Kategoriat
Arkistot

Erämiesten juhlassa jaettiin paistia ja palkintoja

 

Lauantaina Kummunmäellä lippu liehui salossa Uukuniemen Erämiesten 60-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlatilaisuus alkoi varhain iltapäivällä kutsuvieraiden ja seuran jäsenten kokoontuessa kuulemaan juhlapuheita ja  seuran historiikkia, sekä palkitsemaan ansioituneita ja pitkän uran tehneitä seuran jäseniä. Perinteisen hirvikeiton sijaan tarjolla oli juhlapaisti. Juhlatilaisuuden järjestäminen on ollut Uukuniemen Erämiehiltä melkoinen ponnistus, joka on vaatinut paljon talkootyötunteja. Juhlapäivänäkin emäntinä toimineiden Anne Tiitan ja Tuula Ketolaisen apuna vuorotteli 12-15 metsästysseuran jäsentä. Erämiesten puheenjohtaja Jussi Ratilainen oli tyytyväinen talkoolaisten panostukseen ja lopputulokseen. Kutsuvieraita ja seuran jäseniä oli paikalla Ratilaisen arvion mukaan noin sata ja muut kävijät mukaan lukien syöjiä kävi päivän aikana noin 350. – Tilanpuutteen vuoksi jouduimme jakamaan tilaisuuden siten, että ensin ruokailivat kutsuvieraat ja Uukuniemen Erämiesten jäsenet ja klo 16 alkaen  maanvuokraajat ja muu kylän väki, kertoo Ratilainen. – Illan päätteeksi raivaamme pöydät pois ja teemme tilaa tanssijoille, kun Ipe ja Harmaa Aavistus aloittavat juhlan rennomman osuuden, hän jatkaa.

Kutsuvieraisiin kuului muun muassa Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton, Riistanhoitoyhdistyksen sekä naapuriseurojen ja muiden yhteistyötahojen edustajia. Hannu Vuorikari piti kattavan ja mielenkiintoisen esityksen seuran historiasta aina perustamisvaiheista nykyhetkeen. Uukuniemen Erämiehet ry perustettiin vuonna 1957 Niukkalan Osuuskassalla järjestetyssä kokouksessa, jossa hyväksyttiin seuran säännöt ja valittiin ensimmäinen hallitus. Perustajajäseniin kuului kaiken kaikkiaan 10 henkilöä ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Mielonen.

Seuran sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkevää riistanhoitoa, vartioida aluetta salametsästykseltä, vähentää vahinkoeläimiä, karkoittaa riistamailla kiertelevät koirat ja kissat, kaataa hyötyriistaa ainoastaan mikäli kanta sen kulloinkin sallii ja järjestää kovina talvina riistalle ruokintaa, sekä tarpeen vaatiessa huolehdittava sen lisääntymisestä (ote seuran säännöistä 1957).

Myöhemmin sääntöihin on lisätty vaatimukset luonnonsuojelutoiminnasta, jäsenien koulutuksesta, ampumaratojen ja ampumataidon ylläpidosta sekä metsästyskoiratoiminnasta. Metsästysseuran jäsenten lukumäärä on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Vuonna 1960 jäseniä oli 70 ja huippuvuonna 2000 150. Tällä hetkellä jäseniä on 124, joista 33% asuu Uukuniemellä. 60 -vuotiaan metsästysseuran johtohahmoina on nähty kaiken kaikkiaan 13 puheenjohtajaa. Heistä pisimmän uran on tehnyt Ilpo Suutarinen, jolle johtajuusvuosia kertyi peräti 15.

Ensimmäiset vuosikymmenet 1950-1960 olivat pääasiallisesti toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista sekä jäsenmäärän kasvattamista. Seura teki useita maanvuokrasopimuksia ja perusti jokaiselle kylälle omat hirvenmetsästysporukat. Myöhemmin hirviseurueet saivat omat nimensä: Kirkonkylän alueella metsästivät Tiinumiehet, Niukkalassa Herkkäsormet.  Kummunkylän seurue jakaantui kahdeksi porukaksi, Pankaniskoiksi ja Rakeleiksi. 1970 -lukua voisi Vuorikarin mukaan kuvailla ”investointien aikakaudeksi”. Perälammen rannalle rakennettiin Erämaja 1974, ja hirvirata rakennettiin yhteistyössä Rajan metsästäjät ry:n kanssa 1979. Rauhalan ampumaradan täydennysakentaminen jatkui vielä -80 luvulla, samoin kuin Erämaja sai seurakseen saunarakennuksen -90 luvun alussa. Seuran oma merkki valittiin suunnittelukilpailussa, jonka voitti Ossi Berg. Logo otettiin käyttöön  vuonna 1990.

2000-luvulle tultaessa seuran toimenkuvaan on kuulunut keskeisesti aktiivinen kilpailutoiminta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön omat nettisivut ja myös maanvuokraussopimukset ovat siirtyneet sähköiseen järjestelmään. Lisäksi nykyaikainen teknologia on helpottanut tiedonsiirtoa monella tavalla. Tulevaisuuden haasteita metsästysseuratoiminnan näkökulmasta on lisääntynyt byrokratia, paikkakunnan väkimäärän väheneminen ja seuran jäsenten ikääntyminen. Vuorikarin sanoja lainaten hyvä yhteistyö maanomistajien ja maanvuokraajien kanssa on metsästysharrastuksen elinehto. Kattavalla metsästysmaiden vuokrauksella metsästysseura varmistaa toimintaedellytykset tasapainoiseen riistakantojen säätelyyn ja vahinkoeläinten kurissapitoon petokantaa unohtamatta.

Sekä Suomen Metsästäjäliitto että Riistakeskus palkitsivat Reijo Tiitan vuosikymmenien ajan tehdystä riistatyöstä kultaisilla ansiomerkeillä. Tiitta on ollut Erämiehissä vuodesta 1969 eli nyt jo 48 vuotta. – Kyllä nämä palkinnot tulivat itselleni täysin yllätyksenä, sanoo Tiitta. – Kaikkein ikimuistoisin ja mieleenpainunein kokemus tältä ajalta on luultavasti esimmäisen karhun kaataminen Keijo Hämäläisen kanssa vuonna -94, Tiitta pohtii. Tiitta on ampunut myös Erämiesten ensimmäisen ilveksen vuonna -83. Pankaniskoissa vuodesta -75 lähtien metsästäneellä Tiitalla on metsästyspäiviä takana lukuisia ja jatkoa seuraa varmasti vielä pitkään. – Ikää kun tulee niin metsästämäänkin ehtii paremmin, hän naurahtaa. – Vuositasolla metsästyspäiviä kertyy vaihtelevasti 50-100, hän arvioi.

Tiitan lisäksi Suomen Metsästäjäliitto myönsi kultaisen ansiomerkin Martti Kokolle. Hopeisen ansiomerkin saivat Paavo Kontiokorpi, Jorma Suppola, Erkki Hämäläinen, Hannu Vuorikari, Esko Halmenniemi, Ilpo Suutarinen ja Jussi Ratilainen. Suomen Riistakeskuksen hopeisen ansiomerkin saivat Jussi Ratilainen, Pertti Pulkkinen sekä Jorma Suppola. Myös Parikkalan riistanhoitoyhdistys palkitsi pronssisella ansiomerkillä Veikko Junnan, Kaija Telinin, Onni Vuorikarin, Keiho Hämäläisen, Ari Pulkkisen ja Pasi Pölösen. Uukuniemen Erämisten pöytästandaarin saivat Martti Kokko, Sulo Hirvi, Heimo Tuominen, Ilpo Suutarinen ja Pertti Pulkkinen.

Palkittuja. Kuvassa vasemmalta alkaen Junna Veikko, Suppola Jorma, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo, Vuorikari Onni, Telin Kaija, Hämäläinen Keijo, Hirvi Sulo, Ratilainen Jussi ja Pulkkinen Pertti.
Metsästäjäliito Kymenpiirin lahja Uukuniemen Erämiehille, jonka vastaanotti seuran puheenjohtaja Jussi Ratilainen.
Metsästäjäliiton palkitsemat oikealta vasemmalle: Hämäläinen Erkki, Vuorikari Hannu, Suppola Jorma, Kontiokorpi Paavo, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo ja Ratilainen Jussi.
Esiintymislavan takana komeili suuri karhuntalja.

Puheiden ja palkitsemisten jälkeen siirryttiin nauttimaan juhlapaistia.
Ensimmäinen dokumentoitu hirvenkaato vuodelta 1959.
Uukuniemellä kaadettiin ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) susi vuonna 1963.
Erämajan rakentajia vuonna 1974.
Reijo Tiitta (vas.) ja Keijo Hämäläinen (kesk.) kaatoivat ensimmäisen karhun Niukkalassa vuonna 1994.

 

Erämiehiä muutaman vuosikymmenen takaa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Pyhäinpäivään valmistautumista haravointitalkoilla

 

Lauantaina järjestettiin jälleen syksyn haravointitalkoot Paakasalmen hautausmaalla. Aamuvirkut talkoolaiset olivat paikalla jo heti kahdeksalta. Viileästä kelistä huolimatta vapaaehtoisia saapui kaiken kaikkiaan noin parikymmentä ja hommat sujuivat ripeällä tahdilla. Neljän tunnin urakoinnin jälkeen talkooväki kokoontui Niukkalaan seurakuntatalolle nauttimaan seurakunnan tarjoamaa talkooateriaa. Haravointitalkoot on perinteisesti pidetty viikkoa ennen Pyhäinpäivää, jolloin  tapana on käydä sytyttämässä kynttilöitä omaisten haudoille.

 

Parisenkymmentä talkoolaista saapui siistimään hautausmaata heti aamuvarhaisella
Haravat heilumaan!
Viikon kuluttua hautausmaata valaisevat Pyhäinpäivän kynttilät.

 

K.L.

Kuvat: Kyllikki Uimonen

Jaa juttu Facebookissa:

Marraskuun menovinkit

Ensi viikolla käännetään kalenterin lehteä jo marraskuun puolelle, mutta onneksi pimeneviin iltoihin on runsaasti ohjelmaa tarjolla. Nappaa siis ylös päivämäärät niin ei pääse unohtumaan!

Pienillä Kuorofestareilla 1.-5.11. on tarjolla kirkollista ja Isänmaallista musiikkia monessa muodossa. Keskiviikkona 1.11. Saaren kirkkokuoro esittää kirkkomusiikkijuhlien ohjelmistoa Saaren seurakuntakeskuksella klo. 16. Torstaina 2.11. klo. 19 alkaen reformatiivinen lauluilta Parikkalan kirkossa, jolloin voi kuulla ja laulella uusia sekä uusia vanhoja virsiä bändin säestämänä. Lauantaina 4.11. Pyhäinpäivän musiikkia Parikkalan siunauskappelissa klo. 15. Sunnuntaina Kuorofestarit päättyvät Punkaharjun Mieslaulajien konserttiin Harjulinnassa klo. 16 alkaen.

Lauantaina 11.11. Kummunkorkea koululla tarjoillaan hirvipaistia Uukuniemen Erämiesten 60 -vuotisjuhlien kunniaksi ja seuraavan viikonlopun lauantaina 18.11. pääsee Kummunmäellä irrottelemaan koko perheen voimin Saaren ja Uukuniemen MLL:n järjestämässä perhediskossa. Naamiaisteemainen perhedisko alkaa klo. 17.30 ja päättyy 19.30. Paikalla legendaarinen DJ Silver on soittamassa lasten suosikkihittejä, buffetista löytyy herkkuja monenlaisia ja viime vuoden tapaan halukkaille tarjolla kasvomaalausta. Perhediskoon on vapaa pääsy.

Lauantaina 25.11. Särkisalmen vpk järjestää Päivä Paloasemalla -tapahtuman. Päivän aikana klo. 10-14 Särkisalmen vpk:lla (Melkoniementie 12) monenlaista ohjelmaa niin nuoremmille kuin vanhemmillekin. Sunnuntaina 26.11. Pikkujoulukirpputori Rajapirtillä. Pöytävaraukset tulee tehdä 19.11. mennessä, maksu 5€ käytetään Rajapirtin ylläpitoon. Lisäksi jouluista musiikkia, arvontaa, glögiä ja muita herkkuja.

Viime vuonna kirjaston joulunavausta vietettiin varsin lumisissa tunnelmissa.

Marraskuun viimeisenä päivänä torstaina 30.11. vietetään Uukuniemen kirjastolla perinteistä joulunavausta klo. 16 alkaen. Glögitarjoilusta vastaavat Uukuniemen Martat koko kirjaston aukioloajan klo. 11-17. Samana iltana klo. 19 esiintyy Katri Helena Parikkalan kirkossa. ”Niin on aina ollut” -konserttiin on vapaa pääsy ja se on avoin kaikille.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemen Pitäjän virkein yhdistys juhlii 60 -vuotista taivaltaan

Viime lauantaina alkanut hirvenmetsästys on varmasti useimmalle metsästäjälle vuoden kohokohta. Yksi odotetuimmista paikallisista tapahtumista on myös perinteinen hirvikeitto, joka  kokoaa yhteen väkeä läheltä ja kaukaa -jopa pääkaupunkiseutua myöten. Tänä vuonna Uukuniemen Erämiehet ry viettää kuusikymppisiään, joten tarjoilukin on sen mukainen. Hirvikeiton sijaan juhlahirvestä valmistetaan hirvipaisti juhlatilaisuutta varten, joka järjestetään Kummunkorkea Koululla 11.11.

– Juhlapaistia varten meillä oli maanantaina ja tiistaina metsästysseuran yhteisjahti, ja tänään saimme kaadettua aikuisen hirven, kertoo seuran puheenjohtaja Jussi Ratilainen. – Hirvi kaatui Hälvänniemessä, Olli Hälvän mailta. Lisäksi saimme kaadettua myös yhden villisian Rapasärkiltä, hän jatkaa. Ratilainen on toiminut Erämiesten puheenjohtajana  vuodesta 2014 lähtien. Hänen lisäkseen seuran hallitukseen kuuluvat  varapuheenjohtaja Pertti Pulkkinen, sihteeri Jorma SuppolaVille TiittaTomi Kokko ja Timo Solonen. – Tänä vuonna hirvenkaatolupia oli kuusi aikuista hirveä ja viisi vasaa. Nyt on ammuttu kolme aikuista ja yksi vasa, joten enimmät puolet on vielä kaatamatta, Ratilainen kertoo.

Uukuniemen alueella hirvenmetsästysjahdissa on kaiken kaikkiaan neljä porukkaa, joilla kullakin on omat nimensä. Tiinumiehet metsästävät Kirkonkylällä ja heitä on yhteensä 14. Viiden hengen porukka Herkkäsormet metsästää Niukkalassa, ja Kummussa puolestaan liikkuu kaksi yli 10 hengen ryhmää, Pankaniskat ja Rakelit. – Nimien syntyhistoriaa en tiedä, ne ovat olleet jo useita kymmeniä vuosia, naurahtaa Ratilainen. – Homma toimii siten, että hirvenmetsästyksen alettua kaksi ensimmäistä viikonloppua kukin porukka metsästää tietyllä alueella, lukuun ottamatta tätä yhteisjahtia, jossa juhlahirvi kaadettiin, Ratilainen valottaa. -Yhteensä meitä on siis 47 hirvenmetsästäjää, jotka kaikki kuuluvat Erämiehiin. Koko metsästysseurassa jäseniä on tällä hetkellä n. 150. Olemme selvästi suurin metsästysseura koko Parikkalan riistanhoitoyhdistyksessä. Luultavasti olemme myös Uukuniemen alueen yhdistyksistä tällä hetkellä kaikkein virkein. Meillä on iso ja aktiivinen jäsenistö, jotka edustavat jokaista kylää, Ratilainen sanoo.

Hirvikeitto, ja tänä vuonna juhlapaisti, on Erämiehille aina melkoinen ponnistus. – Kaikki on hoidettu täysin talkoovoimin. Useita vuosi keitosta on vastannut Telinin Kaija, ja tänä vuonna paistin valmistavat seuran ulkopuoliset keittäjänaiset, Ratilainen sanoo. – Puhelin on soinut jo jatkuvalla syötöllä, kun kyläläiset ja Vasukkaat ovat tiedustelleet hirvikeiton ajankohtaa, hän naurahtaa. – Kyllähän se on ollut Uukuniemi-juhlien ja Senssien lisäksi niitä tärkeimpiä paikallisia tapahtumia, jotka viestivät Uukuniemen virkeydestä, Ratilainen pohtii. – Toivotamme kaikki seuramme jäsenet, maanvuokraajat ja kyläläiset oikein lämpimästi tervetulleiksi juhlapaistille marraskuun 11. päivä!

Tiistaina aamupäivällä kaatui juhlapaistihirven lisäksi myös komea villisika. Kuvassa oikealla Uukuniemen Erämiehet ry:n puheenjohtaja Jussi Ratilainen.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Syksyn sato talteen Marttojen tyyliin

Kesän ja syksyn metsän sekä puutarhan antimia korit pullollaan, mutta ideat niiden hyödyntämiseen vähissä? Onneksi meillä on joukko aktiivisia taitajia, joilta varmasti löytyy apu tähän ongelmaan! Uukuniemen Marttojen kesän ja syksyn ”saalislista” on pitkä: mustikat, mansikat, vadelmat, puolikat, sienet, puutarhamarjat, omenat, luumut ja muut luonnon antimet on hyödynnetty leivonnassa tai säilötty talteen tulevaa käyttöä varten.

Sienisato on ollut vaihteleva lajista riippuen. – Kanttarelleja oli tänäkin vuonna runsaasti, mutta esimerkiksi herkkutatteja löysin itse vain muutaman, kertoo Eija Kemppinen. – Ja haapasienet sekä karvalaukut ovat nyt vasta alkaneet nousemaan, jatkaa Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi. -Sienet on suolattu tai sitten pakastettu. Kanttarellit on kaikkein helpointa pakastaa, kunhan niitä on ensiksi pannulla pyöräytellyt, että nesteet häviävät, hän jatkaa. -Ruokaan kanttarellit kannattaa lisätä suoraan pakkasesta jäisinä eikä sulattaa. Silloin niiden maku säilyy parhaiten, ohjeistaa Kemppinen.

 

-Myös mustikoista, mansikoista ja vadelmista suurin osa on päätynyt pakkaseen ihan sellaisenaan. Tänä vuonna marjasato oli kyllä jälleen ihanan runsas. Lakat tosin jäivät niin pieniksi, että niitä ei oikein edes viitsinyt kerätä, Kemppinen kertoo. – Pieneksi ovat jääneet myös omenat, vaikka niitä muuten onkin puut pullollaan.

 

Puutarhamarjat, kuten puna- ja mustaherukat martat keittävät mehuksi. – Ja mustaherukoista saa myös aivan ihanaa hilloa esimerkiksi vadelmien kanssa, vinkkaa Kemppinen. Tuttujen marjojen lisäksi martat ohjeistavat kokeilemaan myös esimerkiksi pihlajanmarjoja tai marja-aroniaa. – Marja-aronia sopii erinomaisesti vaikkapa omenahillon tai mehun joukkoon, mutta sitä kannattaa laittaa vain hiukan voimakkaan maun vuoksi, Kemppinen jatkaa. – Minä puolestani olen joskus tehnyt aroniasta hyvää viiniä, naurahtaa Käppi.

 

Outin pihlajanmarjahyytelö

 

Ainekset:
4 litraa riivittyjä pihlajanmarjoja
1litra vettä
1kg sokeria valunutta mehulitraa kohden

 

Valmistus:
1. Huuhdo marjat ja pane kattilaan veden kanssa. Keitä kunnes marjat ovat mehustuneet hyvin ja pane seos valumaan siiviläliinan läpi.
2. Mittaa mehu ja kaada kattilaan. Lämmitä ja sekoita sokeri vähin erin joukkoon.
3. Keitä miedolla lämmöllä sekoittamatta n.10min. ja kokeile, jos muutama pisara hyytyy lautasella.
4.Anna vaahdon kerääntyä ja poista se reikäkauhalla.
5.Kaada valmis hyytelö nopeasti kuiviin, lämpimiin laseihin ja anna seistä seuraavaan päivään. Parafinoi silloin ja peitä lasit voipaperilla, jonka voi nopeasti kiinnittää kumirenkailla.

 

Eijan omena-pihlajanmarjahillo

Pihlajanmarjat huuhdellaan ja pakastetaan, jolloin liika kirpeys häviää.
Omenat keitetään melkein kypsiksi. Pihlajanmarjat pehmennetään höyryssä, hienonnetaan sauvasekoittimella
ja lisätään omenien joukkoon kypsymään. Loppuvaiheessa lisätään hillo- tai kidesokeria maun mukaan.
Lopuksi hillon voi vielä hienontaa sauvasekoittimella.

 

 

Marttojen puolukka-porkkanapiirakka

Pohja:

2 1/2 dl maitoa tai vettä
25 g hiivaa
3/4 dl sokeria
2 tl kardemummaa
n. 7 dl vehnäjauhoja
75 g voita tai margariinia

Täyte:

1 kg porkkanoita
6-7 dl puolukoita
sokeria maun mukaan

 

Voiteluun: kananmunaa

1.Liuota kädenlämpöiseen nesteeseen hiiva.

2.Sekoita joukkoon sokeri, kardemumma sekä jauhot ja viimeiseksi pehmeä rasva.

3.Alusta taikina tasaiseksi.

4.Ota taikinasta 3/4 ja kauli uuninpellin kokoiseksi levyksi.

5.Nosta levy leivinpaperin päälle pellille nousemaan. Peitä leivinliinalla ja anna kohota.

6.Kauli loppu taikina piirakan päälle tulevaa ristikkoa varten ohueksi levyksi. Anna kohota.

7.Kuori täytettä varten porkkanat. Keitä ne kypsiksi vähässä vedessä ja survo soseeksi.

8.Survo puolukat ja sekoita ne porkkanasoseen joukkoon. Mausta sokerilla.

9.Levitä seos kohonneen pohjalevyn päälle. Tee kaulitusta taikinasta nauhat ja tee ristikko piirakan päälle.

10.Voitele munalla ja paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Kuva: Marttaliitto

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kyläkaupan syysmarkkinat lauantaina 23.9.

 

Tulevana lauantaina Pyhäjärven kyläkaupalla on tiedossa markkinatunnelmaa. Viime vuoden tapaan paikalle saapuu myyjiä omalta kylältä ja hiukan kauempaakin. Syysmarkkinoiden yhteydessä vietetään myös kauppias Tiina Ahosen sekä työntekijöiden Riikka Uimosen ja Päivi Nevalaisen läksiäisiä kahvitarjoilun merkeissä. – Tapahtuma alkaa klo. 11 ja kestää iltapäivään klo. 14 saakka, kertoo Ahonen. – Vuosi sitten markkinat taisivat sattua lähes samaan ajankohtaan, heti Parikkalan hämärän kaupan illan jälkeen. Tunnelma ja meno oli tuolloin niin hyvä, että päätimme järjestää syyskarkelot vielä toistamiseen, Ahonen jatkaa.

Markkinamyyjiksi saapuvat ainakin Suurtuvan tila, AL-vaate, Uukuniemen Martat, Toimentupa, Lahtela Highland, Kästyö Anne sekä joukko paikallisia käsitöiden ja leivonnaisten myyjiä. Lisäksi ohjelmassa on makkaranpaistoa sekä livemusiikkia. – Ja myös syyskukat kuten kanervat ja callunat saapuvat viikonlopuksi, täydentää Ahonen. – Voi olla, että myyjien määrä vielä lisääntyy, vielähän tässä on pitkä viikko aikaa keksiä kaikkea mukavaa lauantaiksi, hän naurahtaa. – Vielä en ole uskaltanut lauantain sääennusteita katsoa, mutta toivon kovasti, että kelit suosisivat ja markkinaväkeä saapuisi paikalle sankoin joukoin, Ahonen sanoo.

 

Vuosi sitten syysmarkkinoita vietettiin pilvipoutaisessa säässä. Kuva: Tuomas Tiainen.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

VPK:ssa toimitaan vapaasta tahdosta ja auttamisen halusta

 

Uukuniemen vapaapalokunta on jälleen käynnistellyt syystoimintakauttaan kesätauon jälkeen. Ainakin vielä tänä syksynä. – Hyvin uhkaavasti kuitenkin vaikuttaa siltä, että toiminta on lopetettava mikäli uusia innokkaita vapaapalokuntalaisia ei ole mukaan tulossa, sanoo Uukuniemen vpk:n päällikkö Marko Ulvinen. Uukuniemen vapaapalokunta on perustettu vuonna 1976 ja tällä hetkellä Ulvisen lisäksi  jäseniä on viisi. – Aktiivijäseniä ovat Petteri Hirvonen ja Ville Tiitta. Toiminnassa mukana ovat myös Kirsti Ulvinen, Helena Ulvinen ja Ilpo Suutarinen, Ulvinen kertoo. – Olen itse ollut vpk:ssa nyt jo 25 vuotta. Aloittaessani jäseniä oli reippaasti yli parikymmentä, joten alas on tultu aika rankasti, hän jatkaa.

Ehtona vapaapalokunnan jäseneksi pääsemiselle on täysi-ikäisyys. Uusi jäsen perehdytetään toimintaan, jonka lisäksi hänen tulee käydä sammutustyön kurssi. -Sen jälkeen pystyy osallistumaan pelastustyöhön, sanoo Ulvinen. – Toki myöhemmässä vaiheessa on mahdollisuus käydä lisää erilaisia kursseja, mutta hälytystoimintaan pääsee osallistumaan hyvinkin nopeasti, hän jatkaa. Yläikäraja on 65 vuotta ja jokainen aloittava jäsen käy terveystarkastuksessa, jossa varmistetaan, että henkilö on kuntonsa puolesta valmis toimimaan pelastustustehtävissä. Uukuniemen vapaapalokunnassa toimii myös nuoriso-osasto, jonne pääsevät 7 -vuotiaat ja sitä vanhemmat harjoittelemaan pelastustoimen tehtäviä. Tällä hetkellä nuoria jäseniä on kolme. -Tietenkin pienemmillä harjoittelu ei ole niin ”vakavaa”, vaikka samoja asioita käsittelemmekin, Ulvinen täsmentää.

Yhteisharjoituksia on järjestetty Uukuniemellä joka toinen viikko kolmen kuukauden kesätaukoa lukuun ottamatta. – Aina näin syksyisin laadimme harjoitussuunnitelman joka tulee hyväksyttää pelastuslaitoksella. Meillä harjoitukset ovat olleet sunnuntaisin, koska se on vuorotyöläisten kannalta helpointa sovittaa aikatauluihin. Yhden harjoituskerran kesto vaihtelee kahdesta kolmeen tuntiin. Harjoitusten sisältö puolestaan liittyy luonnollisesti kaikkeen paloihin liittyvään ja peruspelastustoimen asioihin. Niiden avulla ylläpidetään jo opittuja taitoja, sanoo Ulvinen.

Uukuniemen vapaapalokunnalle tulee hälytyksiä vuodessa noin 30 joista puolet on ensivastetehtäviä. – Normaali toiminta-alue ulottuu Uukuniemen lisäksi Saarelle. Suurempien palojen yhteydessä meidät hälytetään myös Kesälahdelle ja Parikkalaan. Saaren vpk:n kanssa kaikki hälytykset ensivastetta myöten toimivat meillä rinnatusten. Lisäksi Särkisalmella ja Parikkalassa on omat vapaapalokuntansa, Ulvinen kertoo.

Pitkän uransa aikana Ulvinen on nähnyt yhtä ja toista hälytysten yhteydessä. – Eniten mieleen ovat jääneet rakennuspalot tässä oman kylän alueella, hän pohtii. – Päivähälytykset ovat niitä kaikkein hankalimpia, sillä usein töissä saatetaan olla aika kaukana eikä paikalle tuolloin ennätä ajoissa. Siksi olisi hyvä, että vapaapalokuntalaisia olisi huomattavasti enemmän, jolloin olisi todennäköisempää saada auttajia tapahtumapaikalle nopeammin, Ulvinen sanoo.

Ulvinen harmittelee, että innostus vapaaehtoistyöhön on vuosien saatossa hiipunut lähes kokonaan. – Kyllä tässä toiminnassa täytyy olla aito halu auttaa hädässä olevia. Sen lisäksi on osattava myös ottaa vastuuta. Se taito ei nykymaailmassa ole itsestäänselvyys, sanoo Ulvinen.

Vapaapalokunnan olemassaolo syrjäkylillä on ensiarvoisen tärkeää. Hädän hetkellä jokainen minuutti merkitsee ja nopea avunsaanti voi pelastaa ihmishenkiä ja rakennuksia. Ulvinen kannustaakin kaikkia edes kokeilemaan. – Loppujen lopuksi kun ajatellaan kokonaisuutta niin esimerkiksi harjoituksiin käytettävä aika kuukausitasolla on 4-6 tuntia. Se ei ole kovin paljon. Meidän pieneen mutta sitäkin aktiivisempaan joukkoon ovat kyllä kaikki tervetulleita, hän sanoo.

 

Kuva pelastusharjoituksista viime keväältä. Kuva: Marko Ulvinen.
Veden varaan joutuneiden pelastamisessa käytetään apuna Hansa- -pintapelastuslautoja. Kuva: Marko Ulvinen.
Auton pilkkomista pelastusharjoituksissa talviolosuhteissa. Kuva: Marko Ulvinen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Veneet vesille ja miehistä mittaa

 

Lauantaina Uukuniemen Pyhäjärvellä Värtsintien rannassa kävi kuhina, kun joukko huippusoutajia kokoontui paikalle yhteisharjoituksiin. Harjoitusten järjestäjänä ja päävastuuhenkilönä toimi entinen kilpasoutaja ja nykyinen veneenrakentaja Erkki Pöllänen. -Idea yhteisharjoitusten järjestämiseen syntyi oikeastaan jo vuosi sitten. Tämä harjoitus toimii samalla valmistavana harjoituksena viikon kuluttua kisattaviin SM-sprinttimatkoihin, jotka järjestetään Tampereella Kaukajärvellä, kertoo Pöllänen. Harjoituksiin osallistui kaiken kaikkiaan kuusi SM-tason soutajaa, muun muassa Jari Kuhno, Jani Söderlund ja Juha-Matti Valkama, jotka kaikki ovat tämän vuoden Sulkavan soutujen voittajia. – Kaikki ovat soutaneet kilpaa tekemilläni veneillä ja olleet mukana tuotekehittelyssä, Pöllänen sanoo.

Pöllänen itse harrasti kilpasoutua vuodesta 2003 lähtien aina vuoteen 2014 saakka. – Olkapään nivelrikko päätti lopulta kilpailu-uran ja nykyisin harrastan soutua lähinnä kuntoilumielessä, kertoo Pöllänen. Kilpaurheiluaikana soudettuja kilometrejä kertyi kesässä yli 1000, nyt Pöllänen suuntaa järvelle keskimäärin kolmesti viikossa. – Aloitin veneiden rakentamisen vuonna 2007. Ensin rakensin lähinnä itselleni, mutta vähitellen rakennustoiminta alkoi kehittymään kun soutukaverit kokeilivat veneitäni ja halusivat tilata niitä myös itselleen. Kilpaveneiden rakennus vaatii tarkkaa suunnittelua ja monet veneet täytyy tehdä mittatilaustyönä. Keskimäärin veneitä tulee tehtyä 3-4 vuodessa ja testimiehinä ovat toimineet Kuhno ja Valkama, Pöllänen kertoo. – Soutu on sellainen laji jossa vaaditaan myös lihasmassaa. Esimerkiksi hiihdossa pärjäävät hintelämmätkin kaverit, mutta huippusoutajat ovat kyllä pääasiassa isokokoisia. Yleensä SM-huippusoutajat ovat myös jo keski-ikäisiä, harvoin alle 30 -vuotiaita, jatkaa Pöllänen jolla itselläänkin on SM-mitaleita palkintokaapissa.

Tämän vuoden Sulkavan soutujen kaikki miesten yksinsoutusarjojen voitot tulivat Pölläsen suunnittelemilla tai tekemillä veneillä. Voidaan siis tosiaan puhua huippurakentajasta! Pöllänen ei myöskään sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö vielä joskus kilpailuihin osallistuisi. -Ehkä sitten ikämiessarjaan, hän naurahtaa. Soutu on myös siitä hieno laji, että sarjoja on olemassa todella paljon.

Lauantain yhteislenkin jälkeen miehet voivat Pyhäjärven aallokoissa hiukan testata kisakuntoaan toisiaan vastaan kilometrin mittaisella matkalla. – Sitten saunotaan, paistetaan makkaraa ja jutellaan muuten mukavia, sanoo Pöllänen.

Lauantai-iltapäivän yhteisharjoitukset soudettiin Erkki Pölläsen rakentamilla veneillä. Kuva: Sirpa Pöllänen.
Viikon kuluttua soutajat kilpailevat Tampereella SM-sprinttimatkoilla. Kuva: Sirpa Pöllänen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Tenkanen täytti Biisoniareenan

 

Ei kesää ilman Aarne Tenkasta -ainakaan Uukuniemellä. Tenkas-show nähtiin lauantaina 29.7. Juholassa nyt jo viidennen kerran ja tänäkin vuonna navetan ylinen oli kuuntelijoita tupaten täynnä. Kaiken kaikkiaan noin 300 kävijää vetänyt ilta oli myös yrittäjä Matti Laukkasen mielestä todella onnistunut. – Tenkasesta on tullut tapahtuma, jota odotetaan jo alkukesällä ja se tuntuu kokoavan yhteen ihmiset läheltä ja kaukaa. Väki viihtyi, tunnelma oli katossa eikä järjestyshäiriöitäkään ollut, Laukkanen summaa lauantaita. Illan aikana kuultiin myös huippusaksofonisti William Suvanteen taiturointia sekä ”mekaanisen musiikin erikoismiestä”, Dj Isiä alias Jussi Patrikaista.

Juholan Biisoniareenan ensimmäinen kesä on niin ikään ollut vilkas ja keittolounas maistui sekä paikallisille, lomalaisille että satunnaisille ohikulkijoille. Biisoniareenan oman huippuleipurin Marko ”Kallu” Lampisen herkut menivät kuin kuumille kiville ja tuoreita munkkeja tulee varmasti monelle ikävä. Vaikka tämäkään kesä ei vielä kokonaan ole ohitse, suunnitellaan seuraavaa kautta jo kuumeisesti. Toimintaa ja tarjontaa kehitetään varsinkin ravintolan ruokavalikoiman osalta. Elokuussa Biisoniareena avaa ovensa yleisölle vielä kahtena tulevana lauantaina tapahtumien merkeissä. Ensi lauantaina 5.8. areenan valtaa Hannelen karaoke klo 20.00 alkaen ja 12.8. kuullaan Jaska Miikki ja Matti Kähkönen Duoa.

Tenkasen show ei jättänyt ketään kylmäksi!
Tenkanen palaa areenalle myös ensi vuonna.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Unikekoa uittamassa

 

Torstaiaamuna klo. 9.00 molskautettiin Papinniemen leirintäalueella Pyhäjärveen Vasukkaiden valitsema vuoden Unikeko. Tänä vuonna 20 -vuotisjuhlien kunniaksi tittelin sai haltuunsa Vasukkaiden ensimmäinen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen. Unikeonpäivän tapahtuma järjestettiin Papinniemessä nyt vasta toisen kerran. Viime vuoden Unikeko oli kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. – Halusimme jonkin tapahtuman korvaamaan kesäsenssejä, joita ei oltu useaan vuoteen järjestetty. Lopulta syntyi idea Unikeonpäivästä, kertoo Vasukkaiden Markku Uimonen. 

Kun Unikeko oli saatu uitettua 18 asteisessa Pyhäjärvessä, jatkui aamu kahvihetkellä suolaisen purtavan ja keskustelutuokion siivittämänä. Iltapäivällä oli puolestaan vuorossa liikunnallista aktiviteettia. Kesälahden urheilijat ry saapui kanootteineen antamaan melontaopastusta, samoin Papinniemen leirintäalueen sup-laudat olivat vapaasti testattavissa. Uimonen oli iloinen, että pilvisestä ja melko kylmästä säästä huolimatta yleisöä riitti sekä aamun heittotapahtumaan että iltapäivän liikunta-aktiviteetteihin. – Toivottavasti saamme jatkettua tätä perinnettä vielä monena kesänä, hän sanoo.

Unikeonpäivää on Suomessa vietetty ainakin 1600 -luvulta lähtien, mutta viralliseen kalenteriin se on merkitty vasta vuonna 1929. Vietto pohjautuu vanhaan kristilliseen legendaan, jossa Efeoksen seitsemän unikekoa pakenivat 200 -luvulla vainoa ja nukkuivat 200 -vuotta. Valtakunnan virallinen Unikeko valitaan vuosittain Naantalissa.

Lauantaina 27.7.  Vasukkaat järjestävät polkutalkoot Papinniemen historiapolulla klo. 12 alkaen. – Asetamme paikoilleen muun muassa infotaulut ja paikalla on argeologi Ville Laakso jakamassa historiatietoa sekä valvomassa talkoita. Museovirasto on tarkkaan määritellyt kuinka infotaulut tulee polulle asettaa, jotta muinaisjäännösaluetta ei vaurioitettaisi, Uimonen kertoo. Talkoisiin ovat kaikki tervetulleita!

 

Vuoden 2017 Unikeko kannettiin Pyhäjärveen vanhalla hetekalla.
Tiedossa kylmä kylpy 18 asteisessa Pyhäjärvessä!
Juhlavuoden Unikeoksi paljastui Vasukkaiden ensimmäinen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen.
Iltapäivällä oli mahdollisuus tutustua muun muassa kajakkimelontaan.

 

K.L.

Kuvat: Kyllikki Uimonen/Katri Levänen

Jaa juttu Facebookissa: