Kategoriat
Arkistot

Lauantai oli Lottien päivä

Uukuniemi-juhlat alkoivat eilen hyvin tuulisessa ja tottuttuun nähden kylmässä säässä. Lauantain teemana olivat lotat, joita muistettiin juhlatilaisuudessa monin tavoin. Avauspuheessaan Uukuniemi-seuran hallituksen jäsen Salme Kandolin toi esille myös muut naiset, jotka muun muassa työskentelivät sotatarviketeollisuudessa, hoitivat maatalojen töitä, tekivät metsätöitä ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa hoitotyötä rintamilla, raja-alueilla ja kodeissa. Lisäksi he osallistuivat myös työvelvollisuuslain velvoittamina töihin siellä, missä milloinkin tarvittiin. Kandolinin mielestä naisten sota-aikana tekemä työ osoitti sen, mikä voima vapaaehtoistyöllä ja yhteishengellä on. Ne loivat pohjaa sodanjälkeiselle yhteistyölle hyvinvointivaltion puolesta. Vapaaehtoistyötä ja yhteistyötä tarvitaan niin ikään myös tulevaisuudessa. Puheessaan Kandolin toi esille esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja kyberturvallisuuden, jotka perinteisen maanpuolustustyön ohella nousevat keskiöön Suomen turvallisuutta tarkasteltaessa ja sitä kehitettäessä. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran äskettäin julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi, että Suomessa ilmastoa lämmittävistä kasvuhuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Vapaaehtoinen osallistuminen ja yhteisen vastuun ottaminen voisi siten näkyä esimerkiksi muuttamalla omaa arkea ympäristömyönteisemmäksi, jolloin Suomen turvallisuus säilyisi myös siltä osin vakaana.

Uukuniemeläisten lottien muistelmia -monologin esitti Irmeli Tiainen. Tekstin pohjana ovat olleet kevään aikana suoritetut paikallisten lottien sekä heidän omaistensa haastattelut. Yksi haastatelluista lotista oli Toini Saharinen, jolle luovutettiin tilaisuudessa kunniamerkki. Savonlinnassa asuva Saharinen oli saapunut henkilökohtaisesti paikalle vastaanottamaan huomionosoitukset.

Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala piti esitelmän lotista ja lottatyön merkityksestä sotavuosina. Päiväjuhlan päätöspuheenvuoron piti puolestaan Suomen Marttaliiton entinen puheenjohtaja Lea Sairanen.

Lauantain juhlapäivä huipentui sankarihautojen viereen sijoitetun Lotta-muistomerkin paljastamitilaisuuteen. Muistomerkin kivi on yksi entisen, nyt jo puretun Kummun koulun peruskivistä. Kivi on tiettävästi Kummusta ja sen ovat hakanneet kumpulaiset Hugo ja Toivo Hirvi 1930 -luvulla, jolloin koulu rakennettiin. Jatkosodan aikana Kummun koululla keitettiin ruokaa ilmavalvonnalle ja lotat kuljettivat keittoa päivittäin valvontatorneille ja valvontapaikoille. Työtä tehtiin koulun opettajan Toivo Heikkisen johdolla. Muistomerkin kiveä ei ole käsitelty:  sen rosoisuus ja epätaisaisuus kuvastaa lottien ja muiden sota-ajan naisten elämää, joka ei ollut sileää ja tasoitettua. Sivustapäin katsottuna kivi levenee hiukan ylöspäin. Avautuvan linjan voi ajatella kuvastavan tulevaisuuteen suuntautumista, elämää ja toivoa.

Ennen muistomerkin paljastamista puheen piti Heidi Huuskonen, joka kertoi Lotta Svärd -järjestön historiasta sekä merkityksestä Suomen itsenäisyystaistelussa. Maan laajuisen toiminnan ansiosta järjestö kohosi lopulta Suomen suurimmaksi naisjärjestöksi. Jäseniä oli kaiken kaikkiaan yli 230 000, ja he edustivat kattavasti suomalaisen yhteiskunnan eri koulutustaustoja ja ammattikuntia. Vuonna 1928 perustettuun Uukuniemen paikallisosastoon kuului liki 300 jäsentä aina opettajista talonemäntiin ja -tyttäriin, työläisiin ja palvelusväkeen. Huuskosen sanoin voidaankin todeta, että Lotta Svärd tarjosi suomalaisille naisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävään toimintaan sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Viittaukset lottien arvon palauttamisesta sotien jälkeisessä yhteiskunnassa ovat Huuskosen mielestä tarpeettomia: se, mitä ei ole koskaan menetetty, ei myöskään voi palauttaa. Lottien työ ja sitä kohtaan tunnettu kunnioitus ja arvostus kestävät sukupolvelta toiselle, huolimatta historiantulkinnoista ja -tulkitsijoista. Puheessaan Huuskonen myös painotti nuorempien sukupolvien vastuusta lottien jättämän arvopohjan vaalijoina ja isänmaan rakkauden jatkajina.

Lotta-muistomerkin paljastamistilaisuuden puheen piti Heidi Huuskonen.
Savonlinnassa asuvalle lotalle Toini Sahariselle (kesk.) myönnettiin tilaisuudessa kunniamerkki. Lotta-asuissa Liisa Lääperi (vas.), Heidi Huuskonen ja Eeva Karikoski.

 

Vartiossa Suomen lippua kannattelemassa oli Veikko Junna.
Muistomerkin laatta on kiinnitettynä yhteen Kummun vanhan koulun peruskivistä.

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uusia tuulia Uukuniemi -juhlille – Teemana uukuniemeläiset lotat

Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna 30.6.-1.7. vietetään  Uukuniemi-juhlia, jotka ovat kuuluneet uukuniemeläiseen kesäperinteeseen jo lähes 60 vuoden ajan. Aiempina vuosina juhlien ohjelmaan ovat sisältyneet keskeisesti  paikallisista kantasuvuista tehdyt sukututkimukset sekä sukukirjojen julkistamistilaisuudet. Nyt juhlien sisältöä sekä toteutustapaa on haluttu uudistaa siten, että se tavoittaisi laajemman yleisön ja houkuttelisi vakituisten asukkaiden lisäksi väkeä myös pitäjän rajojen ulkopuolelta.

Viime kesänä juhlistettiin Suomen 100 -vuotista itsenäisyyttä ja käsiteltiin Uukuniemellä vahvasti näyttäytynyttä karjalaista ortodoksiperinnettä. Juhlien kulttuurilliseen osuuteen kuului myös Mikkis -teatterin esitys ”Koti, uskonto, isänmaa”, joka on toistaiseksi ollut Mikkiksen suosituin näytelmä. Tänä vuonna kulttuuritarjontaa on luvassa lauantai-iltana Juholan Biisoniareenalla, jolloin Sota-ajan lauluja esittävät puhallinorkesteri Saimaa laulusolistinaan Maarit Honkanen Savonlinnan Teatterimyllyn Harmony Sisterseistä. Lotta-teemaa sivuavan konsertin lisäksi ravintolan alakerrassa toimii lottakanttiini, jossa tarjolla on muun muassa lottien ”muuripata” -keittoa, munkkeja, leivonnaisia, kahvia ja virkokkeita.

Musiikkia kuullaan myös kirkonmäellä. Lauantain juhlassa esiintyjinä ovat Duo Leila Luukkainen ja Pentti Ojajärvi, sopraano Annika Valkeapää sekä Parikkalan kuorot. Sunnuntain pääjuhlassa puolestaan musiikillisesta tarjonnasta vastaavat Susan Aho ja Mika Venhovaara ja Parikkala-kvartetti.

Uukuniemen alueen historian rinnalle juhlilla on tarkoitus nostaa esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Lauantaina Marttaliiton entinen puheenjohtaja Lea Sairanen sivuaa puheenvuorossaan naisten merkitystä nykymaailmassa. Sunnuntain pääjuhlassa juhlapuhujana on puolestaan maakuntajohtaja Matti Viialainen.  Viialaisen esitelmän Etelä-Karjalan ja pitäjien tulevaisuus liittyy paljon puhuttaneisiin sote- ja maakuntauudistuksiin.

Tämän vuoden juhlien teema on ”Lotat, Suomen naisten suuri tarina”. – Sota-ajan tapahtumat kiinnostavat varsinkin täällä rajan pinnassa asuvia, mutta aiemmin sotahistoriaa on tarkasteltu lähinnä miesten näkökulmasta. Nyt halusimme tuoda esiin naisten panoksen Suomen sota-aikaisessa toiminnassa, kertoo lotta-teeman ideoija Salme Kandolin. Lotta Svärd -järjestön Uukuniemen osasto perustettiin 1928 ja jokaisessa kylässä oli myös oma kyläosastonsaja. Lottien toimisto sijaitsi Ristlahdessa. . – Kaikki kirjallinen historiatieto uukuniemeläisistä lotista jäi rajan taakse lukuun ottamatta lottaluetteloa, sanoo Kandolin. Luettelon mukaan Uukuniemellä oli kaiken kaikkiaan 289 lottaa. Tiedon hankkiminen paikallisesta lottatoiminnasta on ollut haasteellista.  – Alkukeväällä vierailimme uukuniemeläisen lotan Toini Saharisen luona Savonlinnassa ja hänen lisäkseen haastattelimme myös muutamia lottien omaisia, Kandolin kertoo. Haastattelujen avulla saatu on koottu yhteen ja kirjoitettu teatterimonologin muotoon. Monologin esittää lauantain juhlassa Irmeli Tiainen.

Lauantain kohokohta on kirkkotarhaan sijoitettavan lottamuistomerkin paljastamistilaisuus. Paljastuspuheen pitää Heidi Huuskonen Etelä-Karjalan Lotta Svärd -perinne ry:stä. Muistolaatta Lotta Svärd merkkeineen on kiinnitettynä Kummun vanhan koulun peruskiveen. Yhteys muistomerkkikiven ja lottatoiminnan väliltä selvisi haastattelujen myötä: eräs koulun entisistä opettajista organisoi Kummussa lottatoimintaa ja koulun keittolassa on muun muassa keitetty soppaa ilmavalvonnassa olleille. – Muistomerkin tarkoituksena on säilyttää tieto lottien korvaamattomasta työstä tuleville sukupolville, Kandolin päättää.

 

Uukuniemi-juhlatilaisuuden avaa Uukuniemi-seuran hallituksen jäsen Salme Kandolin, joka myös Lotta-teeman ”äiti”. Kuva vuodelta 2017.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlilla Uukuniemen pitäjä-nimike virallisesti käyttöön

 

Liput liehuivat sunnuntaina ympäri Uukuniemeä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi, mutta myös Uukuniemen kunniaksi. Uukuniemi-juhlien pääjuhlan avasi Salme Kandolin. Puheessaan Kandolin toi esille kaksi tulevaisuuden kehittämishanketta.Tietoliikenneyhteydet tulisi saada Uukuniemellä kattaviksi, samoin digineuvonnan tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan esimerkiksi kiertävällä palvelupisteellä, joka voisi toimia kirjastolla. Toinen kehittämishanke liittyy matkailuun ja ennen kaikkea merkittävien geologisten kohteiden, kuten jääkausimuodostelmien, muinaiskylän ja ainutlaatuisten luontokohteiden, parempaan hyödyntämiseen.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen mielestä Uukuniemi-juhlat oli hieno tapa aloittaa Parikkalan kotiseutuviikko. Huuskonen kertoi puheessaan ihailevansa sitä tapaa, jolla uukuniemeläiset suhtautuvat kotiseutuunsa. Huuskonen toi myös esille kolmannen sektorin merkityksen, joka hänen mielestään tulee kasvamaan entisestään. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat uukuniemeläiset järjestöt, joiden aloitteesta Uukuniemen pitäjä -nimike saatiin virallisesti käyttöön. Puheen päätteeksi kunnanjohtaja luovutti Uukuniemen vaakunan Uukuniemi-seuralle. Vaakuna sijoitetaan Pitäjäntuvan oven yläpuolelle. Uukuniemen pitäjä -nimen virallistaminen tapahtui juhlallisin menoin trumpetin säestyksellä, ja Sakari Hämäläisen lukiessa virallisen julistuksen.

Pro Kesälahti ry:n, Kesälahden pitäjän ja Kesälahti-seuran tervehdyksen kävivät tuomassa Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oksman ja Lindeberg luovuttivat kyltin, jonka toisella puolella komeili Uukuniemen vaakuna ja Uukuniemen pitäjä -nimi, ja toisella puolella Kesälahden vaakuna sekä Kesälahden pitäjä -nimi. Kyltin sijoituspaikaksi toivottiin pitäjien rajaa, jolloin kulkijat kulloinkin tietäisivät kumpaan pitäjään matka käy.

Juhlan pääpuheen piti kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen. Hänen mielestään Uukuniemi edusti hienolla tavalla sitä maisemaa, jota esimerkiksi Karjalan kunnailla -laulussa kuvataan. Aaltonen vertasi uukuniemeläisiä Jules Vernen Ajelehtiva saari -teoksen jäälautalla ajelehtineeseen siirtokuntaan. Ajelehtivan siirtokunnan väkeä kuvasi toisaalta henkinen kestävyys ja toivo, toisaalta apatia ja epäusko. Kekseliäisyys ja innovatiivisuus olivat väestön eloonjäämisen ehto, ja arkipäivän askareet sekä usko tulevaan sen kantava voima. Luonto, usko huomiseen ja luottamus yhteiseen voimaan olivat Aaltosen mielestä myös uukuniemeläisyyden peruselementtejä, osa uukuniemeläistä sisua, joka on kantanut jo vuosisatojen ajan.

Juhlapuheen jälkeen kuultiin vielä musiikkia ja päätössanat lausui Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen.

Pääjuhlan avasi Salme Kandolin.
Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Pro Kesälahti ry:n ja Kesälahti-seuran edustajat Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oikealla Sakari Hämäläinen.
Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen.
Näkymää kirkon portailta.
Ennen pääjuhlaa oli seppeleet laskettu sankarihaudoille.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlien avauspäivä: ortodoksinen perintö Uukuniemellä

 

Lauantaina alkoivat kaksipäiväiset Uukuniemi-juhlat kirkonmäellä aamutorin ja Uukuniemi-seuran vuosikokouksen merkeissä. Aurinkoinen mutta tuulinen sää oli ihanteellinen juhlakansaa ajatellen. Keittolounaan jälkeen päästiin kuulemaan päivän esitelmäosuutta, jonka avasi Juha-Pekka Hirvonen. Aiheena oli Uukuniemen historia ortodoksisesta näkökulmasta, sekä ortodoksinen perintö. Vasukkaiden Mirja Ulmanen kertoi Papinniemen karjalaisortodoksisen muinaiskylän historiapolkuhankkeesta ja argeologi Ville Laakso puolestaan ortodoksisuuden vaikutuksesta Uukuniemellä. Hirtoriantutkija ja dosentti Juha Pohjolainen esitelmöi pitäjäntuvassa ennen ehtoolliskirkkoa ja Karjalaista kansanmessua. Iltapäivän musiikkiosuuksiin kuului Pirkko Fihlmanin itkulauluesitys ja Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkokuoron kuorolauluesitys.

Päivä päättyi Mikkolanniemen toimintakeskuksella ”Koti, uskonto ja isänmaa” -laulunäytelmään. Varsinainen pääjuhla alkaa sunnuntaina 2.7. klo. 13.00 kirkkomäen piha-alueella. Juhlapuhujana tänä vuonna kuullaan kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltosta.

Uukuniemi-juhlat kirkonmäellä 1.-2.7-2017.
Juha-Pekka Hirvonen.
Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Riitta Katko.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Teatteria Uukuniemi-juhlilla

 

Uukuniemi-juhlien tämän kesäiseen ohjelmaan sisältyy myös teatteria, kun Saaren Mikkolanniemellä toimiva Mikkis-teatteri esittää juhlalauantaina 1.7. klo 19.30 näytelmän Koti, uskonto ja isänmaa, joka pohjautuu uukuniemeläisen Väinö Vuorinteen päiväkirjoihin ja runoihin. Näytelmässä seurataan Matrin kylästä lähtöisin olevan perheen vaiheita sodan jaloista evakkotaipaleelle, paluuta kotiin jatkosodan aikana ja lopullista katkeraa lähtöä. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Paavo Vanhanen, ja sen lauluina kuullaan Petri Tiaisen säveltämiä, vuonna 2012 julkaistulta ”Maan ääni”-cd:ltä poimittuja Väinö Vuorinteen runoja.

Mikkis-teatteri ja Uukuniemi-seura toivottavat näytökseen tervetulleiksi erityisesti Uukuniemi-juhlien yleisön. Esitys on avoin kaikille, mutta lipuista on varattu kiintiö juhlavieraille, ja näitä paikkoja on mahdollista varata  Mikkis-teatterilta/Heta Ahokkaalta puh. 040-8457 555. Mainitse varatessasi että osallistut Uukuniemi-juhlaan. Erityisesti pitkämatkalaisten juhlavieraiden kannattaa hyödyntää ennakkovarausmahdollisuus, koska esitys on ollut kysytty ja katsomoon mahtuu rajallinen määrä yleisöä.

 

Lippujen hinnat, kesän muut näytökset, yhteystiedot ym. tarkemmin osoitteesta:

http://kylat.ekarjala.fi/mikkolanniemi/tapahtumat/

 

Mikkis facebookissa:

https://www.facebook.com/mikkisteatteri

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlien ohjelma 1.-2.7.2017

 

Uukuniemi-juhlat lähestyvät ja tänä vuonna juhlistetaan myös Suomen 100 -vuotista itsenäisyyttä! Viikonlopun ohjelma on nyt julkaistu:

Voit ladata ohjelman myös omalle koneellesi alla olevasta linkistä:

Uukuniemi-juhlat ohjelma

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlilla 80-luvulla

Vanhojen valokuvien kokoelma saa täydennystä Heimo Paakkisen lähettämän kuvan ansiosta. Kuva on otettu Uukuniemi-juhlien aikaan 80-luvulla kirkon portailla. Tarkempi vuosiluku ei ole tiedossa.
Kuvasta tunnistaa ainakin vasemmalla seisovan vanhan kunnallismiehen, Aimo Siitosen, joka on toiminut muun muassa Uukuniemi-Seuran ja Uukuniemen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Edessä sinisessä takissa oleva nainen on kansanedustaja Aune Salama, joka työskenteli Uukuniemellä kansakoulunopettajana vuosina 1930-40. Otos on alunperin Hilkka Kaksosen albumista, joka seisoo kuvassa toisessa rivissä sini-valkokauluksisessa puserossa.
uukuniemi juhlilla
Uukuniemi-juhlilla 80-luvulla. Kuvan lähettänyt Heimo Paakkinen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Musiikin riemua Uukkari Soikoon – konsertissa

TEKSTI JA KUVAT: TT

soikoon_1

 

Uukuniemi-seura, Uukuniemen Nuorisoseura ja Papinniemen matkailu Oy järjestivät lauantaina 2.7. Uukkari Soikoon! konsertin ja iltamat tyylisen tapahtuman.  Tapahtuma oli osa Uukuniemi juhlia ja tarjosi näin myös viihdykettä hieman nuoremmalle polvelle.

Illan aikana lavalle nousi kolme mielenkiintoista esiintyjää, joilla on vahva kytkös seutuun ja uukuniemeläiseen perinteeseen. Esiintymässä olivat Susan Aho & Kesäkaverit, Sutina-yhtye ja duo Rihvelkinttu & Passarpoika.

 

Susan Aho esiintyi Uukuniemen Nuorisoseurantalolla 2.7.
Susan Aho lumosi yleisön Uukuniemen Nuorisoseurantalolla 2.7.

Susan Aho lumosi yleisön laulullaan

Konsertti alkoi duo Rihvelkintun ja Passarpojan musisoinnilla. Duo koostuu kahdesta uukuniemeläisestä muusikosta. Uukuniemeläissyntyisen muusikon Petri Tiaisen kotipaikka sijaitsee Niukkalassa. Lomat hän viettää kesäpaikallaan Uukuniemen kirkonkylällä. Duon toinen osapuoli Topi Pöyhönen on puolestaan lähtöisin Helsingistä, mutta kotiutunut Uukuniemelle kymmenisen vuotta sitten. Pöyhönen asustaa perheineen niin ikään Uukuniemen kirkonkylällä.

Parivaljakko esitti Uukkari Soikoon konsertissa Tiaisen säveltämiä lauluja, joiden tekstit on 1800-luvun loppupuolella sepittänyt uukuniemeläinen runoilija ja kansanvalistaja Olli Wuorinen. Sävellykset ovat tyyliltään roots-henkisiä, bluesista, kantrista ja kansanmusiikista ammentavia veisuja.

Seuraavana estradille nousi Susan Aho & Kesäkaverit. Aho on Uukuniemellä kesiään viettävä laulaja-lauluntekijä. Hänet tunnetaan parhaiten Värttinästä ja Kuunkuiskaajista. Susan on kirjoittanut parin vuoden sisällä uusia lauluja, jotka ovat artistin itsensä mielestä hänelle sitä kaikkein ominta musiikkia. Kun Susanille tarjoutui tilaisuus tulla esiintymään Uukuniemelle, hän innostui ideasta ja päätti testata uusia laulujaan paikallisten ”pelimannien” kanssa. Susan Aho & Kesäkaverit oli syntynyt. Kesäkaverit taustabändissä soittivat Petri Tiainen, Topi Pöyhönen ja Mika Venhovaara. Kaikki tapahtumassa kuullut laulut olivat ensiesityksiä. Laulut todella lumosivat konserttikansan.

Sutinan keikalla energiaa riitti!
Sutinan keikalla energiaa riitti!

Huh, mitä naisenergiaa tarjosi Sutina!

Illan viimeisenä esiintyjänä oli neljän kolmikymppisen muusikkonaisen muodostama energinen rockbändi Sutina, joka juhlii tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Hieman hitaasti lämpenevä uukuniemeläinen yleisö antautui  Sutinan mahtavalle energialle muutaman ensimmäisen kappaleen jälkeen. Nuorisoseuran talolla ei ole jorattu yhtä komeasti sitten legendaaristen juhannuslevytanssien. Bändin hirtehisen huumorin sävyttämät kappaleet, jotka ovat kertomuksia tosielämästä, upposivat yleisöön täydellisesti. Kitaran, basson ja rumpujen lisäksi Sutina-saundiin kuuluu olennaisena osana poikkihuilu.

Bassoa soittava Paula Präktig on Uukunimen Matrin kylässä asuneiden Pekka ja Lucina Hirvosen jälkeläinen neljännessä polvessa. Hänen isovanhempansa olivat Veera Hirvonen (os. Härkänen) ja Robert Hirvonen, jotka lähtivät evakkoon Matrista, asettuen Pohjanmaalle. Paula on itse syntynyt Torniossa, jossa myös Sutina on perustettu.

Sutinassa soittavat Präktigin lisäksi Susanna Silvenius, Jonna Konttinen ja Suvi Buckman.

 

 

Onnistunut tapahtuma jälleen kerran

Uukkari Soikoon jatkoi uukuniemeläistä konserttiperinnettä. Tapahtuma ei pettänyt tälläkään kertaa. Paikalle oli saapunut noin 120 henkeä nauttimaan hyvästä musiikista upeassa kesäillassa. Petri Tiainen, yksi järjestäjistä, oli yleisön tapaan erittäin tyytyväinen tapahtumaan.

-Iltamat onnistuivat kaikin puolin hyvin. Palaute on ollut positiivista, kertoo Tiainen.

soikoon_5soikoon_2

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Lauantaina juhlittiin Härkäsiä ja Härkösiä

TEKSTI JA KUVAT: TT

juhlat_12

Uukuniemi-juhlat alkoivat lauantaina 2.7. Härkästen suvun sukujuhlalla. Runsaslukuinen juhlakansa sai nauttia auringon paisteesta ja paahtavasta helteestä. Uukuniemen kirkonmäellä kuultiin Härkäsen suvun jäsenten esittämää ohjelmaa puheiden ja musiikkiesitysten merkeissä. Juonnosta vastasi eläkkeellä oleva opettaja Irmeli Tiainen, joka on itsekin omaa sukua Härkänen. Hänen isänsä Oiva Härkänen oli kotoisin rajan taakse jääneestä Härkälän kylästä.

juhlat_5
Opetusneuvos Anja Kukkonen painotti puheessaan juurien ja siipien tärkeyttä ihmiselle.

Ihmisellä pitää olla juuret ja siivet

Tilaisuus alkoi opetusneuvos Anja Kukkosen Härkäsen suvun sukututkimuksen julkistamisella. Kukkonen mietti puheessaan ensin, että mikä saa hänet tutkimaan eri sukuja. Hän käytti esimerkkinä tarinaa henkilöstä joka oli syntynyt puoli vuotta ennen talvisotaa, ja joka oli pienenä tyttönä menettänyt äidin ja isän sodanjalkoihin. Hänet oli sittemmin lastenkodin kautta adoptoitu uuteen perheeseen. Kukkonen kertoi että hän kirjoittaa jokaiselle perheelle henkilökohtaisesti ja pyytää julkaisuluvan sukututkimukselle. Erästä sukututkimusta tehdessään hän oli ottanut yhteyttä tähän adoptoituun tyttöön, nyt jo keski-ikäiseen ihmiseen. Henkilö oli aluksi kertonut Kukkosen erehtyneen ihmisestä. Kukkosen ja kirkonkirjojen kautta tälle kyseiselle ihmiselle selvisi lopulta kuitenkin totuus adoptoinnista. Uusien serkkujen avulla tämä kyseinen henkilö oli sitten päässyt käymään synnyinpaikallaan Uukuniemellä. 

-Hän pyysi voisiko tulla käymään myös minun luonani. Sitä tunnetta, joka hänellä oli, on todella vaikea sanoin kuvailla. Hän ei mahtanut itkulleen mitään, kertoo Kukkonen liikuttuneena.

juhlat_2
Juhlakansaa.


Muutama vuosi tämän jälkeen Kukkonen oli nähnyt sanomalehdessä tämän henkilön kuolinilmoituksen. Kyseinen henkilö oli ottanut sukunimekseen alkuperäisen sukunimen ja syntymäpaikkana luki Uukuniemi.

-Se, että joku on löytänyt juurensa on paras palkka sukututkimuksessa, tiivistää Kukkonen.

Juurien lisäksi Kukkonen otti esille myös siipien tärkeyden. Samoin kuin juuret, myös siivet elämälle saadaan isältä ja äidiltä. Siipien kasvuun taas vaikuttavat koulutie ja ympäristö.

-Uukuniemeläiset juuret ovat parasta laatua suomalaisessa yhteiskunnassa. Uskonnollisuus voi olla yksi syy tähän, sillä se on meillä syvällä, pohtii Kukkonen ja jatkaa että Uukuniemi on paikka jonne mielellään tullaan.

Puheensa lopuksi hän halusi kiittää Uukuniemi seuraa 30 vuotta jatkuneesta tiiviistä yhteistyöstä.


juhlat_14Musiikkiesityksiä ja juhlapuheita

Härkästen suvun jäsenistä puheenvuoroja käyttivät Marja Härkänen, Irmeli Tiainen ja Judy McAuliffe.

Marja Härkänen aloitti puheenvuorot kertomalla Tauno Härkäsestä, joka oli sukuselvityksen alullepanija. Marja Härkänen kertoi puheessaan myös Taunon kotipaikasta Kurennimestä.

Seuraavaksi Irmeli Tiainen kertoi omassa puheenvuorossaan isänsä Oiva Härkäsen lapsuusmuistoja kotipaikasta Munninmäestä.

Suvun tervehdyksen Yhdysvalloista toi Uukuniemelle saapunut Judy McAuliffe. Tulkkina toimi Tuula Kupari.  Massachusettsin osavaltiosta kotoisin olevan McAuliffen (omaa sukua Laukkanen) isovanhemmat muuttivat Suomesta Yhdysvaltoihin. Härkästen sukuun hän kuuluu isoäitinsä kautta. Tämä oli McAuliffen toinen vierailu Suomeen ja ensimmäinen Uukuniemelle. 

Judy McAuliffen isä John Laukkanen taisteli Yhdysvaltojen laivastossa Tyynenmeren sodassa ja osallistui muun muassa Okinawan taisteluun.

Korkeatasoista musiikkia esittivät Eliina Härkänen, Aukusti Arjas, kvartetti Serkkuset (Jatta Hirvonen, Riitta Jukkola, Kristian ja Aukusti Arjas), Mirva Kuivalainen ja Petri Tiainen

Sukujuhlan päätössanoista vastasi Petri TiainenHärkästen sukujuhla päättyi yhdessä laulettuun Karjalaisten lauluun.

juhlat_11
Kvartetti Serkkuset. Jatta Hirvonen ( vasemmalla), Riitta Jukkola, Aukusti Arjas ja Kristian Arjas.


Sukujuhlat toivat Aukustin ja Kristianin ensimmäistä kertaa Uukuniemelle

Uukuniemen kirkonkylällä vietettiin lauantaina 2.7. Uukuniemen Härkästen ja Härkösten sukujuhlaa. Juhlilla julkistettiin opetusneuvos Anja Kukkosen laatima kyseisen suvun sukututkimus. Pääkaupunkiseudulta sukujuhlille olivat saapuneet veljekset Kristian Arjas, 21, ja Aukusti Arjas, 17. Nuoret miehet esittivät myös todella korkealaatuista musiikkia. Kristian laulaen, Aukusti laulaen ja kitaralla soittaen. He kuuluvat Härkästen sukuun isoisänsä Ahti Hirvosen kautta.

-On mukava olla osallisena sukua, mutta emme ole erityisen sukulähtöisiä. Koemme itsemme enemmän yksilöinä kuin suvunjatkeena, tuumivat veljekset yhdessä.

Isoisä Ahti Hirvonen oli mielissään että pojat pääsivät vihdoinkin käymään Uukuniemellä.

-Tuntuuhan se mahtavalta. Juuret ovat tärkeät ja tämä on samalla kurkistus menneisyyteen. Sanoin tuossa portilla Niklakselle ja Aukustille, että ensi vuonna kun juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä niin täällä on sitten vieläkin isommat juhlat, Hirvonen sanoo.

Muusikkoperheen pojat eivät tällä kertaa jääneet Uukuniemelle pidemmäksi aikaa, sillä matka jatkui kesäpaikalle Kuopioon. Uukuniemestä jäi kuitenkin positiivinen kuva.

-Pieni, kiva ja sympaattinen paikka, tiivistävät nuorukaiset.

juhlat_10
Raimo ja Tarja Leminen (keskellä) olivat saapuneet sukujuhlille Helsingistä. Raimon äiti, Liinu, oli omaa sukua Härkäsiä ja kotoisin Härkälän kylästä. Lemiset käyvät nykyään Uukuniemellä noin joka toinen kesä. He viihtyivät Uukuniemi juhlilla jälleen kerran. – Uukuniemi juhlilla on pitkä perinne, kertovat Lemiset.
juhlat_6
Uukuniemen Härkäsiä ja Härkösiä juhlittiin lauantaina 2.7.2016.
juhlat_3
Muusikko Petri Tiainen esiintyi Härkästen sukujuhlilla. Petrin isoisä Oiva Härkänen oli kotoisin Härkälän kylästä Munninmäeltä.

juhlat_1

juhlat_8
Aukusti Arjas.
juhlat_7
Eliina Härkänen.
juhlat_13
Mirva Kuivalainen. Petri Tiaisen puoliso.

juhlat_9

Jaa juttu Facebookissa:

Karjalaisuudesta maailmankansalaisuuteen

Uukuniemi- juhlat jatkuivat sunnuntaina pääjuhlalla, jossa kuultiin jatkoa edellisen päivän musiikillisiin esityksiin sekä inspiroivia puheita. Jokavuotisen kunniakäynnin sankarihaudoilla pohjusti Katja Kandolin, joka otti esille puheessaan globaalin maailman kriittisen tilan. Sotiemme sankarivainajat tekivät suuren teon puolustaessaan synnyinmaataan ja nyt meidän kaikkien tulisi oppia kantamaan vastuuta ihmiskunnan hyvinvoinnista maailmanlaajuisesti. Juhlapuhetta pitämään saapunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sivusi samaa aihetta korostamalla, että olemme kaikki samalla suomalaisia, eurooppalaisia sekä maailmankansalaisia. Omista juuristaan ylpeä karjalainen voi yhtä lailla huolehtia maapallon tulevaisuudesta, kuten köyhyyden poistamisesta ja ilmaston muutoksesta, eivätkä nämä identiteetit sulje toisiaan pois. Päinvastoin ne ovat Pietikäisen mukaan meille rikkaus.

Tänä vuonna juhlallisuuksiin osallistui sekä nuorta että vanhaa väkeä. Paikalla oli myös monta musiikillisesti lahjakasta Berg -suvun jäsentä, kuten lauantaina esiintynyt Sami Suppola(21), joka oli juhlilla nyt ensimmäistä kertaa. Sami on harrastanut musiikkia ja erityisesti pianon soittoa lähes koko ikänsä, ja tällä hetkellä hän opiskelee Porvoon musiikkiopistossa. Juuret ovat tulleet tutuiksi paremmin ehkä vasta viime aikoina, mutta hän tunnustaa kuitenkin olevansa varsin sukurakas. Juhlat ovat olleet tilaisuus tavata sellaisiakin sukulaisia, joita ei ole aikaisemmin tiennyt olevan olemassakaan. Sami kuuluu Salomon Bergin sukuhaaraan ja hänen isoisänsä oli Eevertti Suppola ja hänen isänsä on Kauko Suppola.

Aivinat esittivät pääjuhlassa sävellyksiä, jotka olivat Pentti Suppolan käsialaa. Vaihderikkaan musiikillisen historian läpikäynyt Pentti muutti nelivuotiaana Uukuniemeltä Kesälahden Villalaan, jossa hän sai ensikosketuksensa taiteenalaan keskikoulun musiikkituntien kautta. Sitten perheeseen päätettiin hankkia urkuharmoni Tiaisen verstaalta Uukuniemeltä. Kesälahden kansakoulun opettaja toi Pentille koraalikirjan, jonka avulla sitten pikkuhiljaa alettiin hahmottelemaan asteikoita, sointukulkuja ja muuta musiikin teoriaa. Jatko-opinnot Helsingin teknillisessä opistossa Pentti rahoitti soittamalla syntikkaa viihde -orkesterissa 65-70 -luvuilla. Kun kuvioihin tuli vaimo ja lapset, jäivät musiikkihommat tauolle. Vuonna 1991 Pentti liittyi kuitenkin Joutsenon mieskuoroon sekä pian kirkon kamarikuoroon, jonka siivittämänä hän alkoi myöhemmin säveltämään kuorolle virsien kaltaisia teoksia. Sittemmin Pentin sävellyksiä on esitetty niin Kesälahden kirkossa kuin Fuengirolan suomalaisyhteisössä Espanjassakin, jossa hän viettää nykyisin talvensa.

– On ollut hienoa olla osana juhlivaa kansaa ja tavata monia vanhoja tuttuja, kertoo Pentti, joka vahvisti myös sukujuhlien tunnuslauseeksi muodostuneen ”Berkki ei periksi anna” pätevän omalla kohdallaan.

Sukujuhlan yhtenä pääorganisaattorina toiminut Jouni Suppola kommentoi olevansa todella tyytyväinen lopputulokseen ja hän kehui vielä Anja Kukkosen panosta juhlan pohjustamisessa ja Berg -suvun jäsenten koolle kutsumisessa. Ensi vuoden Uukuniemi-juhlilla on jälleen luvassa Kukkosen uuden sukututkimuksen julkistaminen, joka koskee tällä kertaa Lemisen sukua.

Juhlan päätössanat kuultiin lääninrovasti Erkki Lemetyiseltä, joka vetosi nuoreen sukupolveen Uukuniemi- juhlien perinteen jatkajina sekä itse Uukuniemen tulevaisuuden turvaajina. Lisäksi julkistettiin tieto, että pian eläkkeelle jäävä kirkkoherra astuu Uukuniemi -seuran puheenjohtajan virkaan Esa Ikosen jättäessä toimen. Lauantain juhlapäivänä kirkonmäellä vieraili n.500-600 henkeä, eikä sunnuntain väkimäärä jäänyt tästä paljoa puuttumaan. Pääjuhlan juontajan Varpu Vauhkosen sanoin ilmassa oli ”kodin tuntua” ja lämmintä henkeä joka välittyi varmasti kaikille juhlien osallistujille.

Sirpa Pietikäisen juhlapuheen pääset kuuntelemaan tästä:

SMM

Jaa juttu Facebookissa: