Kategoriat
Arkistot

Kauneimmat Joululaulut käynnisti joulunalusviikon

Suomen suurin vuosittainen musiikkitapahtuma Kauneimmat Joululaulut keräsi sunnuntaina väkeä myös Uukuniemen kirkolle. Nyt jo 45. kerran järjestettyyn tapahtumaan osallistuu Suomessa lähes miljoona ihmistä joka vuosi, ja se kuuluu keskeisesti joulunodotuksen perinteisiin. Suomen Lähetysseura suunnittelee sekä toteuttaa Kauneimmat Joululaulut -materiaalin ja toimittaa lauluvihkot ilmaiseksi seurakuntien käyttöön. Lisäksi vihkoja jaetaan ulkomaille yli 20 maahan. Seurakunnat puolestaan keräävät tilaisuudessa kolehdin, jolla tuetaan Suomen Lähetysseuran ulkomaantyötä. Tänä vuonna Kauneimmat Joululaulut soivat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten puolesta.

Kauneimmat Joululaulut -kampanjassa on jo useamman vuoden ajan ollut mahdollisuus äänestää Kauneinta Joululaulua ja vaikuttaa seuraavan vuoden lauluvihkon sisältöön. Vuonna 2016 kolme suosituinta joululaulua olivat Varpunen jouluaamuna, Sydämeeni joulun teen ja Tulkoon joulu.

Uukuniemen kirkko valmiina Kauneimpiin Joululauluihin 2017.

Laulajia riitti tuttuun tapaan tänäkin vuonna.
Kirkon pihapiirissä Pitäjäntupa loisti jouluvalaistuksessa.

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Lunta tulvillaan oli joulumarkkinasää

Tänä vuonna ei edes lumen puute päässyt pilaamaan joulutunnelmaa kyläkaupan joulumarkkinoilla ja kävijöitä riitti sekä perjantaina että lauantaina. Perjantain sakean sateen jälkeen päästiin lopulta pystyttämään myyntipöytiä myös kaupan pihapiiriin. Lahjakonttiin saattoi löytää muun muassa paikallisia leivonnaisia, käsitöitä ja lämpimiä lampaanvillaisia tuotteita. Iltapäivällä myös itse joulupukki kunnioitti läsnäolollaan Uukuniemen Pitäjän kyläkaupan ensimmäisiä joulumarkkinoita ja kävi jakamassa karkkeja sekä tiedustelemassa lasten (ja aikuisten) lahjatoiveita.

Kauppiatar Mirva Venäläinen oli tyytyväinen kävijämääriin. – Perjantai oli jopa ehkä vilkkaampi päivä lumipyrystä huolimatta, hän pohtii. Ensimmäiset kuukaudet kauppiaana ovat olleet Venäläisen mielestä vähintäänkin odotusten mukaisia. – Asiakkaat ovat ihania ja meidät on otettu hyvin vastaan. Se on tämän työn paras puoli. Töihin on aina mahtavaa mennä, eikä sieltä malttaisi aina oikein pois edes lähteä, hän naurahtaa. Haasteet ja uusien asioiden opettelu eivät ole pelottaneet. – Vaikeinta on ollut saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan siten, ettei hävikkiä syntyisi, Venäläinen sanoo.

Lauantai-aamupäivällä väkeä alkoi kerääntyä kyläkaupan edustalle.
Suurtuvan tilan lammastuotteita.
Uukuniemen marttojen joululahjapöytä.

 

 

Vielä ennätti hankkimaan myös persoonallisia joulukortteja.

Mikkeliläisiä käsitöitä.
Joulupukki sai avukseen kolme reipasta tonttuneitiä.
Soihdut eivät sammuneet vaikka väki siirtyikin koteihinsa lauantai-illan viettoon.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Joulu avattiin Uukuniemen kirjastolla

Torstaina marraskuun viimeisenä päivänä vietettiin perinteikästä joulunavausta Uukuniemen kirjastolla. Lähes parikymmentä kuulijaa oli saapunut tilaisuuteen, eikä kelikään juuri jouluisemman oloinen olisi voinut olla. Ohjelmaan kuului muun muassa yhteislaulua, runonlausuntaa, kirjaesitelmää sekä Uukuniemen marttojen glögitarjoilu. Lisäksi kirjastonjohtaja Erkki Sirniö kertoi kuluneen vuoden kuulumiset.

Irmeli Tiainen avasi tilaisuuden Anna-Mari Kaskisen runon sanoin. Yhteislauluja säesti uukuniemeläisille tuttu kirjastotyöntekijä Niina Toropainen, joka oli tuonut mukanaan kosketinsoittimet. Seitsemättä kertaa Uukuniemen kirjaston joulunavauksessa mukana olleella Sirniöllä oli paikallisen kirjaston käytöstä positiivista kerrottavaa. Jo marraskuun lopussa Uukuniemen kirjastossa oli kävijöitä edellisvuoteen verrattuna yli 200 enemmän, samoin lainoja oli tehty lähes 800 enemmän. – Ja vielä on koko joulukuu aikaa kasvattaa noita lukuja, Sirniö iloitsi. Lainausmäärään on Sirniön mielestä varmasti osaltaan vaikuttanut varausmaksujen poistuminen, ja varauksia onkin tehty ahkerasti.

Uukuniemen kirjaston lainatuin kirja tänä vuonna oli Kirsti Pehkosen ”Sydämen asioita Jylhäsalmella”. – Kirjailija on monelle vielä tuntematon, mutta teosta voisi verrata Enni Mustosen kirjoihin, kertoo Sirniö. Suomi 100 -juhlavuotena kirjastolla on ollut myös monenlaisia hankkeita, esimerkiksi koululaisten 100 kirjaa, 100 tarinaa -hanke ja PIRRe-hanke. PIRRe:n tavoitteena on muun muassa  lisätä ikääntyvän väestön ja muiden työelämän ulkopuolella olevien tietoyhteiskuntataitoja, parantaa sähköisten palvelujen saavutettavuutta sekä tehdä kirjaston sähköisiä aineistoja tutuiksi. Digiohjaaja vierailee Uukuniemen kirjastolla seuraavan kerran tammikuussa.

– Parasta aikaa Etelä-Karjalan kirjastoissa on  menossa myös käyttäjäkysely, joka kestää joulukuun 10.päivään saakka. Kyselyyn voi käydä vastaamassa myös verkossa, Sirniö kertoo. Kirjastonjohtajan puheenvuoron päätteeksi yleisöstä nostettiin esille tänään lehdessä julki tullut tieto, jonka mukaan Uukuniemen kirjasto siirtyisi nykyisestä paikasta entiselle palvelutalolle. -Kyllä tällaista kunnassa on suunniteltu. Taustalla on kunnan halu myydä kiinteistöjä, Sirniö vahvistaa. Osalle paikalla olleista tieto tuli yllätyksenä ja aiheutti kovaa puheensorinaa ja keskustelua. – Tähän rakennukseen on niin tykästytty, tämä on niin kotoisa, kuului kommentti yleisöstä ja sai kannatusta suunnalta jos toiselta. Sirniö totesi, ettei ole toistaiseksi päässyt tutustumaan palvelukeskukseen eikä pysty siten kommentoimaan rakennuksen soveltuvuutta kirjastopalveluille. – Itse sain tästä asiasta kuulla vasta tällä viikolla, kirjastonjohtaja harmitteli.  Kunta aikoo niin ikään lopettaa myös maamiesseurantalo Rajapirtin vuokrauksen. Säästösyistä. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion 11.12.

Hetken välikatkoksen jälkeen ohjelma pääsi jatkumaan jälleen yhteislaululla, jonka jälkeen Leo Moller luki koskettavan tekstin pienen pojan toiveista sota-ajalta. Leena Tiainen puolestaan piti kirjaesitelmät kahdesta teoksesta, joista varsinkin Marja Pirttivaaran ”Juuresi näkyvät”, oli varsin mielenkiintoinen. Kirja käsittelee geneettisen sukututkimuksen käytäntöä ja teoriaa, ja on hyvä perusteos vaikkapa itseopiskeluun. Toinen esillä ollut kirja oli Päivi Storgårdin ”Olet valaissut minun tietäni”, joka kertoo Suomen presidenttien puolisoiden elämästä uudesta, näkökulmasta.

Tilaisuuden lopuksi kirjaston väki kiitti kaikkia osallistujia, sekä Uukuniemen marttoja, jotka olivat huolehtineet glögitarjoilusta koko päivän ajan. Joulu-tammikuussa kirjasto palvelee normaalisti maanantaisin klo. 16-18 ja torstaisin klo. 11-18, lukuun ottamatta maanantaita 25.12.2017 ja 1.1.2018 jolloin kirjasto on suljettu.

Kirjaston joulunavauksen alkusanat lausui Irmeni Tiainen.
Kirjastotyöntekijä Niina Toropainen säesti yhteislauluja.
Leo Moller luki ajankohtaisesti Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi pienen pojan toiveita sota-ajalta.
Leena Tiainen oli valinnut esiteltäväksi kaksi teosta.
Uukuniemen nykyisen kirjastorakennuksen kohtalo on auki. Kodikas kirjasto vastaanottamassa joulunavaukseen saapuneita kuulijoita.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Havuseppeleitä sarjatyönä ja talkoovoimin

Kummunkorkea koululla tohinat jatkuivat hirvipaistin jälkeen seppeletalkoiden merkeissä. Keskiviikkona havuseppeleitä askarreltiin sankarihaudoille kahteen otteeseen: ensimmäiset tekijät kokoontuivat koululle klo. 12 ja ”iltavuorolaiset” klo. 18. Havumateriaalin oli toimittanut Jouni Suppola ja Uukuniemen Martat puolestaan olivat tehneet pajuista valmiita kranssipohjia työnteon nopeuttamiseksi. – Päivällä meitä oli täällä 18 ja muistaakseni saimme tuolloin tehtyä 65 seppelettä, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. Illalla seppeleentekijöitä oli seitsemän. Paikallisten joukkoon oli saapunut talkoolainen aina Helsingistä asti. – Näin sunnuntaina ilmoituksen seppeletalkoista netistä ja sanoin heti miehelleni, että lähden kantamaan korteni kekoon, kertoo Marja-Riitta Hirvonen. Pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuvaa Hirvosta vetävät Uukuniemelle sukujuuret. -Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen voimakkaammin oma sukuhistoria ja karjalaisuus ovat alkaneet kiinnostamaan, Hirvonen naurahtaa. – Kesäisin vietämme täällä enemmän aikaa, sillä kesämökki löytyy Koiraniemeltä Pyhäjärven rannalta, hän jatkaa.

Talkoopäivän seppelesaldon lisäksi seppeleitä voi askarrella myös kotona. – Tiedän jo muutamia, jotka ovat lupautuneet tekemään seppeleitä, mutta koska Uukuniemellä sankarihautojakin on yli 200, niin lisäapujoukot ovat oikein tervetulleita, Eeva-Liisa Hirvonen sanoo. Valmiita seppeleitä voi toimittaa kyläkaupalle, josta ne hoidetaan eteenpäin. – Jokainen seppele on tekijänsä näköinen. Halkaisijaltaan pajupunospohja on noin 30cm ja olemme sitoneet havut kiinni langalla, Hirvonen ohjeistaa.

 

Iltavuorossa seppeleitä olivat tekemässä Eeva-Liisa Hirvonen (oik.), Suoma Tuominen ja Auli Terävä.
Seppeletalkoiden miesedustuksesta vastasi Jouni Suppola, joka oli myös toimittanut havut talkoita varten. Marja-Riitta Hirvonen (oik.) ja Armi Käppi olivat olleet askartelemassa seppeleitä jo päivällä.
Valmiita pajukranssipohjia.

Havut sidottiin pajukransseihin pellavalangalla.

Valmiita seppeleitä odottamassa itsenäisyyspäivää.

 

Katso videolta mallia seppeleen tekoon!

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Erämiesten juhlassa jaettiin paistia ja palkintoja

 

Lauantaina Kummunmäellä lippu liehui salossa Uukuniemen Erämiesten 60-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlatilaisuus alkoi varhain iltapäivällä kutsuvieraiden ja seuran jäsenten kokoontuessa kuulemaan juhlapuheita ja  seuran historiikkia, sekä palkitsemaan ansioituneita ja pitkän uran tehneitä seuran jäseniä. Perinteisen hirvikeiton sijaan tarjolla oli juhlapaisti. Juhlatilaisuuden järjestäminen on ollut Uukuniemen Erämiehiltä melkoinen ponnistus, joka on vaatinut paljon talkootyötunteja. Juhlapäivänäkin emäntinä toimineiden Anne Tiitan ja Tuula Ketolaisen apuna vuorotteli 12-15 metsästysseuran jäsentä. Erämiesten puheenjohtaja Jussi Ratilainen oli tyytyväinen talkoolaisten panostukseen ja lopputulokseen. Kutsuvieraita ja seuran jäseniä oli paikalla Ratilaisen arvion mukaan noin sata ja muut kävijät mukaan lukien syöjiä kävi päivän aikana noin 350. – Tilanpuutteen vuoksi jouduimme jakamaan tilaisuuden siten, että ensin ruokailivat kutsuvieraat ja Uukuniemen Erämiesten jäsenet ja klo 16 alkaen  maanvuokraajat ja muu kylän väki, kertoo Ratilainen. – Illan päätteeksi raivaamme pöydät pois ja teemme tilaa tanssijoille, kun Ipe ja Harmaa Aavistus aloittavat juhlan rennomman osuuden, hän jatkaa.

Kutsuvieraisiin kuului muun muassa Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton, Riistanhoitoyhdistyksen sekä naapuriseurojen ja muiden yhteistyötahojen edustajia. Hannu Vuorikari piti kattavan ja mielenkiintoisen esityksen seuran historiasta aina perustamisvaiheista nykyhetkeen. Uukuniemen Erämiehet ry perustettiin vuonna 1957 Niukkalan Osuuskassalla järjestetyssä kokouksessa, jossa hyväksyttiin seuran säännöt ja valittiin ensimmäinen hallitus. Perustajajäseniin kuului kaiken kaikkiaan 10 henkilöä ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Mielonen.

Seuran sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkevää riistanhoitoa, vartioida aluetta salametsästykseltä, vähentää vahinkoeläimiä, karkoittaa riistamailla kiertelevät koirat ja kissat, kaataa hyötyriistaa ainoastaan mikäli kanta sen kulloinkin sallii ja järjestää kovina talvina riistalle ruokintaa, sekä tarpeen vaatiessa huolehdittava sen lisääntymisestä (ote seuran säännöistä 1957).

Myöhemmin sääntöihin on lisätty vaatimukset luonnonsuojelutoiminnasta, jäsenien koulutuksesta, ampumaratojen ja ampumataidon ylläpidosta sekä metsästyskoiratoiminnasta. Metsästysseuran jäsenten lukumäärä on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Vuonna 1960 jäseniä oli 70 ja huippuvuonna 2000 150. Tällä hetkellä jäseniä on 124, joista 33% asuu Uukuniemellä. 60 -vuotiaan metsästysseuran johtohahmoina on nähty kaiken kaikkiaan 13 puheenjohtajaa. Heistä pisimmän uran on tehnyt Ilpo Suutarinen, jolle johtajuusvuosia kertyi peräti 15.

Ensimmäiset vuosikymmenet 1950-1960 olivat pääasiallisesti toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista sekä jäsenmäärän kasvattamista. Seura teki useita maanvuokrasopimuksia ja perusti jokaiselle kylälle omat hirvenmetsästysporukat. Myöhemmin hirviseurueet saivat omat nimensä: Kirkonkylän alueella metsästivät Tiinumiehet, Niukkalassa Herkkäsormet.  Kummunkylän seurue jakaantui kahdeksi porukaksi, Pankaniskoiksi ja Rakeleiksi. 1970 -lukua voisi Vuorikarin mukaan kuvailla ”investointien aikakaudeksi”. Perälammen rannalle rakennettiin Erämaja 1974, ja hirvirata rakennettiin yhteistyössä Rajan metsästäjät ry:n kanssa 1979. Rauhalan ampumaradan täydennysakentaminen jatkui vielä -80 luvulla, samoin kuin Erämaja sai seurakseen saunarakennuksen -90 luvun alussa. Seuran oma merkki valittiin suunnittelukilpailussa, jonka voitti Ossi Berg. Logo otettiin käyttöön  vuonna 1990.

2000-luvulle tultaessa seuran toimenkuvaan on kuulunut keskeisesti aktiivinen kilpailutoiminta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön omat nettisivut ja myös maanvuokraussopimukset ovat siirtyneet sähköiseen järjestelmään. Lisäksi nykyaikainen teknologia on helpottanut tiedonsiirtoa monella tavalla. Tulevaisuuden haasteita metsästysseuratoiminnan näkökulmasta on lisääntynyt byrokratia, paikkakunnan väkimäärän väheneminen ja seuran jäsenten ikääntyminen. Vuorikarin sanoja lainaten hyvä yhteistyö maanomistajien ja maanvuokraajien kanssa on metsästysharrastuksen elinehto. Kattavalla metsästysmaiden vuokrauksella metsästysseura varmistaa toimintaedellytykset tasapainoiseen riistakantojen säätelyyn ja vahinkoeläinten kurissapitoon petokantaa unohtamatta.

Sekä Suomen Metsästäjäliitto että Riistakeskus palkitsivat Reijo Tiitan vuosikymmenien ajan tehdystä riistatyöstä kultaisilla ansiomerkeillä. Tiitta on ollut Erämiehissä vuodesta 1969 eli nyt jo 48 vuotta. – Kyllä nämä palkinnot tulivat itselleni täysin yllätyksenä, sanoo Tiitta. – Kaikkein ikimuistoisin ja mieleenpainunein kokemus tältä ajalta on luultavasti esimmäisen karhun kaataminen Keijo Hämäläisen kanssa vuonna -94, Tiitta pohtii. Tiitta on ampunut myös Erämiesten ensimmäisen ilveksen vuonna -83. Pankaniskoissa vuodesta -75 lähtien metsästäneellä Tiitalla on metsästyspäiviä takana lukuisia ja jatkoa seuraa varmasti vielä pitkään. – Ikää kun tulee niin metsästämäänkin ehtii paremmin, hän naurahtaa. – Vuositasolla metsästyspäiviä kertyy vaihtelevasti 50-100, hän arvioi.

Tiitan lisäksi Suomen Metsästäjäliitto myönsi kultaisen ansiomerkin Martti Kokolle. Hopeisen ansiomerkin saivat Paavo Kontiokorpi, Jorma Suppola, Erkki Hämäläinen, Hannu Vuorikari, Esko Halmenniemi, Ilpo Suutarinen ja Jussi Ratilainen. Suomen Riistakeskuksen hopeisen ansiomerkin saivat Jussi Ratilainen, Pertti Pulkkinen sekä Jorma Suppola. Myös Parikkalan riistanhoitoyhdistys palkitsi pronssisella ansiomerkillä Veikko Junnan, Kaija Telinin, Onni Vuorikarin, Keiho Hämäläisen, Ari Pulkkisen ja Pasi Pölösen. Uukuniemen Erämisten pöytästandaarin saivat Martti Kokko, Sulo Hirvi, Heimo Tuominen, Ilpo Suutarinen ja Pertti Pulkkinen.

Palkittuja. Kuvassa vasemmalta alkaen Junna Veikko, Suppola Jorma, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo, Vuorikari Onni, Telin Kaija, Hämäläinen Keijo, Hirvi Sulo, Ratilainen Jussi ja Pulkkinen Pertti.
Metsästäjäliito Kymenpiirin lahja Uukuniemen Erämiehille, jonka vastaanotti seuran puheenjohtaja Jussi Ratilainen.
Metsästäjäliiton palkitsemat oikealta vasemmalle: Hämäläinen Erkki, Vuorikari Hannu, Suppola Jorma, Kontiokorpi Paavo, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo ja Ratilainen Jussi.
Esiintymislavan takana komeili suuri karhuntalja.

Puheiden ja palkitsemisten jälkeen siirryttiin nauttimaan juhlapaistia.
Ensimmäinen dokumentoitu hirvenkaato vuodelta 1959.
Uukuniemellä kaadettiin ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) susi vuonna 1963.
Erämajan rakentajia vuonna 1974.
Reijo Tiitta (vas.) ja Keijo Hämäläinen (kesk.) kaatoivat ensimmäisen karhun Niukkalassa vuonna 1994.

 

Erämiehiä muutaman vuosikymmenen takaa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Pyhäinpäivään valmistautumista haravointitalkoilla

 

Lauantaina järjestettiin jälleen syksyn haravointitalkoot Paakasalmen hautausmaalla. Aamuvirkut talkoolaiset olivat paikalla jo heti kahdeksalta. Viileästä kelistä huolimatta vapaaehtoisia saapui kaiken kaikkiaan noin parikymmentä ja hommat sujuivat ripeällä tahdilla. Neljän tunnin urakoinnin jälkeen talkooväki kokoontui Niukkalaan seurakuntatalolle nauttimaan seurakunnan tarjoamaa talkooateriaa. Haravointitalkoot on perinteisesti pidetty viikkoa ennen Pyhäinpäivää, jolloin  tapana on käydä sytyttämässä kynttilöitä omaisten haudoille.

 

Parisenkymmentä talkoolaista saapui siistimään hautausmaata heti aamuvarhaisella
Haravat heilumaan!
Viikon kuluttua hautausmaata valaisevat Pyhäinpäivän kynttilät.

 

K.L.

Kuvat: Kyllikki Uimonen

Jaa juttu Facebookissa:

Hyvän mielen syysmarkkinat

Aurinkoinen syyssää, joukko iloisia ihmisiä, paikallisia herkkuja ja käsitöitä sekä livemusiikkia. Tätä kaikkea oli tarjolla lauantaina Niukkalassa, kun Pyhäjärven kyläkaupan markkinat kokosi yhteen väkeä pitäjän alueelta ja naapurikunnista. Vielä viikon verran kauppiaana toimiva Tiina Ahonen iloitsi siitä, ettei perjantain sateista enää ollut tietoakaan. – Kyllä tämä keli hyvää lupaa, uskoisin että vähintäänkin saman verran saamme kävijöitä kuin vuosi sitten, Ahonen tuumaa.

Uukuniemen Martat olivat ahkeroineet muun muassa kauniita kransseja ja leivonnaisia, Marjatila Hallikaisen myyntikojulta voi ostaa herkkuja juotavassa ja syötävässä muodossa ja Suurtuvan Tilan kojulta löytyi lämmikettä tulevaa talvea varten vaikka lampaantaljan muodossa. Muiden myyntipisteiden antimia unohtamatta!

Kästyö Annen koju oli todellinen väripilkku! Huovutettujen hattujen lisäksi myytävänä oli trikoopipoja kymmenissä eri kuoseissa ja väreissä, korvakoruja, avaimenperiä jne. Rautjärveltä paikalle saapunut yrittäjä kertoi jättäneensä perjantain sateen vuoksi Parikkalan hämärän kaupan illan väliin ja saapuneensa Niukkalaan jo illalla. – Emme ole täällä vielä aiemmin olleetkaan, hän sanoo.

Musiikillisesta tarjonnasta vastasi hiljattain uukuniemeläistynyt muusikko Jarmo Moilanen. joka oli edellisiltana vetänyt keikan myös Parikkalassa.  Myös kaupan sisällä käy huiske. Tarjolla on Pyhäjärven kyläkaupan henkilökunnan ”läksiäiskahvit” ja tiskin takana häärivät sekä Riikka Uimonen että kaupan kesävahvistus Päivi Nevalainen.

Pyhäjärven Kyläkauppa palvelee vielä ensi viikon Ahosen vetämänä, jonka jälkeen uudet tuulet puhaltavat Niukkalan mäellä.

Kauppias Tiina säteili kilpaa auringon kanssa.
Halloween -keksejä, villasukkia, sienisadon antimia ja vaikka mitä muuta…
Päivin (Nevalainen) kakut tekivät myös kauppansa.
Suoraan Suurtuvan Tilalta: taljoja, tumppuja ja lihajalosteita.

Keikkaa pukkaa! Muusikko Jarmo Moilanen piristi soitollaan markkinaväkeä.
Todellista väriloistoa. Kästyö Anne Rautjärveltä.
Juomia, hilloja ja muita herkkuja Marjatila Hallikaiselta.
Miten olisi tossut Suomi 100 -juhlavuoden malliin tai kettukarkkivillasukat?
Uukuniemen ihanat ja energiset Martat.
Kaupan sisällä kahvitarjoilusta vastasivat Riikka Uimonen ja Päivi Nevalainen.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Tenkanen täytti Biisoniareenan

 

Ei kesää ilman Aarne Tenkasta -ainakaan Uukuniemellä. Tenkas-show nähtiin lauantaina 29.7. Juholassa nyt jo viidennen kerran ja tänäkin vuonna navetan ylinen oli kuuntelijoita tupaten täynnä. Kaiken kaikkiaan noin 300 kävijää vetänyt ilta oli myös yrittäjä Matti Laukkasen mielestä todella onnistunut. – Tenkasesta on tullut tapahtuma, jota odotetaan jo alkukesällä ja se tuntuu kokoavan yhteen ihmiset läheltä ja kaukaa. Väki viihtyi, tunnelma oli katossa eikä järjestyshäiriöitäkään ollut, Laukkanen summaa lauantaita. Illan aikana kuultiin myös huippusaksofonisti William Suvanteen taiturointia sekä ”mekaanisen musiikin erikoismiestä”, Dj Isiä alias Jussi Patrikaista.

Juholan Biisoniareenan ensimmäinen kesä on niin ikään ollut vilkas ja keittolounas maistui sekä paikallisille, lomalaisille että satunnaisille ohikulkijoille. Biisoniareenan oman huippuleipurin Marko ”Kallu” Lampisen herkut menivät kuin kuumille kiville ja tuoreita munkkeja tulee varmasti monelle ikävä. Vaikka tämäkään kesä ei vielä kokonaan ole ohitse, suunnitellaan seuraavaa kautta jo kuumeisesti. Toimintaa ja tarjontaa kehitetään varsinkin ravintolan ruokavalikoiman osalta. Elokuussa Biisoniareena avaa ovensa yleisölle vielä kahtena tulevana lauantaina tapahtumien merkeissä. Ensi lauantaina 5.8. areenan valtaa Hannelen karaoke klo 20.00 alkaen ja 12.8. kuullaan Jaska Miikki ja Matti Kähkönen Duoa.

Tenkasen show ei jättänyt ketään kylmäksi!
Tenkanen palaa areenalle myös ensi vuonna.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kaupantekoa ja kulttuuria Vasukkaiden 20-vuotisen taipaleen kunniaksi

Vasukkaiden Juhlasenssit ja varsinkin Aki ”Huutokauppakeisari” Palsanmäki keräsivät lauantaina ihmisiä Kummunmäelle sankoin joukoin. Väkeä saapui messuportille tasaiseen tahtiin ja tienlaitojen autojonot olivat satoja metriä pitkiä. Vasukkaiden puheenjohtaja Markku Uimonen oli iloinen siitä, että aamun sateet väistyivät nopeasti ja senssejä päästiin viettämään aurinkoisessa säässä. Näytteilleasettajia oli kolmisenkymmentä ja myyntipisteistä pystyi ostamaan muun muassa paikallisien tuottajien tuotteita, käsitöitä, leivonnaisia ja ruokaa, mansikoita jne. Uimonen arvioi, että kaiken kaikkiaan senssivierailijoita oli päivän aikana noin 1400. Vetonaulana toiminut Palsanmäki aloitti huutokauppaamisen puoliltapäivin ja kahden tunnin aikana moni vanha esine vaihtoi omistajaa. Alta löytyvältä videolta voi katsoa keinutuolin huutokauppaamista.

Senssitapahtuman jälkeen juhlapäivä jatkui Juholan Biisoniareenalla oopperaillallisen merkeissä. Jyrki Anttilan ja hänen puolisonsa Maija Anttilan tähdittämä illallinen sai runsaasti kehuja illalliskortin ostaneilta. Kalapainotteinen buffet-pöytä oli myös vertaansa vailla. Päivä päättyi Juholan navetan ylisillä järjestettyihin senssitansseihin Marko Karvosen ja Mercedes-yhtyeen siivittämänä. Senssien tavoin myös Biisoniareenalla vierailleita riitti tasaisesti aamupäivästä aina seuraavan vuorokauden puolelle saakka.

 

Huutokauppakeisari kiinnosti sekä vanhempaa että nuorempaa väkeä.
Juhlasenssien näytteilleasettajia.
Senssikävijät saivat matkaansa ämpärin johon oli hyvä tehdä ostoksia myyntikojuista.
Käsitöitä ja laukkuja.
Suurtuvan tilan kojusta saattoi ostaa sekä lampaanlihaa että villaisia vetimiä. Tuotteita tutkimassa Heikki Laukkanen.
Huutokauppa käynnissä ja tällä kertaa kohteena valkoinen kehto.

Jyrki Anttila esiintyi illallisvieraille Juholan Biisoniareenan ylisillä.
Oopperalaulaja Jyrki Anttila.
Illallisen jälkeen raivattiin tilaa senssitansseille.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kesän yleisurheilukisakausi avattiin Niukkalan urheilukentällä

Tämän kesän ensimmäiset lasten urheilukilpailut käytiin tiistaina 27.6. Niukkalan urheilukentällä. Lajeina olivat lyhyet juoksumatkat sekä pituushyppy. Osallistujia oli paikalla yli 20 ja ilmassa oli todellista urheilumeininkiä! Myös sää oli suosiollinen, eikä sadetta saatu niskaan kisojen aikana. Seuraavat kilpailut käydään perjantaina 7.7. klo. 18, jolloin lajeina kuulantyöntö sekä keihäänheitto/pallonheitto.

Pienet juoksumiehet Roope Melanen (oik.), Jimi Hirvi ja Akseli Parhiala.
Tasaväkinen nelikko lähestymässä maaliviivaa. Pojat 9 -sarjassa mittaa toisistaan ottivat Eino Leminen (oik.), Jonne Hirvi, Edward Haynes ja Artturi Parhiala.
Koko pituushyppykilpailun pisin tulos 3,87 kirjattiin Aada Heiskasen nimiin.
Poikien pituushyppytyylinäytteitä. Sarja pojat 9: Edward Haynes.
Sarja pojat 7: Onni Tynkkynen.
Sarja pojat 11: Eetu Leminen.
Palkintojenjaon aika! Urheilijaneitokaiset Katariina Ulvinen (vas.), Mai Melanen, Kristiina Ulvinen ja Olivia Ainala.
Tytöt 9 sarjan kukkaistyttö Sanni Parhiala.
Kesäkisojen vakiokävijä Emilia Ainala, tytöt 11 -sarjassa.

 

Salamana maaliviivan yli! Korkeimmalla korokkeella Roope Melanen ja vierellä toiseksi tullut Jimi Hirvi sekä Akseli Parhiala.

 

Tulokset 27.6.2017

Pituus

Pojat 5:

  1. Jimi Hirvi 0,60
  2. Roope Melanen 0,62
  3. Akseli Parhiala 0,64

 

Pojat 7:

  1. Jesse Hirvi 2,22
  2. Eero Leminen 2,15
  3. Onni Tynkkynen 1,38

 

Pojat 9:

  1. Artturi Parhiala 2,53
  2. Eino Leminen 2,42
  3. Edward Haynes 2,20
  4. Jonne Hirvi 2,08

 

Pojat 11:

  1. Eetu Leminen 3,18
  2. Santtu Parhiala 2,80

 

Pojat 13:

  1. Elias Kuikka 3,18

 

Pojat 15:

  1. Niko Ainala 3,61

 

 

Tytöt 5:

  1. Mai Melanen 1,44
  2. Katariina Ulvinen 1,30
  3. Kristiina Ulvinen 0,86
  4. Olivia Ainala 0,78

 

Tytöt 7:

  1. Aurora Parhiala 1,59

 

Tytöt 9:

  1. Sanni Parhiala 1,93

 

Tytöt 11:

  1. Emilia Ainala 2,90

 

Tytöt 13:

  1. Aada Heiskanen 3,87

 

Juoksu

 

Pojat 5 (40m):

  1. Roope Melanen 15,72
  2. Jimi Hirvi 16,74
  3. Akseli Parhiala 17,82

 

Pojat 7 (40m):

  1. Eero Leminen 8,31
  2. Jesse Hirvi 8,68
  3. Onni Tynkkynen 9,64

 

Pojat 9 (40m):

  1. Eino Leminen 7,48
  2. Jonne Hirvi 7,59
  3. Edward Haynes 7,88
  4. Artturi Pahriala 8,16

 

Pojat 11 (60m):

  1. Eetu Leminen 9,67
  2. Santtu Parhiala 10,50

 

Pojat 13 (60m):

  1. Elias Kuikka 9,93

 

Tytöt 5 (40m):

  1. Mai Melanen 12,42
  2. Katariina Ulvinen 13,92
  3. Kristiina Ulvinen 14,95
  4. Olivia Ainala 15,55

 

Tytöt 7 (40m):

  1. Aurora Parhiala 10,45

 

Tytöt 9 (40m):

  1. Sanni Parhiala 8,48

 

Tytöt 11 (60m):

  1. Emilia Ainala 11,51

 

Tytöt 13 (60m):

  1. Aada Heiskanen 8,69

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: