Kategoriat
Arkistot

Uukuniemi-juhlilla Uukuniemen pitäjä-nimike virallisesti käyttöön

 

Liput liehuivat sunnuntaina ympäri Uukuniemeä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi, mutta myös Uukuniemen kunniaksi. Uukuniemi-juhlien pääjuhlan avasi Salme Kandolin. Puheessaan Kandolin toi esille kaksi tulevaisuuden kehittämishanketta.Tietoliikenneyhteydet tulisi saada Uukuniemellä kattaviksi, samoin digineuvonnan tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan esimerkiksi kiertävällä palvelupisteellä, joka voisi toimia kirjastolla. Toinen kehittämishanke liittyy matkailuun ja ennen kaikkea merkittävien geologisten kohteiden, kuten jääkausimuodostelmien, muinaiskylän ja ainutlaatuisten luontokohteiden, parempaan hyödyntämiseen.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen mielestä Uukuniemi-juhlat oli hieno tapa aloittaa Parikkalan kotiseutuviikko. Huuskonen kertoi puheessaan ihailevansa sitä tapaa, jolla uukuniemeläiset suhtautuvat kotiseutuunsa. Huuskonen toi myös esille kolmannen sektorin merkityksen, joka hänen mielestään tulee kasvamaan entisestään. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat uukuniemeläiset järjestöt, joiden aloitteesta Uukuniemen pitäjä -nimike saatiin virallisesti käyttöön. Puheen päätteeksi kunnanjohtaja luovutti Uukuniemen vaakunan Uukuniemi-seuralle. Vaakuna sijoitetaan Pitäjäntuvan oven yläpuolelle. Uukuniemen pitäjä -nimen virallistaminen tapahtui juhlallisin menoin trumpetin säestyksellä, ja Sakari Hämäläisen lukiessa virallisen julistuksen.

Pro Kesälahti ry:n, Kesälahden pitäjän ja Kesälahti-seuran tervehdyksen kävivät tuomassa Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oksman ja Lindeberg luovuttivat kyltin, jonka toisella puolella komeili Uukuniemen vaakuna ja Uukuniemen pitäjä -nimi, ja toisella puolella Kesälahden vaakuna sekä Kesälahden pitäjä -nimi. Kyltin sijoituspaikaksi toivottiin pitäjien rajaa, jolloin kulkijat kulloinkin tietäisivät kumpaan pitäjään matka käy.

Juhlan pääpuheen piti kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen. Hänen mielestään Uukuniemi edusti hienolla tavalla sitä maisemaa, jota esimerkiksi Karjalan kunnailla -laulussa kuvataan. Aaltonen vertasi uukuniemeläisiä Jules Vernen Ajelehtiva saari -teoksen jäälautalla ajelehtineeseen siirtokuntaan. Ajelehtivan siirtokunnan väkeä kuvasi toisaalta henkinen kestävyys ja toivo, toisaalta apatia ja epäusko. Kekseliäisyys ja innovatiivisuus olivat väestön eloonjäämisen ehto, ja arkipäivän askareet sekä usko tulevaan sen kantava voima. Luonto, usko huomiseen ja luottamus yhteiseen voimaan olivat Aaltosen mielestä myös uukuniemeläisyyden peruselementtejä, osa uukuniemeläistä sisua, joka on kantanut jo vuosisatojen ajan.

Juhlapuheen jälkeen kuultiin vielä musiikkia ja päätössanat lausui Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen.

Pääjuhlan avasi Salme Kandolin.
Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Pro Kesälahti ry:n ja Kesälahti-seuran edustajat Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oikealla Sakari Hämäläinen.
Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen.
Näkymää kirkon portailta.
Ennen pääjuhlaa oli seppeleet laskettu sankarihaudoille.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlien avauspäivä: ortodoksinen perintö Uukuniemellä

 

Lauantaina alkoivat kaksipäiväiset Uukuniemi-juhlat kirkonmäellä aamutorin ja Uukuniemi-seuran vuosikokouksen merkeissä. Aurinkoinen mutta tuulinen sää oli ihanteellinen juhlakansaa ajatellen. Keittolounaan jälkeen päästiin kuulemaan päivän esitelmäosuutta, jonka avasi Juha-Pekka Hirvonen. Aiheena oli Uukuniemen historia ortodoksisesta näkökulmasta, sekä ortodoksinen perintö. Vasukkaiden Mirja Ulmanen kertoi Papinniemen karjalaisortodoksisen muinaiskylän historiapolkuhankkeesta ja argeologi Ville Laakso puolestaan ortodoksisuuden vaikutuksesta Uukuniemellä. Hirtoriantutkija ja dosentti Juha Pohjolainen esitelmöi pitäjäntuvassa ennen ehtoolliskirkkoa ja Karjalaista kansanmessua. Iltapäivän musiikkiosuuksiin kuului Pirkko Fihlmanin itkulauluesitys ja Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkokuoron kuorolauluesitys.

Päivä päättyi Mikkolanniemen toimintakeskuksella ”Koti, uskonto ja isänmaa” -laulunäytelmään. Varsinainen pääjuhla alkaa sunnuntaina 2.7. klo. 13.00 kirkkomäen piha-alueella. Juhlapuhujana tänä vuonna kuullaan kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltosta.

Uukuniemi-juhlat kirkonmäellä 1.-2.7-2017.
Juha-Pekka Hirvonen.
Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Riitta Katko.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Teatteria Uukuniemi-juhlilla

 

Uukuniemi-juhlien tämän kesäiseen ohjelmaan sisältyy myös teatteria, kun Saaren Mikkolanniemellä toimiva Mikkis-teatteri esittää juhlalauantaina 1.7. klo 19.30 näytelmän Koti, uskonto ja isänmaa, joka pohjautuu uukuniemeläisen Väinö Vuorinteen päiväkirjoihin ja runoihin. Näytelmässä seurataan Matrin kylästä lähtöisin olevan perheen vaiheita sodan jaloista evakkotaipaleelle, paluuta kotiin jatkosodan aikana ja lopullista katkeraa lähtöä. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Paavo Vanhanen, ja sen lauluina kuullaan Petri Tiaisen säveltämiä, vuonna 2012 julkaistulta ”Maan ääni”-cd:ltä poimittuja Väinö Vuorinteen runoja.

Mikkis-teatteri ja Uukuniemi-seura toivottavat näytökseen tervetulleiksi erityisesti Uukuniemi-juhlien yleisön. Esitys on avoin kaikille, mutta lipuista on varattu kiintiö juhlavieraille, ja näitä paikkoja on mahdollista varata  Mikkis-teatterilta/Heta Ahokkaalta puh. 040-8457 555. Mainitse varatessasi että osallistut Uukuniemi-juhlaan. Erityisesti pitkämatkalaisten juhlavieraiden kannattaa hyödyntää ennakkovarausmahdollisuus, koska esitys on ollut kysytty ja katsomoon mahtuu rajallinen määrä yleisöä.

 

Lippujen hinnat, kesän muut näytökset, yhteystiedot ym. tarkemmin osoitteesta:

http://kylat.ekarjala.fi/mikkolanniemi/tapahtumat/

 

Mikkis facebookissa:

https://www.facebook.com/mikkisteatteri

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlien ohjelma 1.-2.7.2017

 

Uukuniemi-juhlat lähestyvät ja tänä vuonna juhlistetaan myös Suomen 100 -vuotista itsenäisyyttä! Viikonlopun ohjelma on nyt julkaistu:

Voit ladata ohjelman myös omalle koneellesi alla olevasta linkistä:

Uukuniemi-juhlat ohjelma

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlilla 80-luvulla

Vanhojen valokuvien kokoelma saa täydennystä Heimo Paakkisen lähettämän kuvan ansiosta. Kuva on otettu Uukuniemi-juhlien aikaan 80-luvulla kirkon portailla. Tarkempi vuosiluku ei ole tiedossa.
Kuvasta tunnistaa ainakin vasemmalla seisovan vanhan kunnallismiehen, Aimo Siitosen, joka on toiminut muun muassa Uukuniemi-Seuran ja Uukuniemen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Edessä sinisessä takissa oleva nainen on kansanedustaja Aune Salama, joka työskenteli Uukuniemellä kansakoulunopettajana vuosina 1930-40. Otos on alunperin Hilkka Kaksosen albumista, joka seisoo kuvassa toisessa rivissä sini-valkokauluksisessa puserossa.
uukuniemi juhlilla
Uukuniemi-juhlilla 80-luvulla. Kuvan lähettänyt Heimo Paakkinen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Musiikin riemua Uukkari Soikoon – konsertissa

TEKSTI JA KUVAT: TT

soikoon_1

 

Uukuniemi-seura, Uukuniemen Nuorisoseura ja Papinniemen matkailu Oy järjestivät lauantaina 2.7. Uukkari Soikoon! konsertin ja iltamat tyylisen tapahtuman.  Tapahtuma oli osa Uukuniemi juhlia ja tarjosi näin myös viihdykettä hieman nuoremmalle polvelle.

Illan aikana lavalle nousi kolme mielenkiintoista esiintyjää, joilla on vahva kytkös seutuun ja uukuniemeläiseen perinteeseen. Esiintymässä olivat Susan Aho & Kesäkaverit, Sutina-yhtye ja duo Rihvelkinttu & Passarpoika.

 

Susan Aho esiintyi Uukuniemen Nuorisoseurantalolla 2.7.
Susan Aho lumosi yleisön Uukuniemen Nuorisoseurantalolla 2.7.

Susan Aho lumosi yleisön laulullaan

Konsertti alkoi duo Rihvelkintun ja Passarpojan musisoinnilla. Duo koostuu kahdesta uukuniemeläisestä muusikosta. Uukuniemeläissyntyisen muusikon Petri Tiaisen kotipaikka sijaitsee Niukkalassa. Lomat hän viettää kesäpaikallaan Uukuniemen kirkonkylällä. Duon toinen osapuoli Topi Pöyhönen on puolestaan lähtöisin Helsingistä, mutta kotiutunut Uukuniemelle kymmenisen vuotta sitten. Pöyhönen asustaa perheineen niin ikään Uukuniemen kirkonkylällä.

Parivaljakko esitti Uukkari Soikoon konsertissa Tiaisen säveltämiä lauluja, joiden tekstit on 1800-luvun loppupuolella sepittänyt uukuniemeläinen runoilija ja kansanvalistaja Olli Wuorinen. Sävellykset ovat tyyliltään roots-henkisiä, bluesista, kantrista ja kansanmusiikista ammentavia veisuja.

Seuraavana estradille nousi Susan Aho & Kesäkaverit. Aho on Uukuniemellä kesiään viettävä laulaja-lauluntekijä. Hänet tunnetaan parhaiten Värttinästä ja Kuunkuiskaajista. Susan on kirjoittanut parin vuoden sisällä uusia lauluja, jotka ovat artistin itsensä mielestä hänelle sitä kaikkein ominta musiikkia. Kun Susanille tarjoutui tilaisuus tulla esiintymään Uukuniemelle, hän innostui ideasta ja päätti testata uusia laulujaan paikallisten ”pelimannien” kanssa. Susan Aho & Kesäkaverit oli syntynyt. Kesäkaverit taustabändissä soittivat Petri Tiainen, Topi Pöyhönen ja Mika Venhovaara. Kaikki tapahtumassa kuullut laulut olivat ensiesityksiä. Laulut todella lumosivat konserttikansan.

Sutinan keikalla energiaa riitti!
Sutinan keikalla energiaa riitti!

Huh, mitä naisenergiaa tarjosi Sutina!

Illan viimeisenä esiintyjänä oli neljän kolmikymppisen muusikkonaisen muodostama energinen rockbändi Sutina, joka juhlii tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Hieman hitaasti lämpenevä uukuniemeläinen yleisö antautui  Sutinan mahtavalle energialle muutaman ensimmäisen kappaleen jälkeen. Nuorisoseuran talolla ei ole jorattu yhtä komeasti sitten legendaaristen juhannuslevytanssien. Bändin hirtehisen huumorin sävyttämät kappaleet, jotka ovat kertomuksia tosielämästä, upposivat yleisöön täydellisesti. Kitaran, basson ja rumpujen lisäksi Sutina-saundiin kuuluu olennaisena osana poikkihuilu.

Bassoa soittava Paula Präktig on Uukunimen Matrin kylässä asuneiden Pekka ja Lucina Hirvosen jälkeläinen neljännessä polvessa. Hänen isovanhempansa olivat Veera Hirvonen (os. Härkänen) ja Robert Hirvonen, jotka lähtivät evakkoon Matrista, asettuen Pohjanmaalle. Paula on itse syntynyt Torniossa, jossa myös Sutina on perustettu.

Sutinassa soittavat Präktigin lisäksi Susanna Silvenius, Jonna Konttinen ja Suvi Buckman.

 

 

Onnistunut tapahtuma jälleen kerran

Uukkari Soikoon jatkoi uukuniemeläistä konserttiperinnettä. Tapahtuma ei pettänyt tälläkään kertaa. Paikalle oli saapunut noin 120 henkeä nauttimaan hyvästä musiikista upeassa kesäillassa. Petri Tiainen, yksi järjestäjistä, oli yleisön tapaan erittäin tyytyväinen tapahtumaan.

-Iltamat onnistuivat kaikin puolin hyvin. Palaute on ollut positiivista, kertoo Tiainen.

soikoon_5soikoon_2

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Lauantaina juhlittiin Härkäsiä ja Härkösiä

TEKSTI JA KUVAT: TT

juhlat_12

Uukuniemi-juhlat alkoivat lauantaina 2.7. Härkästen suvun sukujuhlalla. Runsaslukuinen juhlakansa sai nauttia auringon paisteesta ja paahtavasta helteestä. Uukuniemen kirkonmäellä kuultiin Härkäsen suvun jäsenten esittämää ohjelmaa puheiden ja musiikkiesitysten merkeissä. Juonnosta vastasi eläkkeellä oleva opettaja Irmeli Tiainen, joka on itsekin omaa sukua Härkänen. Hänen isänsä Oiva Härkänen oli kotoisin rajan taakse jääneestä Härkälän kylästä.

juhlat_5
Opetusneuvos Anja Kukkonen painotti puheessaan juurien ja siipien tärkeyttä ihmiselle.

Ihmisellä pitää olla juuret ja siivet

Tilaisuus alkoi opetusneuvos Anja Kukkosen Härkäsen suvun sukututkimuksen julkistamisella. Kukkonen mietti puheessaan ensin, että mikä saa hänet tutkimaan eri sukuja. Hän käytti esimerkkinä tarinaa henkilöstä joka oli syntynyt puoli vuotta ennen talvisotaa, ja joka oli pienenä tyttönä menettänyt äidin ja isän sodanjalkoihin. Hänet oli sittemmin lastenkodin kautta adoptoitu uuteen perheeseen. Kukkonen kertoi että hän kirjoittaa jokaiselle perheelle henkilökohtaisesti ja pyytää julkaisuluvan sukututkimukselle. Erästä sukututkimusta tehdessään hän oli ottanut yhteyttä tähän adoptoituun tyttöön, nyt jo keski-ikäiseen ihmiseen. Henkilö oli aluksi kertonut Kukkosen erehtyneen ihmisestä. Kukkosen ja kirkonkirjojen kautta tälle kyseiselle ihmiselle selvisi lopulta kuitenkin totuus adoptoinnista. Uusien serkkujen avulla tämä kyseinen henkilö oli sitten päässyt käymään synnyinpaikallaan Uukuniemellä. 

-Hän pyysi voisiko tulla käymään myös minun luonani. Sitä tunnetta, joka hänellä oli, on todella vaikea sanoin kuvailla. Hän ei mahtanut itkulleen mitään, kertoo Kukkonen liikuttuneena.

juhlat_2
Juhlakansaa.


Muutama vuosi tämän jälkeen Kukkonen oli nähnyt sanomalehdessä tämän henkilön kuolinilmoituksen. Kyseinen henkilö oli ottanut sukunimekseen alkuperäisen sukunimen ja syntymäpaikkana luki Uukuniemi.

-Se, että joku on löytänyt juurensa on paras palkka sukututkimuksessa, tiivistää Kukkonen.

Juurien lisäksi Kukkonen otti esille myös siipien tärkeyden. Samoin kuin juuret, myös siivet elämälle saadaan isältä ja äidiltä. Siipien kasvuun taas vaikuttavat koulutie ja ympäristö.

-Uukuniemeläiset juuret ovat parasta laatua suomalaisessa yhteiskunnassa. Uskonnollisuus voi olla yksi syy tähän, sillä se on meillä syvällä, pohtii Kukkonen ja jatkaa että Uukuniemi on paikka jonne mielellään tullaan.

Puheensa lopuksi hän halusi kiittää Uukuniemi seuraa 30 vuotta jatkuneesta tiiviistä yhteistyöstä.


juhlat_14Musiikkiesityksiä ja juhlapuheita

Härkästen suvun jäsenistä puheenvuoroja käyttivät Marja Härkänen, Irmeli Tiainen ja Judy McAuliffe.

Marja Härkänen aloitti puheenvuorot kertomalla Tauno Härkäsestä, joka oli sukuselvityksen alullepanija. Marja Härkänen kertoi puheessaan myös Taunon kotipaikasta Kurennimestä.

Seuraavaksi Irmeli Tiainen kertoi omassa puheenvuorossaan isänsä Oiva Härkäsen lapsuusmuistoja kotipaikasta Munninmäestä.

Suvun tervehdyksen Yhdysvalloista toi Uukuniemelle saapunut Judy McAuliffe. Tulkkina toimi Tuula Kupari.  Massachusettsin osavaltiosta kotoisin olevan McAuliffen (omaa sukua Laukkanen) isovanhemmat muuttivat Suomesta Yhdysvaltoihin. Härkästen sukuun hän kuuluu isoäitinsä kautta. Tämä oli McAuliffen toinen vierailu Suomeen ja ensimmäinen Uukuniemelle. 

Judy McAuliffen isä John Laukkanen taisteli Yhdysvaltojen laivastossa Tyynenmeren sodassa ja osallistui muun muassa Okinawan taisteluun.

Korkeatasoista musiikkia esittivät Eliina Härkänen, Aukusti Arjas, kvartetti Serkkuset (Jatta Hirvonen, Riitta Jukkola, Kristian ja Aukusti Arjas), Mirva Kuivalainen ja Petri Tiainen

Sukujuhlan päätössanoista vastasi Petri TiainenHärkästen sukujuhla päättyi yhdessä laulettuun Karjalaisten lauluun.

juhlat_11
Kvartetti Serkkuset. Jatta Hirvonen ( vasemmalla), Riitta Jukkola, Aukusti Arjas ja Kristian Arjas.


Sukujuhlat toivat Aukustin ja Kristianin ensimmäistä kertaa Uukuniemelle

Uukuniemen kirkonkylällä vietettiin lauantaina 2.7. Uukuniemen Härkästen ja Härkösten sukujuhlaa. Juhlilla julkistettiin opetusneuvos Anja Kukkosen laatima kyseisen suvun sukututkimus. Pääkaupunkiseudulta sukujuhlille olivat saapuneet veljekset Kristian Arjas, 21, ja Aukusti Arjas, 17. Nuoret miehet esittivät myös todella korkealaatuista musiikkia. Kristian laulaen, Aukusti laulaen ja kitaralla soittaen. He kuuluvat Härkästen sukuun isoisänsä Ahti Hirvosen kautta.

-On mukava olla osallisena sukua, mutta emme ole erityisen sukulähtöisiä. Koemme itsemme enemmän yksilöinä kuin suvunjatkeena, tuumivat veljekset yhdessä.

Isoisä Ahti Hirvonen oli mielissään että pojat pääsivät vihdoinkin käymään Uukuniemellä.

-Tuntuuhan se mahtavalta. Juuret ovat tärkeät ja tämä on samalla kurkistus menneisyyteen. Sanoin tuossa portilla Niklakselle ja Aukustille, että ensi vuonna kun juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä niin täällä on sitten vieläkin isommat juhlat, Hirvonen sanoo.

Muusikkoperheen pojat eivät tällä kertaa jääneet Uukuniemelle pidemmäksi aikaa, sillä matka jatkui kesäpaikalle Kuopioon. Uukuniemestä jäi kuitenkin positiivinen kuva.

-Pieni, kiva ja sympaattinen paikka, tiivistävät nuorukaiset.

juhlat_10
Raimo ja Tarja Leminen (keskellä) olivat saapuneet sukujuhlille Helsingistä. Raimon äiti, Liinu, oli omaa sukua Härkäsiä ja kotoisin Härkälän kylästä. Lemiset käyvät nykyään Uukuniemellä noin joka toinen kesä. He viihtyivät Uukuniemi juhlilla jälleen kerran. – Uukuniemi juhlilla on pitkä perinne, kertovat Lemiset.
juhlat_6
Uukuniemen Härkäsiä ja Härkösiä juhlittiin lauantaina 2.7.2016.
juhlat_3
Muusikko Petri Tiainen esiintyi Härkästen sukujuhlilla. Petrin isoisä Oiva Härkänen oli kotoisin Härkälän kylästä Munninmäeltä.

juhlat_1

juhlat_8
Aukusti Arjas.
juhlat_7
Eliina Härkänen.
juhlat_13
Mirva Kuivalainen. Petri Tiaisen puoliso.

juhlat_9

Jaa juttu Facebookissa:

Karjalaisuudesta maailmankansalaisuuteen

Uukuniemi- juhlat jatkuivat sunnuntaina pääjuhlalla, jossa kuultiin jatkoa edellisen päivän musiikillisiin esityksiin sekä inspiroivia puheita. Jokavuotisen kunniakäynnin sankarihaudoilla pohjusti Katja Kandolin, joka otti esille puheessaan globaalin maailman kriittisen tilan. Sotiemme sankarivainajat tekivät suuren teon puolustaessaan synnyinmaataan ja nyt meidän kaikkien tulisi oppia kantamaan vastuuta ihmiskunnan hyvinvoinnista maailmanlaajuisesti. Juhlapuhetta pitämään saapunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sivusi samaa aihetta korostamalla, että olemme kaikki samalla suomalaisia, eurooppalaisia sekä maailmankansalaisia. Omista juuristaan ylpeä karjalainen voi yhtä lailla huolehtia maapallon tulevaisuudesta, kuten köyhyyden poistamisesta ja ilmaston muutoksesta, eivätkä nämä identiteetit sulje toisiaan pois. Päinvastoin ne ovat Pietikäisen mukaan meille rikkaus.

Tänä vuonna juhlallisuuksiin osallistui sekä nuorta että vanhaa väkeä. Paikalla oli myös monta musiikillisesti lahjakasta Berg -suvun jäsentä, kuten lauantaina esiintynyt Sami Suppola(21), joka oli juhlilla nyt ensimmäistä kertaa. Sami on harrastanut musiikkia ja erityisesti pianon soittoa lähes koko ikänsä, ja tällä hetkellä hän opiskelee Porvoon musiikkiopistossa. Juuret ovat tulleet tutuiksi paremmin ehkä vasta viime aikoina, mutta hän tunnustaa kuitenkin olevansa varsin sukurakas. Juhlat ovat olleet tilaisuus tavata sellaisiakin sukulaisia, joita ei ole aikaisemmin tiennyt olevan olemassakaan. Sami kuuluu Salomon Bergin sukuhaaraan ja hänen isoisänsä oli Eevertti Suppola ja hänen isänsä on Kauko Suppola.

Aivinat esittivät pääjuhlassa sävellyksiä, jotka olivat Pentti Suppolan käsialaa. Vaihderikkaan musiikillisen historian läpikäynyt Pentti muutti nelivuotiaana Uukuniemeltä Kesälahden Villalaan, jossa hän sai ensikosketuksensa taiteenalaan keskikoulun musiikkituntien kautta. Sitten perheeseen päätettiin hankkia urkuharmoni Tiaisen verstaalta Uukuniemeltä. Kesälahden kansakoulun opettaja toi Pentille koraalikirjan, jonka avulla sitten pikkuhiljaa alettiin hahmottelemaan asteikoita, sointukulkuja ja muuta musiikin teoriaa. Jatko-opinnot Helsingin teknillisessä opistossa Pentti rahoitti soittamalla syntikkaa viihde -orkesterissa 65-70 -luvuilla. Kun kuvioihin tuli vaimo ja lapset, jäivät musiikkihommat tauolle. Vuonna 1991 Pentti liittyi kuitenkin Joutsenon mieskuoroon sekä pian kirkon kamarikuoroon, jonka siivittämänä hän alkoi myöhemmin säveltämään kuorolle virsien kaltaisia teoksia. Sittemmin Pentin sävellyksiä on esitetty niin Kesälahden kirkossa kuin Fuengirolan suomalaisyhteisössä Espanjassakin, jossa hän viettää nykyisin talvensa.

– On ollut hienoa olla osana juhlivaa kansaa ja tavata monia vanhoja tuttuja, kertoo Pentti, joka vahvisti myös sukujuhlien tunnuslauseeksi muodostuneen ”Berkki ei periksi anna” pätevän omalla kohdallaan.

Sukujuhlan yhtenä pääorganisaattorina toiminut Jouni Suppola kommentoi olevansa todella tyytyväinen lopputulokseen ja hän kehui vielä Anja Kukkosen panosta juhlan pohjustamisessa ja Berg -suvun jäsenten koolle kutsumisessa. Ensi vuoden Uukuniemi-juhlilla on jälleen luvassa Kukkosen uuden sukututkimuksen julkistaminen, joka koskee tällä kertaa Lemisen sukua.

Juhlan päätössanat kuultiin lääninrovasti Erkki Lemetyiseltä, joka vetosi nuoreen sukupolveen Uukuniemi- juhlien perinteen jatkajina sekä itse Uukuniemen tulevaisuuden turvaajina. Lisäksi julkistettiin tieto, että pian eläkkeelle jäävä kirkkoherra astuu Uukuniemi -seuran puheenjohtajan virkaan Esa Ikosen jättäessä toimen. Lauantain juhlapäivänä kirkonmäellä vieraili n.500-600 henkeä, eikä sunnuntain väkimäärä jäänyt tästä paljoa puuttumaan. Pääjuhlan juontajan Varpu Vauhkosen sanoin ilmassa oli ”kodin tuntua” ja lämmintä henkeä joka välittyi varmasti kaikille juhlien osallistujille.

Sirpa Pietikäisen juhlapuheen pääset kuuntelemaan tästä:

SMM

Jaa juttu Facebookissa:

Sukujuurten kartoitusta ja taiteellista perintöä

Ensimmäinen juhlapäivä sujui vilkkaissa merkeissä Uukuniemen kirkonmäellä, kun paikalle oli saapunut huomattava määrä erityisesti Bergin sukupuuhun kuuluvaa väkeä tapaamaan toisiaan ja tutustumaan vasta valmistuneeseen Berg- suvun sukututkimukseen. Talkootyönä suoritetut juhlavalmistelut oli aloitettu jo viikko ennen h -hetkeä ja emännät olivat saapuneet paikalle aikaisin lauantai -aamulla valmistamaan tarjoilua.

Aamu alkoi tervehdyskäynnillä ja seppeleiden laskulla Bergin suvun vanhojen vesojen Salomon ja Olli Bergin haudoilla. Tilaisuus jatkui kirkonmäellä Uukuniemi -seuran vuosikokouksella, jonka yhteydessä jaettiin hopeiset Karjalan liiton ansiomerkit, jotka saivat Sakari Hämäläinen, Jouko Sihvonen, Pekka Hoikka, Eila Pennanen ja Oiva Pöllänen. Lisäksi Veikko Ainala sekä Pekka Hoikka saivat erityismaininnan ponnistuksistaan Pitäjäntuvan kunnostamisen hyväksi.

Berg -suvun sukujuhla pidettiin Uukuniemen kirkossa, jonka avasi Jouni Suppola tervetulopuheellaan. Opetusneuvos Anja Kukkonen julkisti tekemänsä Berg -suvun sukututkimuksen ja esitteli aihetta kuvaamalla Oloff Berghin, Uukuniemen Bergien kantaisän vaiheita. Oloff muutti Uukuniemen ”korpeen” Käkisalmesta ja asettui Niukkalaan todennäköisesti nykyisen Suurtuvan tilusten alueelle, joka tunnettiin tuolloin Niukkalan hovina. Hän toimi 1690 -luvulla arrenaattina, eli veronvuokraajana, joka hoiti alueen talonpoikien asioita sekä sai osansa kruunun alaisista veroista. Myös Oloffin kohdalla todennettiin puheissa useaan otteeseen mainittu sanonta: ”Berg ei anna periksi” viitaten suvun ominaispiirteeseen. Bergin suku kuuluu Uukuniemen kantasukuihin ja useat muut sukunimet, kuten Suppola, Vuorinne ja Ainala ovat muunnoksia Bergistä. Kukkonen totesi puheensa lopuksi, että kaikilla suvun jäsenillä on oma tehtävänsä ja merkityksensä suvun ketjussa, jota vahvistaa esi-isien tunteminen. Tämä toteutuu sukututkimuksen valmistumisen myötä.

Juhlan juontaja Riitta Katko oli saanut haastateltavakseen kaksi vanhemman polven Berg -suvun jäsentä, jotka muistelivat lapsuuttaan ja evakko- aikaa Uukuniemellä. Erkki Suppola, joka kuuluu Salomon Bergin haaraan, tahtoi välittää erityisesti nuorille viestin: ”elämä on lahja”. Jokainen päivä on tärkeä ja merkityksellinen. Kalevi Siitonen muisteli aikaansa Suurtuvan paimenpoikana ja entisenä pyhäkoulun opettajana hän halusi muistuttaa kaikkia henkisen perinnön tärkeydestä.

Ohjelman taiteellisesta puolesta vastasivat pitkälti lahjakkaat Berg -suvun jäsenet. Holien perheyhtye esitti Rebekka Holin säveltämän ”Sininen laiva” -laulun, sekä Markus Holin säveltämät kappaleet ”Juna” sekä ”Uukuniemi”, jonka sanat ja kaunis melodia veivät Pyhäjärven rannalle ja koivujen alle. Petri Tiainen esitti sävellyksensä ”Kuulin kerran kevähällä”, jonka sanoituksina on käytetty Bergin sukuun kuuluvan uukuniemeläisen Väinö Vuorinteen runoa. Tiaisen uunituore levy ”Maan ääni”, lauluja Vuorinteen runoihin, oli myös saatavilla juhlilla. Ensi esityksensä taas sai niin ikään uukuniemeläisen Maire Bergin modernimpaan runoon sävelletty ”Kiitos, näkemiin”. Lisäksi kuultiin taidokasta pianomusiikkkia nuoren polven Elias ja Sami Suppolan esittäminä.

Sukujuhlan lopuksi kuultiin Niukkulan Suurtuvan nykyisen emännän Maaret Berg-Tynkkysen päätössanat. Vaikka kaksikymmentä vuotta sitten hän ei ollut niin kiinnostunut juuristaan tai sukunsa historiasta, kokee hän nyt asian eri tavalla ja tahtoo myös lastensa kuulevan Bergin tyttöjen ja poikien seikkailuista. Kaikkien juhlassa äänessä olleiden puheissa korostui suvun merkitys voimavarana ja kiinnekohtana elämän tiellä. Omien juurien tunteminen ja muistojen välittyminen jälkipolville ovat osa identiteettiämme ja kasvua kohti täydempää ihmisyyttä.

SMM

Jaa juttu Facebookissa:

Ministeri Häkämies avasi Pitäjäntuvan käyttöön

Uukuniemi-juhlilla juhlapuhuja ollut elinkeinoministeri Jyri Häkämies suoritti juhlallisesti yhdessä seuran puheenjohtaja, Sakari Hämäläisen, kanssa Pitäjäntuvan avaamisen käyttöön sille tehdyn peruskorjauksen jälkeen.

Kunnostus käynnistyi kesällä 2010. Pitäjäntuvan perustus kunnostettiin, lahonneet hirret vaihdettiin uusiin, seinä- ja kattorakenteet oikaistiin, ikkunapuitteet uusittiin sekä muurattiin puretut savupiiput ja uunit toimiviksi. Sisällä uusittiin keittiötila, kesävesijärjestelmä, penkit ja sähkövedot. Rakennus maalattiin ulkoa punamullalla. Hankkeen kustannusarvio oli 25000 euroa, josta seuran omaa osuutta oli puolet. Talkootyötä kertyi satoja tunteja. Talkoovastaavana toimi seuran aktiivinen puuhamies Veikko Ainala.

Katso video Pitäjäntuvan avaamisesta klikkaamalla alla olevasta linkistä


Jaa juttu Facebookissa: