Kategoriat
Arkistot

Kesälahden Osuuspankin liikevoitto pieneni edellisvuodesta.

Kesälahden Osuuspankin tilikauden 2017 liikevoitto oli 393 000 euroa, mikä on 30 prosenttia edelliskautta vähemmän. Tulosta selittää osaltaan korkokatteen heikkeneminen, joka on ollut suuntana jo pidemmän aikaa.

Viime vuoden liikevoittoon suurimman loven toi pankin omien kiinteistöjen arvon alaskirjaukset, jotka pienentävät liikevoittoa 120 000 euron verran.

Luottokanta oli tilikauden päättyessä 56,7 miljoonaa euroa, noin neljä prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Talletukset kuitenkin kasvoivat reilun 2 prosentin vuosivauhdilla.

– Pankissa tehdään töitä luottokannan saamiseksi kasvu-uralle ja kasvua haetaan erityisesti toimialueen ulkopuolelta, etäasiakkaiden keskuudesta. Meidän pitää muistuttaa asiakkaitamme olemassaolostamme aktiivisesti – toteaa toimitusjohtaja Henrik Nuuttila.

– Vaikka edelliskauden tilinpäätös ensinäkemältä näyttääkin heikolta, emme ole vaipumassa synkkyyteen. Toimintaympäristön muutos pakottaa Kesälahden Osuuspankin hakemaan kasvua toimialueen ulkopuolelta. Pankissa asiointi on vähentynyt merkittävästi ja asiakkaiden palvelutarpeet siirtyneet verkkoon. Lähestymme etäasiakkaitamme digitaalisten kanavien sekä perinteisten kanavien kautta unohtamatta paikkakunnalla asuvia asiakkaita.

Vakavarainen Kesälahden Osuuspankki jatkaa itsenäisenä toimijana, mutta ympäristössä tapahtuvia muutoksia ei voida kuitenkaan sivuuttaa. Kesälahden Osuuspankin vakavaraisuus nousi uuteen ennätykseensä, ollen CET1 luvulla mitattuna 76,85%.

FAKTAT

Kesälahden Osuuspankki

Toimialue entiset Kesälahden ja Uukuniemen kuntien alueet

Tulos 2017

Liikevoitto 393 000 euroa

Luottokanta 56,7 miljoonaa euroa.

Talletuskanta 55,47 miljoonaa euroa.

Pankin oma pääoma 16,14 miljoonaa euroa ja vakavaraisuusaste 76,85%

Omistaja-asiakkaita 2 353

Toimihenkilöitä yhteensä 8

Lähde: Kesälahden Osuuspankin lehdistötiedote

Jaa juttu Facebookissa:

Katso Kesälahden Osuuspankin aukioloajat 2018

Jaa juttu Facebookissa:

Valtuustossa vääntöä Niukkalan liikuntatilasta

Eilen illalla Parikkalan kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin ensi vuoden talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Uukuniemeläisten mielenkiinto kohdistui erityisesti Rajapirtin vuokra-asiaan kunnan ilmoitettua, että se aikoo keskittää vapaa-ajan palvelut entiselle palvelutalolle. Aiemmin kunnanhallitus oli jo tehnyt päätöksen Rajapirtin liikuntatilan vuokrauksen lopettamisesta. Nykyinen vuokrasopimus päättyy ensi vuoden huhtikussa ja vuokrasumma on ollut 5200 € vuodessa.

Kunnanvaltuustossa kuitenkin sekä Keskustan että Kokoomuksen valtuustoryhmät esittivät eriävän mielipiteen hallituksen päätöksestä. Kunnan velvoitteena on tarjota liikuntamahdollisuuksia tasapuolisesti koko kunnan alueella. Vastaavia tiloja liikunnan harrastamiseen ei Uukuniemeltä löydy. – Rajapirtti tarjoaa Uukuniemellä mahdollisuuden monipuoliseen liikunnan harrastamiseen aina palloilusta kuntosaliharjoitteluun. Käytännössä se on nykyisin ainoa paikka, jossa  kunnan pohjoispäässä harrastetaan aktiivisesti. Myös sijainniltaan Rajapirtti on keskeisellä paikalla, sanoo Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Uimonen.

Kunta haluaa siirtää liikuntapalvelunsa palvelutalolle. Tätä on perusteltu muun muassa Rajapirtin tilojen kylmyydellä, hajulla ja puutteellisilla pesutiloilla. – Rajapirtillä käydään liikkumassa ja urheilemassa vuositasolla yli 3000 käynnin verran. Mikäli ulkoiset olosuhteet olisivat ongelma, sen luulisi näkyvän myös käyttöasteessa, Uimonen toteaa.

Tiukan väännön jälkeen valtuustossa päädyttiin hallituksesta eriävään päätökseen, jossa ensi vuoden budjettiin lisättiin Rajapirtin liikuntamahdollisuuksien tukeminen 4000 eurolla siten, että siihen sisältyy myös ensi kevään vuokraosuus huhtikuun loppuun saakka. Summa ei riitä kattamaan Rajapirtin ylläpitokuluja.

 

Rajapirtti-kysymys on kuumentanut tunteita Uukuniemellä.
Lähiliikuntamahdollisuuksia myös ikääntyville! Rajapirtin kuntosalin aktiivisimpiin käyttäjiin kuuluvat muun muassa Uukuniemen martat.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Henrik Nuuttila Kesälahden Osuuspankin vt-toimitusjohtajaksi

Kauppatieteiden maisteri Henrik Nuuttila (35) on valittu Kesälahden Osuuspankin vt-toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa Kesälahden Osuuspankissa 11.12.2017. Nuuttila siirtyy Kesälahdelle  OP Yrityspankin Baltian liiketoiminnan yksiköstä, jossa hän on vastannut Baltian pankkitoiminnan kehityksestä.

Nuuttila on syntyisin Joensuusta, jossa kirjoitti ylioppilaaksi 2001 ja valmistui tämän jälkeen Joensuun Yliopiston Kauppa-ja oikeustieteiden tiedekunnasta kauppatieteiden maisteriksi.

Työkokemusta Henrik Nuuttilalle on kertynyt mm. Keski-Uudenmaan Osuuspankin yritysasiakastoimen luotto- ja asiakkuusjohtajana, OP-Keskuksen yritysrahoituksen kehityspäällikkönä, Keskinäinen työeläke Varman projektipäällikkönä sekä Savonlinnan Osuuspankin esimiesvalmennukseen liittyvänä Punkaharjun konttorinjohtajana vuosina 2008-2009.

Harrastuksistaan hän mainitsee mm. golfin ja metsästyksen.

Kesälahden OP:n uusi vt toimitusjohtaja, Henrik Nuuttila.
Jaa juttu Facebookissa:

Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtaja vaihtuu

Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtaja vaihtuu. Nykyinen toimitusjohtaja Toni Ruokanen on ilmoittanut eroavansa pankin palveluksesta. Hän siirtyy hoitamaan Pihtiputaan Osuuspankin toimitusjohtajan tehtäviä. – Ero oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vuoden vaihteessa. Lähtöni Kesälahdelta kuitenkin nopeutui, koska Pihtiputaan Osuuspankkiin joutui vaikeaan tilanteeseen, ja minua tarvittiin auttamaan pankkia heti, kertoo Toni Ruokanen.

– Hallitus käynnistää toimitusjohtajan haun välittömästi. Pankki palvelee asiakkaita normaalisti, ja sitä johdetaan väliaikaisratkaisuin uuden toimitusjohtajan löytymiseen asti, kertoo hallituksen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen.

Lähde: Kesälahden Osuuspankin lehdistötiedote

(vas) Jaana Ivanoff, Ville Hämäläinen, Kaija Hämäläinen ja Toni Ruokanen. Etäyhteyksien päässä Uukuniemen konttorilla Tarja Pulkkinen ja Kyllikki Uimonen (Kuva: Sakari Hämäläinen)

Aiemmin verkkosivuillamme

Toni Ruokanen Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtajaksi

Toni Ruokanen Uukuniemen Osuuspankin toimitusjohtajaksi

 

 

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

4G Uukuniemelle 29.9.2016

Linkkimasto Niukkalassa
Linkkimasto Niukkalassa

Matkapuhelinoperaattorit Sonera ja DNA, jotka ovat Suomen Yhteisverkko Oy:n taustavoimat, tarjoavat asiakkailleen 29.9.2016 alkaen nopeampia nettiyhteyksiä Parikkalan alueella ja muuallakin Etelä-Karjalassa.

Uusi tukiasemakapasiteettilisäys tuo Suomen Yhteisverkon omistajien asiakkaille koko alueelle 58 tukiasemaa. Ennakkomakua asiasta on saatu jo ainakin Niukkalassa, missä kuluneen viikon aikana on nopeustestien perusteella saatu linkin nopeudeksi alas noin 58 MB/s ja ylös 28 MB/s. Nyt tarjolla oleva nopeus riittää hyvin videopalveluiden käyttöönottoon alueella. Nopeuslisäys mahdollistaa myös monelle yrittäjälle tärkeät videoneuvottelupalvelut ja muut kaistaa vaativat toiminteet.

Lue lisää: yhteisverkko.fi/news/yhteisverkon-rakentaminen-jatkuu-lappeenrannassa-c45/

Saku Mättö

Jaa juttu Facebookissa:

Kesälahden Osuuspankin Uukuniemen konttorikiinteistö vaihtoi omistajaa

Kesälahden osuuspankin Uukuniemen konttori
Kesälahden Osuuspankin Uukuniemen konttori (Kuva: TT)

Kesälahden Osuuspankki ja Kimmo Tynkkynen ovat tehneet kiinteistökaupat pankin Uukuniemen konttorin liiketiloista. Idea lähti viriämään Tynkkysen kiinnostuksesta kahviotiloja kohtaan.

– Tarkoitus on avata kesäksi 2017 kahvio vanhalle ja tutulle paikalle, toteaa Tynkkynen.

– Kiinteistöjen omistaminen on käynyt pankin näkökannalta paitsi tuottamattomaksi, myös raskaaksi ja työlääksi. Lisäksi kuluhallinta vuokrasuhteessa on helpompaa. Kun Kimmolla tuntuu vielä olevan hyvä vire kehittää alueen toimintaa, niin ratkaisu palvelee varmasti koko kylää, toteaa Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtaja Toni Ruokanen.

Tilaratkaisujen osalta kiinteistössä ei ole tapahtumassa muutoksia – ainakaan heti.

– On mahdollista, että jossain vaiheessa pankin kokoushuone otettaisiin kahvion käyttöön, toteaa Tynkkynen.

– Pankin kokoushuone on ollut viime vuodet todella vähäisellä käytöllä. Kahvion käytössä tilat tulisivat hyötykäyttöön. Vielä kun löytyisi yhtä idearikas ostaja Kesälahdella sijaitsevalle liikekiinteistöllemme,  jatkaa Ruokanen.

Tynkkynen on aiemmin hankkinut omistukseensa kauppakiinteistön, missä hänen avopuolisonsa pitää Pyhäjärven kyläkauppaa. – Pankki jää tiloihin vuokrasopimuksella, eikä kiinteistökaupalla ole vaikutusta pankin palveluihin tai palveluaikoihin.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Parikkalassa maataloustukihakemuksia viimevuotista vähemmän

Etelä-Karjalan maaseututoimen Parikkalan toimisto Saarella.
Etelä-Karjalan maaseututoimen Parikkalan toimisto Saarella.

 

Maatalouden päätukihaku päättyi 15.6.

Parikkalan maaseututoimistolle, Saaren Akonpohjaan, tuli yhteensä 227 hakemusta, joka oli 14 vähemmän kuin viime vuonna. Sähköiset hakemukset lisääntyivät ja tänä vuonna 92 % hakemuksista jätettiin sähköisesti.

-Sähköisten hakemusten keskiarvo koko Etelä-Karjalassa oli 85 %. Ainoastaan Savitaipaleella jätettiin enemmän hakemuksia netissä kuin meillä, tarkentaa agrologi Hanna Parikka Parikkalan maaseututoimistosta.

Parikka kertoo että tilojen keskimääräinen pinta-ala on noussut, sillä pienet tilat lopettavat ja isot tilat hankkivat lisää pinta-alaa.

 

maaseututoimi_1
Maaseutusihteeri Liisa Valkonen (vasemmalla) ja agrologi Hanna Parikka.

-Viime vuonna Parikkalan alueelle tuli yksi uusi tila. Sukupolven vaihdoksia on tapahtunut, mutta monet nuoret lopettavat viljeltyään viisi vuotta, sanoo Parikka ja jatkaa että viljelyä tehdään usein muun työn ohella.

Maataloustoimisto palasi takaisin Saarelle, oltuaan hetken kuntakeskuksessa Parikkalassa. Asiakkaita on riittänyt. Viimeisen kuukauden aikana toimistolla on käynyt 126 asiakasta.

-Minun järjellä tämä on parempi sijainti, sillä toimisto sijaitsee kunnan keskellä, pohtii Parikka ja toivoo että toimisto säilyisi Saarella.

 

Parikkalan maataloustoimistossa on kaksi vakituista virkaa. Parikan lisäksi toimistolla työskentelee vs. maaseutusihteeri Liisa Valkonen. He toivovat että ihmiset ottaisivat rohkeasti yhteyttä.

-Neuvomme mielellämme Vipu-palvelun käytössä. Onhan tämä maatalous aika byrokraattista, eikä niinkään viljelijäystävällistä, sanoo Parikka.

Viimevuotisten tukien myöhästyneet maksut ovat saaneet paljon julkisuutta. Helsingissä järjestettiin muun muassa traktorimarssi jossa sadat maanviljelijät ajoivat traktoreillaan senaatintorille osoittaen mieltään maanviljelijöiden heikentyneestä tilanteesta. Mielenilmaus oli Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestön MTK:n järjestämä.

Osa tuista on vieläkin saamatta.

-Viimeisin tieto meillä on, että loput viivästyneet tuet maksettaisiin kesäkuun loppuun menessä, kertoo Parikka.

Jaa juttu Facebookissa:

”Osuuskassan satavuotinen matka Latvasyrjästä Myrskylään”

Latvasyrjän100

Myrskylän Osuuspankki sulautettiin syksyllä 2015 Orimattilan Osuuspankkiin, jolloin sen lähes 100-vuotinen itsenäinen toiminta päättyi. Viime vuoden lopulla julkaistiin Alli Hosiaisluoma-Karppisen toimittama historiikki Osuuskassan satavuotinen matka Latvasyrjästä Myrskylään. Myrskylän Osuuspankki 100 vuotta. ”Kirja on kirjoitettu kunnianosoituksena niille miehille ja naisille, jotka tekivät kauaskantoisen päätöksen yli sata vuotta sitten ja perustivat Latvasyrjän kylälle oman osuuskassan,” mainitsee esipuheessa toimitusjohtaja Mikko Purmonen.

Latvasyrjän Osuuskassa oli Uukuniemen ensimmäinen osuuskassa ja se perustettiin 8.1.1905. Latvasyrjän Osuuskassan toiminta hiipui, mutta kylä ei ollut kauan ilman osuuskassaa. Vuonna 1915 kyläkunnan isännät perustivat Latvasyrjäläisten Osuuskassan. Kassan ensimmäiseksi kirjanpitäjäksi oli valittu Juho Saharinen ja toimisto sijaitsi hänen kotonaan. Kyläläiset tulivat hoitamaan kassa-asioitaan Saharisen kotiin eikä tiettyjä kassan aukioloaikoja ollut. Vuonna 1916 Latvasyrjäläisten Osuuskunnan hallitukseen kuuluivat jäseninä Pekka Hirvonen, Pekka Hämäläinen, Juho Saharinen ja Herman Tiainen. Heidän varajäseninään olivat Matti Tiainen, Hermanni Toivonen ja Lauri Luukkainen.

Välirauhan solmimisen jälkeen latvasyrjäläiset lähtivät evakkoon itäiselle Uudellemaalle Myrskylä-nimiseen pitäjään. Koska Myrskylässä ei vielä ollut omaa osuuskassaa oli Latvasyrjäläisten Osuuskassan toiminta pitäjään tervetullut ja vuonna 1946 Latvasyrjäläisten Osuuskassasta tuli Myrskylän Osuuskassa. Kassan arkistoa pidettiin aluksi neiti Toini Saharisen kotona Hevonojassa, kunnes lokakuussa 1946 kassan hallituksen kokous päätti vuokrata Myrskylän kirkolta rouva Tammisen huvilan. Kaksi vuotta myöhemmin vuokrattiin toimistohuone Järvelän talosta, joka oli lähempänä keskustaa. Siellä Myrskylän Osuuskassa toimi vuoden 1953 loppupuolelle kunnes osuuskassalle valmistui ensimmäinen oma toimitila.

Vuonna 1946 Myrskylän Osuuskassan hallituksen varsinaisina jäseninä olivat evl. Arvo Erkala, myymälänhoitaja Kalle Koskinen, maanviljelijät John Almark, Olli Raassina ja Pekka Tolkki. Varajäseniä olivat maanviljelijät A. Jansson, Lennart Lindvall ja suutari Alfred Savukorpi. Puheenjohtajana toimi evl. Arvo Erkala ja varapuheenjohtajana myymälänhoitaja Kalle Koskinen.

Aikaisemmin lähinnä maaseudun rahalaitoksina toimineet osuuskassat muuttuivat vuoden 1970 alusta virallisesti osuuspankeiksi osuuspankkilain mukaisesti.

Osuuskassan satavuotinen matka Latvasyrjästä Myrskylään on yksityiskohtainen historiikki osuuskassan toiminnasta. Teoksesta löytyy kuvia, tilastoja sekä lehtiartikkeleita ja se on piakkoin saatavilla myös Uukuniemen kirjastossa.

 

Osuuskassan satavuotinen matka Latvasyrjästä Myrskylään

Myrskylän Osuuspankki 100-vuotta.

Toim. Alli Hosiaisluoma-Karppinen

Kirjapaino: Aldus Oy, Lahti 2015

s.221

 

ML

Jaa juttu Facebookissa:

Eurot poikimaan patjan alta!

Meidät on opetettu säästämään jotakin suurempaa hankintaa, lomaa tai ns. pahan päivän tai vanhuuden  varalle. Pahaa päivää odotellessa saattaa käydä niin, että inflaation hukka käy ahmaisemassa osan säästöistämme. Tutulta säästötililtäkään ei saa enää tuottoa. Mitä tavallisen säästäjän pitää tietää sijoittamisesta? Kummunkorkea Koulun sijoituslauantaina 17.10. klo 10-14 tullaan kertomaan eri vaihtoehdoista, miten säästöjä kannattaisi sijoittaa. Perintöasioista  kerrotaan myös. Sijoittamiseen liittyvät termit ja asiat eivät ole kaikille tuttuja, siksi esitykset ovat käytännönläheisiä ja vältämme turhaa pönötystä. Esitetään kysymyksiä ja jaetaan omia kokemuksia- Mukana on myös luontokuvaaja Petteri Saario, joka kertoo luontoon sijoittamisesta. Katsomme  Petterin lyhytelokuvan rahapuheiden jälkeen.

20 euron pääsylippuun kuuluu esitykset ja kahvit.

Kummunkorkea Koulu Oy on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon Oy, jonka tavoitteena on aktivoida lähialuetta järjestämällä tilaisuuksia ja vuokraamalla omistamansa koulun tiloja edullisesti yksityisille ja yrityksille juhliin, koulutuksiin ja kokoontumisiin.

MU

Jaa juttu Facebookissa: