jo pelkästään yhden aallon saaminen teki reissusta kaiken sen vaivan arvoisen.

Tunne jota ei pysty sanoin kuvailla

Puiden lomasta pilkottaa meri. Näemme vilauksen mustasta hahmosta joka häviää meren syleilyyn. Metsä harvenee ja saavumme kivikkoiselle rannalle. Kova ja kylmä länsituule iskee kasvoihin. On vaikea pysyä pystyssä lauta kainalossa. Ajatus harhailee. Surffaajia on meressä niemen molemmin puolin.

-Kaikilla näyttäisi olevan märkäpuvussa huppu, mitenhän me pärjätään ilman? Kysyn vielä Matiakselta.

-Ei se niin kylmää voi olla ja nyt ei auta perääntyä. vastaa Matias.

 

Matias valmiina surffaamaan ensimmäistä kertaa kotisuomessa.
Matias valmiina surffaamaan ensimmäistä kertaa kotisuomessa.

Nyökkään ja astan tossuni veteen. Astelen rantakivikosta hieman syvemmälle ja hyppään laudan päälle makaamaan. Otan kiintopisteekseni horisontissa näkyvät neljä muuta surffaaja ja noin rinnankorkuiset aallot. Aloitan melomisen. Allani virtaava yhdeksän asteinen merivesi virkistää kummasti, kun sukellan lautani kanssa kohti tulevan aallon läpi. Yhtäkkiä kuulen kuinka Matias huutaa jotain takanani, käännän päätäni ja näen kuinka hän vinkkaa kohti ulappaa. Tajuan, että olen juuri oikeassa kohdassa aallon ottamiselle. Lähden melomaan sen myötäisesti. Tunnen kuinka aalto vetää mukaansa, jolloin päätän nousta jaloilleni. Aika hidastuu. Meri kimmaltaa upeasti auringon valossa. Horisontissa havupuut humisevat. Tunne on maaginen. Hieman puutteellisten taitojeni takia löydän itseni nopeasti takaisin vedestä. Pinnalle päästyäni olen yhtä hymyä. Jo pelkästään tuon muutaman sekunnin takia kannatti ajaa Uukuniemeltä Poriin saakka.

Jaksamme surffata Matiaksen kanssa noin tunnin ajan. Pois kävellessämme käymme läpi kokemusta Helsingistä saapuneiden surffaajien kanssa. Hyvän mielen ja onnistuneet surffipäivän aistii kaikesta.

Pakkaamme laudat ja märkäpuvut takaisin autoon ja lähdemme paluumatkalle. Tuuli on tyyntynyt ja mieli on haikea. Kyseessä oli hyvin todennäköisesti yksi kesän ainoista surffauspäivistä Suomessa.

Kotiinpäästyäni rupean tutkailemaan länsirannikon karttaa ja etsimään hyviä niemenkärkiä johon aallot saattaisivat iskeä.

Seuraavaa myrskyä odotellessa…

-TT

Suomisurffaajat Helsingistä.
Suomisurffaajat Helsingistä.
Pori_aallot_2
Matias ja Itämeri.
Jaa juttu Facebookissa:

Papinniemessä pääsee nyt SUP-lautailemaan

SUP-lautailu on vesilajien hitti.

Kesän hittilaji löytyy nyt myös Papinniemen leirintäalueelta.

Kelit paranevat ja kuumin lomakausi lähestyy. Uukuniemen kokoisella paikalla kesäloman aktiviteettimahdollisuudet ovat rajalliset. Mistä löytää mielenkiintoista tekemistä löhöilyn ja marjastuksen ohelle? Papinniemen leirintäalue vastaa huutoon tuomalla alueelle kesän hittilajiksi nousseen SUP-lautailun.

SUP muodostuu sanoista Stand Up Paddle board, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa melontaa laudan päällä seisten.  Suomeksi tuttavallisemmin suppailu, on Hawaijilta alkunsa saanut helposti omaksuttava lainelautailun kantamuoto.

Suppailu on oivallista kokovartalon liikuntaa, joka kehittää aerobista kuntoa, lihaskestävyyttä sekä tasapainoa. Se on helppo oppia ja sopii mainiosti niin leppoisaan iltamelontaan, kuin aktiiviliikkujan kesätreeniksi.

Laji sopii kaikille, ketkä ovat kiinnostuneet vesillä liikkumisesta, ikään ja kuntoon katsomatta. Se on lisäksi erittäin turvallista. SUP-laudan vakaus ja tasapaino yllättää ensikertalaiset positiivisesti. Eteneminen laudalla meloen ei vaadi mitään ennakkotaitoja, vaan touhuun pääsee jyvälle heti ensimmäisten vetojen myötä. Laudan päällä on helppo pysyä. Mikäli laudalta sattuisi tipahtamaan, laudan päälle on helppo nousta takaisin. Laudoissa on karkunaru, joka kiinnitetään laudan perästä melojan nilkkaan. Näin lauta ei pääse karkaamaan.

Upea Pyhäjärvi onkin kuin tehty suppailuun. Papinniemen leirintäalueelta löytyy lyhyen melontamatkan päästä muun muassa Vahasaaren hiekkaranta ja Sirnitsansaaren snorklauspaikat. Joten ei muuta kuin suppailemaan!

 

Suppailun ohjeet lyhyesti:

1. Varmista että lauta on oikein päin.

2. Ota leveä ote melasta pitäen melaa vaakatasossa (tuo tasapainoa).

3. Asetu ensin kyykkyyn laudan keskelle, jalat kantokahvan molemmin puolin, jalat hartianleveydellä toisistaan.

4. Nouse rauhallisesti seisomaan.

5. Tarkista, että varpaat osoittavat suoraan eteenpäin.

6. Lähtiessäsi melomaan laudan vasemmalta puolelta, ota oikealla kädellä kiinni melan päästä kahvaotteella; vasen eli tässä tapauksessa alakäsi tarttuu melaan kiinni suunnilleen lantion-vyötärön korkeudelta. Ote on siis aika leveä.

7. Kurkota melan lapa veteen laudan keulan tienoilla. Lapa saa upota kunnolla veteen meloessasi; muutoin vetoon ei tule voimaa etkä saa lautaan vauhtia.

8. Vedä mela tasaisesti jalkojesi kohdalle.

9. Nosta mela vedestä ja  aloita alusta.

10. Vaihtaessasi melontapuolta vasemmalta oikealle siirrä vasen käsi yläkädeksi ja ota sillä kahvaote melan päästä; oikeasta kädestä tulee vuorostaan alempi käsi.

 

SUP-lautailu Papinniemen leirintäalueella. Laudan vuokra: 25 euroa / 2 tuntia tai 50 euroa / 24 tuntia. Soita ja kysy varaustilanne 040 7369852. Opastukset, SUP-retket yms. numerosta 040 587 3218.

 

-TT

Jaa juttu Facebookissa:

Papinniemen leirintäalueen kesäkausi virallisesti avattu

Tuntui kuin Uukuniemi olisi herännyt jälleen eloon pitkältä talviuneltaan lauantaina 28.5, kun Papinniemen leirintäalueella vietettiin kesäkauden avajaisia. Pyhäjärvi kimmelsi upeasti auringon laskiessa, karismaattinen miesääni loi tunnelmaa, ruoka oli hyvää ja seura mitä mainiointa. Papinniemi ei pettänyt tälläkään kertaa.

 

Harri Marstio esiintyi Papinniemen leirintäalueen kesäkauden avajaisissa 28.5.
Harri Marstio esiintyi Papinniemen leirintäalueen kesäkauden avajaisissa 28.5.

Terassin uusi lasitus kerää kehuja

Papinniemen avajaiset ovat monelle varma kesän merkki. Upealta terassilta haetaan ensimmäinen sysäys kesäfiilikseen. Ihmisiä kävi alueella mukavasti pitkin päivää ja tupa tuli täyteen, kun illan esiintyjä Harri Marstio aloitti soitantansa klo 22.

Mielenkiintoa avajaisille loi varmasti myös kevättalvella tullut tieto Papinniemen myymisestä uudelle (mutta tutulle) pitkäaikaiselle yrittäjälle Niko Hälvälle.

Hälvä oli ennättänyt jo lyhyessä ajassa tehdä alueelle pieniä näkyviä muutoksia. Terassi oli saanut ylleen lasituksen. Se oli toivottu lisä Suomen suven oikullisille säille, lisäksi pihan laajennetulta anniskelualueelta löytyi esiintymislava ja ulkoilmaterassi. Ravintolasta voi nykyään ostaa lähiruokatuotteita sekä paikallisia käsitöitä.

Onnistunut tapahtuma ja kävijöiltä tullut positiivinen palaute lämmittivät yrittäjä Hälvän mieltä.

Sami Takanen (vasemmalla) oli ensimmäistä kertaa Uukuniemellä. Vieressä Maarit Astikainen ja Olli Muttonen.
Nuoriso viihtyi avajaisissa. Sami Takanen (vasemmalla) oli ensimmäistä kertaa Uukuniemellä. Vieressä Maarit Astikainen ja Olli Muttonen.

-Todella hyvät fiilikset! Ihmisiä kävi päivän aikana toista sataa ja meininki oli hieno. Täytyy nostaa hattua myös työntekijöille, sillä he olivat periaatteessa ensimmäistä päivää töissä ja kaikki sujui loistavasti. Täytyy olla tyytyväinen, sanoi Hälvä.

Uukuniemi ja Papinniemen leirintäalue ensikertalaisen silmin

Leirintäalueella on paljon vakioasiakkaita. Ensikertalaisiakin kuitenkin aina löytyy. Heihin kuuluvat avajaisissa esiintynyt artisti Harri Marstio sekä Haminasta paikalle saapunut Sami Takanen.

-Kavereiden kautta tänne päädyin. Paikan nimen olin kuullut, mutta muuten ei ollut minkäänlaista tietoa mitä täällä on, kertoo Takanen.

Papinniemen leirintäalueen kauneus sykähdytti Takasen, vaikka saapuessaan Uukuniemelle loputon metsämaisema alkoi epäilyttää.

-Mietin jo että mihinköhän olen lähtenyt, kun matkalla oli pelkkää metsää ja metsää. Keskellä ei mitään sitten näin upea paikka. Vau, todella siistiä, ihasteli Takanen.

avajaiset_17
Harri Marstio viihdytti yleisöä. Taustalla upea auringon lasku.

Myös Marstion karismaattinen miesääni iski Joensuussa opiskelevaan Takaseen. Monet Marstion soittamat kappaleet olivat tuttuja suomalaisesta laulaja/lauluntekijä tyylisestä musiikista pitävälle Takaselle. Hän oli haltioissaan.

-Olen myyty. Sopii erinomaisesti tähän iltaan. Tulee hieman mieleen…

Yllättäen Takasen puhe keskeytyy humaltuneen miehen kaatuessa hänen viereensä.

-….Vesku Loiri, jatkaa ja nauraa Takanen samalla maasta nousevaa miestä vilkaisten.

Hän kertoo tulevansa ehdottomasti uudestaan Uukuniemelle.

-Ehkä jo juhannuksena, paljastaa Takanen ja vinkkaa silmää.

 

avajaiset_12Myös toinen Uukuniemen ensikertalainen, avajaisten artisti Harri Marstio, piti näkemästään ja kokemastaan. Vaikka itikat kiusasivat kertoi Marstio viihtyvän Uukuniemellä.

-Ihmisluonto on jotenkin toisenlainen täällä. Todella leppoisa meininki.

-Toivon menestystä yrittäjälle. Uskomattoman hieno paikka tämä on, lopettaa Marstio.

TT

Leirintäalueen aukioloajat ovat kesäkuun puoleen väliin saakka seuraavat: ma-to 9-18 , pe-la 9-22, su 10-18. Kesäkuun puolen välin jälkeen aukiolot muuttuvat pidemmiksi. Puh. 040 7369852.

Juhannusaattona 24.6 Papinniemessä vietetään perinteistä juhannusjuhlaa. Kokko klo 20. Esiintymään tulee Marko Haavisto ja Poutahaukat. Tarjolla siis perinteiset juhannustanssit. Showtime klo 22. Liput 15 euroa.

Juhannuspäivänä 25.6 Papinniemessä esiintyy klo 22 Kari Peitsamo. Liput 10 euroa.

avajaiset_18
Harri Marstio.
avajaiset_13
Lasitetulla terassilla kelpasi viettää iltaa.

avajaiset_16

 

avajaiset_4

avajaiset_19
Osa yleisöstä laittoi jalalla koreaksi.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Vaatteiden myyntiä Hangosta Nuorgamiin

Pop-up vaatekauppa Niukkalan mäellä 24.5. Kuva: JL.
Pop-up vaatekauppa Niukkalan mäellä 24.5. Kuva: JL

Niukkalan mäelle, entisen (ja mahdollisesti myös tulevan) kaupan pihalle oli tiistai aamuna 24.5 ilmestynyt yllättäen iso telttaviritelmä. Monet saattoivat jo elätellä toiveita kaupan aukeamisesta, kun kesätoritkaan eivät vielä ole ajankohtaisia. Valitettavasti kaupan aukeamista joudutaan kuitenkin vielä odottelemaan. Teltat olivat nimittäin pystyttäneet Arto Lukki ja Airi Nummelin Rovaniemeltä. He kiertävät pitkin Suomea myyden naisten ja miesten vaatteita.

-Reitti kulkee Hangosta Nuorgamiin, tarkentaa Lukki.

Lukki kertoo aloittaneensa vaatteiden myynnin vuonna 1988. Täysipäiväiseksi työksi se muuttui vuotta myöhemmin. Uukuniemelle Lukki ja Nummelin saapuivat nyt ensimmäistä kertaa, vaikka Suomea on kierretty jo vuosia.

-Kuulin aikanaan toiselta myyjältä tästä paikasta. Kehui, että se on hienoa seutua. Niin kuin onkin. Parikymmentä vuotta on pitänyt täällä käydä ja nyt sitten tultiin, kertoo Lukki.

Pienet paikat parhaita

Uukuniemen visiitti kannatti, vaikka tiistaipäivä ja lomalaisten puuttuminen verottikin hieman myyntiä.

-Aamupäivästä kävi mukavasti porukkaa. Vanhempaa väkeä pääasiassa. Pikkuiset paikat on parhaita. Enemmän täällä on käynyt kuin Parikkalan torilla, kertoo Lukki ja harmittelee että nuoret ostavat nykyään vaatteet ennemmin internetistä.

-Se on sellaista arpakauppaa, tästä kun ostat niin voit vaikka käydä kotona ensin sovittamassa, jatkaa Lukki.

Huomenna myynti jatkuu Kesälahdella ja sieltä sitten nokka kohti pohjoista.

Mikäli vaatekaupat Uukuniemellä jäivät väliin, niin ei hätää, sillä Lukin yritys Al- vaatteet palaa Niukkalan mäelle jälleen heinäkuun 4. päivä!

-TT

Jaa juttu Facebookissa:

Niukkalan urheilukentällä jäätiin sentin päähän Juha Tiaisen SE-tuloksesta

Kovia tuloksia Juha Tiaisen muistokilpailuissa.

Lauantaina 21.5 vietettiin monella tapaa hienoa urheilupäivää. Suomi pelasi jääkiekon MM-välierässä ja Uukuniemen urheilukentällä kisailtiin edesmenneen moukarinheiton olympiavoittajan Juha Tiaisen muistokilpailut. Sateisesta ja koleasta säästä huolimatta perinteisiin heittokilpailuihin oli saapunut runsaasti osanottajia. Lajeina olivat moukari, kuula ja painonheitto. Kovatasoisessa kilpailussa rikottiin omia-, ja piirinennätyksiä oikein urakalla, unohtamatta painonheiton kahta Suomen ennätystä.

 

kisat_1 copy70m ylittyi Niukkalan kentällä vuosikymmenten jälkeen

Kilpailut aloitettiin moukarinheitolla. Sade piiskasi ja toimitsijoilla riitti kiirettä jotta kehuttu moukaririnki pysyi mahdollisimman kuivana.

-Ei tämä sade oikeastaan muulla tavalla vaikuta, kuin että yleisön tunnelmaa se saattaa hieman latistaa, kertoo Sakari Tiainen, joka toimi kisojen yhtenä järjestäjistä ja toimitsijoista.

Tiainen tiesi mistä puhui, sillä nuoret urheilijalupaukset osoittivat että huonommallakin kelillä voi tehdä kovia tuloksia. Tästä hyvänä esimerkkinä miesten sarjan voittaneen Kiuruveden Urheilijoiden Tommi Remeksen heittämä 72,55. Tulos on Remeksen uusi ennätys ja Pohjois-Savon piirinennätys. Lisäksi tuloksella mennään Suomen tilastossa kolmanneksi ja alle 23 vuotiaiden Euroopan tilastossa viidenneksi.

Kiuruveden urheilijoiden Tommi Remes valmistautuu heittoonsa.
Kiuruveden Urheilijoiden Tommi Remes valmistautuu heittoonsa. Remes heitti kilpailussa ennätyksekseen 72,55.

 

Remes on myös vuosikymmeniin ainoa joka on pystynyt rikkomaan 70 metrin rajan Niukkalan legendaarisella heittopaikalla.

Tästä huolimatta täysin tyytyväinen Remes ei kuitenkaan heittoihinsa ollut.

-Vielä jäi varastoon, mutta avauskisaksi ihan hyvä, tiivisti Remes ensimmäisen lajinsa.

Kesän tavoitteeksi hän on asettanut heinäkuussa Amsterdamissa käytävien EM-kisojen kisarajan 73.50.

Niukkalan urheilukentällä käydyn miesten moukarikilpailun toiseksi sijoittunut Pyhäselän Urheilijoiden Markus Kokkonen heitti myös oman ennätyksensä ja alle 23 vuotiaiden Pohjois-Karjalan piirinennätyksen. Tavoitteena ollut 70 metriä jäi kuitenkin kauden ensimmäisessä kisassa niukasti rikkomatta. Kokkosen tulos oli 69,83.

-Vähän on vielä hakusessa. Varaa on parantaa, mietti Kokkonen suoritustaan.

 

 

kisat_2 copy
Miesten moukarinheiton mitalistit Juha Tiaisen muistokilpailuissa. Vasemmalla voittaja Tommi Remes, toiseksi sijoittui Markus Kokkonen (keskellä) ja kolmanneksi Pekka Peltoniemi.

Sama valmentaja

Remestä ja Kokkosta yhdistää lajin ja nuoren iän lisäksi myös yhteinen valmentaja. Näitä kahta Suomen moukarinheiton huippulupausta valmentaa uukuniemeläinen, olympiavoittaja Juha Tiaisen veli, Sakari Tiainen.
Vaikka kilpailu on välillä kovaa, ovat nuorukaiset hyviä kavereita keskenään ja pyrkivät tsemppaamaan toisiaan aina parempiin tuloksiin.

-Huonompi hommahan se olisi jos ei oltaisi kavereita, kun samalla valmentajalla ollaan, nauravat Remes ja Kokkonen ja kertovat että seuraavan kerran he ottavat mittaa toisistaan Espoossa 6.6.

Myös muissa sarjoissa nähtiin Niukkalan urheilukentällä hienoja kaaria. N19 moukarissa Ristiinan Urheilijoiden Emilia Olkkosen tulos 60,04 on N19 sarjan Etelä-Savon piirinennätys ja oikeuttaa kyseisessä sarjassa Euroopan tilastoissa sijalle kahdeksan. M19 sarjassa Sulkavan Urheilijoiden Niko Partanen paransi ennätystään lähes kuusi metriä tulokseen 66,48.

Moukarinheiton jälkeen vuorossa oli kuulantyöntö. Siinä M17 sarjassa Pyhäselän Urheilijoiden Ville Halonen pukkasi 15,34 ja N19 sarjassa Savonlinnan Riennon Henna Sallinen pisti Uukuniemen kenttäennätyksen uusiksi tuloksella 13,31.

Molempien lajien juniorisarjoissa rikottiin myös useita omia ennätyksiä ja tehtiin kotimaisia kärkituloksia.

 

kisat_3 copy
Markus Kokkonen ja Tommi Remes seuraavat tarkasti joko Kokkosella olisi mennyt 70 metriä rikki.

Sentin päähän Juha Tiaisen painonheiton SE-tuloksesta

Kisat päättäneessä painonheitossa koettiinkin sitten jo hieman urheilun draamaa, kun miesten sarjassa heittänyt Markus Kokkonen jäi vaivaisen sentin päähän olympiavoittaja Juha Tiaisen Suomen ennätyksestä 22,13. Huikean sarjan (kaikki mitatut heitot yli 20m) heittänyt Kokkonen saa kuitenkin olla varsin tyytyväinen suoritukseensa, sillä tulos 22.12 on hänen oma ennätyksensä, 23 vuotiaiden sarjan uusi SE, Pohjois-Karjalan piirinennätys ja tietenkin kaikkien aikojen toiseksi pisin heitto Suomessa.

Naisten puolella Ristiinan urheilijoiden Emilia Olkkonen heitti N19 sarjan SE lukemiksi 17.93.Tulos on myös uusi Etelä-Savon naisten piirinennätys ja kaikkien aikojen Suomen naisten tilaston neljäs.

Naisten heittopaino painaa 9,08kg ja miesten 15,88kg.

-TT

 

Kilpailun tulokset.
Kilpailun tulokset.
kisat_6 copy
T15 sarjan mitalikolmikko. Voittaja Savonlinnan Riennon Minttu Kovanen tuloksella 47,00, toisena Outokummun Partion Anna-Stiina Heikkinen tuloksella 41,82 ja kolmantena Imatran Urheilijoiden Sanna Räsänen tuloksella 31,66.
kisat_10 copy
Kilpailun palkinnot jakoivat Uukuniemen Urheilijoiden kunniapuheenjohtaja Martti Lemetyinen ja nykyinen puheenjohtaja Katri Levänen. Kuvassa Lemetyinen jakaa naisten painonheiton pokaalit voittaja Emilia Olkkoselle (RistU) ja toiseksi tulleelle Minttu Kovaselle (SavRi). Taustalla näkyy kuinka myös biisonit olivat tulleet seuraamaan kovatasoisia kilpailuja.

kisat_5 copy

kisat_12 copy

kisat_11 copy
Uukuniemeläisen Sakari Tiaisen (keskellä) valmennustiimiin kuuluu neljä nuorta urheilijalupausta: Markus Kokkonen, Tommi Remes, Niko Partanen ja Minttu Kovanen.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Kummunkorkea koululla nautittiin Pohjolan superruoasta

Kevät on jo pitkällä, järvivesi lämpenee ja kesä sen kuin lähestyy. Kohta ovat metsät täynnä marjoja, vilja kasvaa pelloilla ja ahti antaa antejaan.

Terveellinen ruokavalio on nyt in ja superruoat ovat suosittuja. Luontaistuotekaupoista ostetaan entistä enemmän kaukomailta tuotuja tuotteita kuten gojimarjoja, macajuurta, incamarjoja ja raakakaakaota. Metsät, järvet ja pellot ovat kuitenkin myös puhdasta ja turvallista superruokaa pullollaan.

 

Kummunkorkea koulussa järjestetyssä Pohjolan Superruuat lautaselle -kurssilla oli iloinen tunnelma. Herkulliset härkäpapu-juurespihvit valmistuivat asiantuntija Sari Paajasen (toinen vasemmalta) opastuksella. Pihvit valmistivat Jussi Ranta (vasemmalla) ja Anne Tiitta. Esko Berg taituroi puolestaan poimunlehti-kaalisalaatin.
Kummunkorkea koulussa järjestetyssä Pohjolan Superruuat lautaselle -kurssilla oli iloinen tunnelma. Herkulliset härkäpapu-juurespihvit valmistuivat asiantuntija Sari Paajasen (toinen vasemmalta) opastuksella. Pihvit valmistivat Jussi Ranta (vasemmalla) ja Anne Tiitta. Esko Berg taituroi puolestaan poimunlehti-kaalisalaatin.

Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät lauantaina 14.5 Kummunkorkea koululla Pohjolan Superruuat lautaselle –kurssin. Kurssille oli saapunut 15 aikuista ja 2 lasta.

Asiantuntija ja kurssin vetäjä Sari Paajanen luennoi aluksi Maa- ja kotitalousnaisten “Superruokaa Pohjolasta hankkeesta” sekä superruokien ja Pohjolan ruokavalion eduista. Tämän jälkeen kurssilaiset pääsivät valmistamaan herkullisen lähiruokamenun, jota sitten lopussa yhdessä maisteltiin. Menu sisälsi muun muassa härkäpapu-juurespihvit kermaviilikastikkeella, siemennäkkileipää punajuuripestolla ja ketunleipäpannacottaa.

Vaikka välillä keittiössä tuntui olevan hieman ahdasta, se ei latistanut tunnelmaa. Ruokaa tehtiin hymyssä suin ja toisten kanssa rupatellessa. Paajasella riitti kiirettä, sillä ohjeita piti jakaa puolelta toiselle.

-Oikein hyvin on kurssi sujunut ja mukavasti saatiin tänne ihmisiä, kertoo Paajanen opastaen samalla kuinka hauki fileroidaan.

 

 

Irma Kuisma-Berg ohjeistaa miestään Esko Bergiä salaatinteossa. -Grillaaminen ja savustus ovat yleensä minun heiniäni, nauraa Esko Berg.
Irma Kuisma-Berg ohjeistaa miestään Esko Bergiä salaatinteossa. -Grillaaminen ja savustus ovat yleensä minun heiniäni, nauraa Esko Berg.

Gran Canarialta Anttosenmälle muikkuja syömään

Kummun Korkeakoululle olivat saapuneet myös viimeiset kuusi talvea Las Palmasissa, Gran Canarialla, viettäneet Esko Berg ja Irma Kuisma-Berg.

-Tulimme käymään syntymäpesällä Anttosenmäellä, josta 60-luvulla tuli lähdettyä työn perässä Helsinkiin, selventää Esko Berg.

Berg ja Kuisma-Berg kertoivat saaneensa kurssilta paljon hyvää ja hyödyllistä informaatiota. Vaikka pariskunta viettääkin talvet Atlantin valtameren äärellä, ei kalaruokia ole Las Palmasissa hirveästi tarjolla.

-Muikkua ja ahventa tuleekin sitten syötyä paljon silloin kun olemme täällä, kertoo Berg.

Maa- ja kotitalousnaisten 2-vuotinen hanke

Maa- ja kotitalousnaiset haluavat 2-vuotisella “Superruokaa Pohjolasta” hankkeellaan jakaa iloa lähiruoasta kaikkien ulottuville.

-Meille tuputetaan ulkolaista ruokaa, jonka kasvatuksessa on käytetty torjunta-aineita. Pyrimme hankkeellamme tuomaan esille sen, että todellinen superruoka ja terveellisempi vaihtoehto löytyy läheltä, kertoo Paajanen.

 

Hän jatkaa, että Pohjolassa tuotetaan puhtaita elintarvikkeita, sillä kylmän talven ansiosta kasvinsuojeluaineita ei tarvitse käyttää yhtä paljon kuin lämpimissä maissa.

Superruoalla tarkoitetaan erittäin ravinnetiheitä luonnon ruoka-aineita, jotka ovat varastoineet itseensä mahdollisimman paljon mineraaleja, vitamiineja ja antioksidantteja, kuten marjat, villivihannekset, viljat, kalat ja kasvikset.

Pohjolan keittiö onkin viime aikoina nostanut suosiotaan maailmalla sen herkullisuuden ja terveellisyyden takia. Jos Pohjolan ruokavaliota noudatetaan suositusten mukaan, sillä on hyviä terveysvaikutuksia. Myös luonto ja lompakko kiittävät, kun syömme lähellä tuotettua ruokaa. Juurekset, kaalit ja marjat ova hyvin edullisia, eikä energiaa kulu turhaan kuljetukseen. Ilmastonvaikutukset pienenevät, kun vaalitaan lähellä tuotettua, sesonginmukaista ruokaa.

Voidaankin sanoa että innostus superruokia kohtaan on paluuta juurille; tehdään ja opitaan tekemään ruokaa tuoreista ja terveellisistä lähiraaka-aineista.

-TT

 

Kurssin vetäjä Sari Paajanen seurasi kuin Mirja Ulmaselta ja Jarkko Valjukselta sujui hauen filerointi.
Kurssin vetäjä Sari Paajanen seurasi kuinka Mirja Ulmaselta ja Jarkko Valjukselta sujui hauen filerointi.
2 ja 4 vuotiaat Matilda ja Martta Naukkarinen olivat kurssin nuorimmat osallistujat. Ainakin Matilda tykkäsi kovasti siemennäkkileivästä.
Matilda (2v) ja Martta (4v) Naukkarinen olivat kurssin nuorimmat osallistujat. Ainakin Matilda tykkäsi kovasti siemennäkkileivästä.
superfood_11
Härkäpapu-juurespihvit pannulla.

superfood_5

Jaa juttu Facebookissa:

Papinniemen leirintäalue valmiina uudelle aikakaudelle

Papinniemen leirintäalueen kohtalo on ollut viimeisten vuosien aikana yksi isoimmista puheenaiheista uukuniemeläisten keskuudessa. Parikkalan kunnan ilmoittaessa leirintäalueen myymisestä, alkoivat kyläläiset huolestua säilyykö alue myös tulevaisuudessa kaikkien rakastamana leirintäalueena. Pelättiin että Papinniemi myytäisiin ulkolaiselle ja jollekin joka ei paikkaa osaisi arvostaa.

 

-Vielä ei onnistu ulkoistaminen, joten myös käytännön hommat on itse tehtävä, nauraa Niko Hälvä leirintäalueen uutta esiintymislavaa rakentaessaan.
-Vielä ei onnistu ulkoistaminen, joten myös käytännön hommat on itse tehtävä, nauraa Niko Hälvä leirintäalueen uutta esiintymislavaa rakentaessaan.

Leirintäalue päätyi lopulta tuttuihin käsiin

Monella paikallisella ja ulkopaikkakuntalaisella on vuosia jatkunut vahva side alueeseen. Niin myös Uukuniemeltä lähtöisen olevalla ja nykyisin Parikkalan Koitsanlahdella asuvalla Niko Hälvällä.

Hälvä oli aidosti huolisssaan Papinniemen kohtalosta. Onhan hän Uukuniemeltä kotoisin ja toiminut aikoinaan viisi kesää Papinniemen leirintäalueen yrittäjänä.

Parikkalan kunta oli vuosia yrittänyt löytää alueelle pitkäaikaista yrittäjää. Vuosi sitten kunnalla oli jälleen valtakunnallinen haku päällä. Pitkän pohdinnan jälkeen, kevättalvella 2015, Hälvä päätti jättää alueesta tarjouksen.

-Jonkinlainen kiintymys alueeseen, halu kehittää sitä ja se, että alue säilyisi kyläläisten kohtaamispaikkana ja matkailualueena vaikuttivat lopulliseen päätökseen. Olisiko peräti ollut viimeinen hakupäivä kun laitoin tarjouksen, naurahtaa Hälvä.

Hieman pitkittyneiden, mutta hyvässä hengessä tehtyjen neuvottelujen jälkeen Hälvä ja Parikkalan kunta pääsivät lopulta yhteisymmärrykseen sopimuksen ehdoista. Alueesta tehtiin lopulliset kaupat viime maaliskuun alussa. Hälvän perustama Papinniemen matkailu Oy omistaa alueen rakennukset. Parikkalan kunta omistaa maapohjan, johon tehtiin 25-vuoden vuokrasopimus. Papinniemen matkailu Oy:llä on kuitenkin 5 vuoden osto-oikeus maapohjaan, sillä ehdolla, että alueelle on tehty 100 neliön edestä uusia rakennuksia.

Lauantaina 14.5 leirintäalueella oli vielä suhteellisen hiljaista. Kolme matkailuautoa oli saapunut nauttimaan kauniista kevätsäästä.
Lauantaina 14.5 leirintäalueella oli vielä suhteellisen hiljaista. Kolme matkailuautoa oli saapunut nauttimaan kauniista kevätsäästä.

Papinniemen tulevaisuus näyttää valoisalta

Hälvällä on vahva yrittäjyystausta. Viiden Papinniemen leiritäalueen yrittäjänä vietetyn kesän lisäksi hän on pyörittänyt neljä vuotta Iloisen Pässin Maalaispuotia Parikkalan Koitsanlahdella. Kahden yrityksen pyörittäminen voi ulkopuoliselle kuulostaa erittäin haastavalta.

-Onhan siinä omat haasteensa. Olen jo nyt huomannut, että ajankäytössä on vaikeuksia kun pitäisi olla kahdessa paikassa yhtäaikaa. Toisaalta etuna on tässä se, että meillä on Iloisen Pässin kautta valmiina jo hyvä asiakaskunta ja tavarantoimittajat. Molemmat yritykset ovat kuitenkin vielä suhteellisen pieniä ja kulkevat tavallaan limittäin.

Hälvällä on selvät suunnitelmat leirintäalueen kehittämiselle. Uuden rantasaunan, josta löytyy myös majoitusmahdollisuus, rakentaminen alkaa syksyllä ja se valmistuu viimeistään ensi keväänä. Vuosien 2017-2018 aikana Hälvällä on tarkoitus rakentaa kolme uutta ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettua mökkiä. Tarkoitus on muutenkin luoda alueelle ympärivuotista toimintaa.

Jo tänä kesänä leirintäalueella on nähtävissä pieniä muutoksia ja parannuksia. Ravintolan upea terassi saa lasituksen, jolloin terassilla kelpaa viettää aikaa myös juhannussäällä. Tulevia tapahtumia ja esiintyjiä varten Hälvä on rakentanut terassin eteen esiintymislavan. Vanhoihin mökkeihin on alettu tekemään pientä pintaremonttia ja lapsille on luvassa trampoliini ja liukumäki. Tulevaisuudessa Papinniemessä pääsee pelaamaan mini-, ja frisbeegolfia.

Iloisesta Pässistä tutut lähiruokatuotteet tulevat myyntiin myös Papinniemeen. Pienestä myymälästä löytyy muun muassa paikallisia lihatuotteita, marjoja ja perunoita. Ravintolapuoli laajenee entisestään ja tuttujen biisoniburgereiden lisäksiä kesällä Papinniemessä on tarjolla myös kalaruokia, sekä pihvejä.

Kaikille avoin paikka

Herkullisten biisoniburgerien lisäksi Papinniemi houkuttelee ihmisiä niin ikään upean hiekkarannan ja luonnon takia. Toisin kuin monille muilla leirintäalueille, on Papinniemeen aina ollut vapaa pääsy ilman käyntimaksuja. Moni onkin varmasti miettinyt pääseekö Papinniemeen jatkossakin viettämään kaunista kesäpäivää vaikka ei tulisikaan alueelle majoittumaan.

-Kyllä pääsee. Paikkakuntalaiset ja kaikki maailman asukkaat ovat tervetulleita. Alue on ja pysyy edelleen kaikille avoimena, vastaa Hälvä.

Mikä Papinniemessä sitten on itse yrittäjälle tärkeintä ja mikä sen kiintymyksen paikkaan on luonut? Vastaus tulee nopeasti.

-Ihmiset ja luonto. Täällä paikalliset ja matkailijat luovat omalla tavallaan sellaisen yhteisön. Ilmapiiri ja henki on mahtava. Papinniemessä näkee paljon ystäviä ja kesäasukkaita. Mie en koe tätä bisneksenä, vaan tärkeänä kohtaamispaikkana kaikille. En varmasti missään muualla olisi lähtenyt tähän. Kaikki juontaa kotiseuturakkauteen, tiivistää Hälvä.

 

Tuomas Tiainen

 

Papinniemen leirintäalueen kesä starttaa virallisesti käyntiin 28.5. Tällöin alueella vietetään kesäkauden avajaisia. Ravintola aukeaa klo 10 ja on auki yömyöhälle saakka. Klo 22 terassilla esiintyy Harri Marstio. Liput 10 euroa. A-oikeudet. Talo tarjoaa kakkukahvit ja saunan kaikille.

Avajaisista lähtien ravintola/myymälä on auki päivittäin.

Juhannusaattona 24.6 Papinniemessä vietetään perinteistä juhannusjuhlaa. Kokko klo 20.
Esiintymään tulee Marko Haavisto ja Poutahaukat. Tarjolla siis perinteiset juhannustanssit. Showtime klo 22. Liput 15 euroa.

Juhannuspäivänä 25.6 Papinniemessä esiintyy klo 22 Kari Peitsamo. Liput 10 euroa.

Mökkihinnat ovat samat kuin aikasempina vuosina eli 60 – 70 euroa riippuen mökistä. Sesongin (16.6 – 15.8) ulkopuolella 20 % alennus mökkihinnoista.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät Superruokaa Pohjolasta -ruokakurssin

Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaiset järjestävät Superruokaa Pohjolasta -ruokakurssin lauantaina 14.5. klo 10 alkaen Kummun Korkeakoululla.

Ruokakurssilla tutustutaan lähellä kasvaviin superruokiin, niiden terveysvaikutuksiin sekä käyttöön ruuanlaitossa.

Kurssille ilmoittautumiset viimeistään 9.5. mennessä Sari Paajaselle: sari.paajanen@maajakotitalousnaiset.fi tai 040 516 7501.

Kurssin hinta: 10e/hlö

SuperruokaaPohjolasta-tapahtuma2

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemeläisiä luovutetun alueen erätarinoita kaivataan

Kuvassa serkukset Toivo (vas.) ja Tauno Hyytiä Metsäpirtin Tapparista ovat saaneet saaliiksi ilveksen.
Kuvassa serkukset Toivo (vas.) ja Tauno Hyytiä Metsäpirtin Tapparista ovat saaneet saaliiksi ilveksen.

Hyvät uukuniemeläiset!

Muistutan käynnissä olevasta eräperinteen keruusta Karjalaisii erätarinoi kerruu. Keruussa kootaan talteen vielä tavoitettavissa oleva tieto luovutetun Karjalan metsästäjistä ja kalastajista, metsästysoloista sekä metsästys- ja kalastustavoista ja sen järjestävät Karjalan Liitto, Suomen Metsästysmuseo ja Kuparsaaren metsästysseura yhdessä.

Lisää aineistoa kaivataan. Uukuniemen metsästykseen ja kalastukseen liittyviä vastauksia ei ole vielä lainkaan saapunut. Aktiivinen keruuaika kestää maaliskuun loppuun. Vastata voi toki varsinaisen keruuajan jälkeenkin. Muistutan vielä, että lyhytkin muistelma on arvokas. Keruu on kaikille avoin. Tämä ei ole kilpakeruu, mutta kaikkien määräaikaan mennessä vastanneiden kesken on luvattu arpoa Metsästysmuseon ja Karjalan Liiton lahjoittamia keruupalkintoja. Teen mielelläni myös haastatteluja, mutta taloudellisista syistä johtuen haastattelut täytyisi tehdä täällä Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä.

Keruuvastaukset vastaanottaa Metsästysmuseo. Vastata voi postitse lähettämällä vastauksen osoitteeseen Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, sähköpostitse osoitteeseen pekka.allonen@metsastysmuseo.fi tai Metsästysmuseon kotisivuille sijoitetulla vastauslomakkeella, www.metsastysmuseo.fi Museo ottaa mielellään vastaan myös valokuvia.

Keruusta kerrotaan lisää Metsästysmuseon kotisivuilla ja sieltä voi tulostaa myös keruuesitteen, josta löytyvät tarkemmat ohjeet. Keruun tueksi perustettuun facebook-ryhmään Karjalaisii erätarinoi kerruu ovat kaikki kiinnostuneet myös tervetulleita. Vastaan kaikkiin keruuta koskeviin kysymyksiin.

Avaa tästä esite.

Karjalaisin eräterveisin
Pekka

Pekka Allonen
Amanuenssi
Suomen Metsästysmuseo
Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki
pekka.allonen@metsastysmuseo.fi
(019) 723 751
045 170 1585

Olemme myös Facebookissa!
http://www.facebook.com/Suomen.Metsastysmuseo

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-seura tiedottaa: seuran tapahtumia vuonna 2016

Uukuniemi-seuran lippuOsallistu vuoden 2016 tapahtumiin

Talvisodan muistotilaisuus järjestetään perinteiseen tapaan 13.3.2016 Uukuniemellä

Uukuniemi-seura järjestää yhteistyössä Pohjois-Karjalan poliisin reserviläisten kanssa
taistelupaikkamatkan 27. – 29.5.2016
Reitti on Karhumäki-Poventsa-Aunus-Sammatius-Nietjärvi-Sortavala
Tiedustelut: Harri Kylliäinen, puh. 0500 170 154

Uukuniemi-seura järjestää Vasukkaiden kanssa Kulttuurimatkan 10. – 13.7.2016
Reitti: Värtsilä-Ruskeala-Aunus-Tihvinä-Pietari-Pietarhovi-Kronstadt-Terijoki-Viipuri-Svetogorsk. ilmoittautuminen 15.3.2016 mennessä
Tiedustelut: Xenia Tours, puh.040 580 1726

Katso tästä linkistä Kesämatkan ohjelma

Uukuniemi-juhlat pidetään Uukuniemellä 2.-3.7.2016

Tule myös talkoisiin 1.7.2016

Tervetuloa mukaan

terveisin Uukuniemi-seuran hallitus

Jaa juttu Facebookissa: