Menneet tapahtumat – Uukuniemi.info
Kategoriat
Arkistot

Kyläkaupan kesämarkkinoilta käytiin kalaa, kukkia ja käsitöitä

 

Nyt on kesä virallisesti avattu ainakin Uukuniemellä. Lauantain helteisessä säässä käynnistettiin kesäsesonki ensin Niukkalassa Uukuniemen Pitäjän kyläkaupalla ja illalla kirkolla Papinniemen leirintäalueella. Kyläkaupan kesämarkkinoilla väkeä riitti jo aamusta saakka. Kesäkukkien lisäksi kauppansa tekivät myös käsityöt ja loimulohi, Uukuniemen Marttojen makoisia muurinpohjalettuja unohtamatta. Kyläkauppiatar Mirva Venäläinen oli päivään oikein tyytyväinen. – Markkinat sujuivat kaiken kaikkiaan loistavasti ja ihmisiä kävi tasaisena virtana koko päivän ajan. Ainoa pettymys oli ehkä takakonttikirppistelijöiden vähäinen määrä vaikka sitä nimenomaan oli toivottu paljon, Venäläinen sanoo. Myyntikojujen lisäksi ohjelmaan kuului kyläkaupan ja Keinosen puutarhan arvontaa. – Voittajat ovat jo selvinneet ja heille on ilmoitettu voitoista henkilökohtaisesti, kertoo Venäläinen.

 

Keinosen puutarhan kesäkukat tekivät hyvin kauppansa. Kuva: Uukuniemen Pitäjän kyläkauppa

Kästyö-Anne on jo tuttu näky kyläkaupan markkinoilla. Viimeksi Anne oli ihanien tuotteidensa kanssa joulumarkkinoilla.

Aloe vera -tuotteiden edustaja Jessica Rönkä. Kuva: Uukuniemen Pitäjän kyläkauppa
Uukuniemen martat paistoivat aitoja muurinpohjalettuja kävijöiden iloksi. Paistovuorossa Lea Moller (vas.) ja Eeva-Liisa Hirvonen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Varaslähtö tulevaan kauteen -Papinniemessä pilkittiin pääsiäissunnuntaina

Papinniemen Biisonipilkillä tungosta riitti tänäkin vuonna -ainakin parkkialueella. Edelllisvuosien tapaan osallistujia oli lähes 120.  -Paikallisten lisäksi pilkkijöitä on ainakin Imatralta, Lappeenrannasta, Joensuusta ja Kesälahdelta, kertoo Niko Hälvä. Myös terassikelit olivat kohdillaan ja moni oli tullut paistattelemaan päivää sekä nauttimaan pilkkitunnelmasta ilman saalistavoitteita. Pääpalkintona arvottiin kaikkien osallistujien kesken 300 euron lahjakortti Kesälahden Monipestaan.  -Useat paikalliset yritykset lähtivät mukaan sponsoroimaan kilpailua lahjakortein, Hälvä sanoo. Tarjolla oli lahjakortteja muun muassa Parikkalan Värisilmään, Urheilu-Jussiin, Veikon Koneeseen, Biisoniareenalla, Uukuniemen Pitäjän kyläkauppaan sekä Iloisen Pässin maalaispuotiin.

Nuoremman polven pilkkikisaedustajat Paavo Auvinen, Aapo Väänänen ja Jesse Korhonen, olivat saapuneet paikalle heti aamusta. Saaliin määrää pojat eivät ennen virallista punnitusta suostuneet paljastamaan, mutta kalapuheiden mukaan voitto olisi varma. – Vaikka täytyy kyllä nyt sanoa, että kisakunnon ajoitus ei tänä vuonna osunut aivan kohdilleen, pojat vitsailevat.

Kisan tulokset avautuvat alla olevasta linkistä:

Biisonipilkin tulokset 2018

Seuraava tapahtuma leirintäalueella on kesäkauden avajaiset, joita vietetään 26.5. -Mikäli sää lämpenee ja kelit suosivat matkailijoita, avaamme mahdollisesti jo aiemmin. Artistiesiintyjänä avajaisissa nähdään pitkän linjan muusikko Esa Eloranta. Myös tulevan kesän muu artistikattaus on vaikuttava. – Juhannusaattona lavalle astuu itse Pelle Miljoona United -kokoonpanolla, ja Bablo puolestaan esiintyy sekä aattona että juhannuspäivänä, kertoo Hälvä. Juhannusriennoissa mukana on myös kovassa nosteessa ollut SaraLee. – Muutakin elävää musiikkia on kesäviikonlopuille suunnitteilla, mutta tarkkoja päivämääriä ei niiden osalta vielä ole lyöty lukkoon, jatkaa Hälvä. Mökkivarauksia on jo tullut mukavasti. – Nyt on hyvä aika varailla, nopeat syövät hitaat.

Viime kesä oli monin paikoin sateinen ja kylmä, mutta menneeseen kauteen Hälvä on kuitenkin tyytyväinen. – Eniten huono sää vaikutti päiväkävijöiden määrään, koska lähes kaikki aktiviteetit ovat jollain tavalla säiden armoilla, hän toteaa. Uusia ulkoaktiviteetteja on tulevallekin kesälle suunnitteilla. – Viime vuonna keskeneräiseksi jäänyt frisbeegolf -rata valmistuu loppuun ja ehkä saamme myös minigolf -radan jossain muodossa. Lapsille on tulossa piha-alueelle leikkikeskus ja uusien karaokelaitteiden myötä on mahdollisuus järjestää myös karaokeiltoja, leirintäalueyrittäjä kertoo.

Kesätyöntekijöitä Papinniemeen otetaan viisi ja haku on edelleen käynnissä. – Edellytyksenä on, että hakija on täysi-ikäinen tai alan opiskelija. Muuta ravintolapuolen kokemusta ei välttämättä tarvitse olla. Asiakaspalveluhenkisyys, iloisuus ja rempseys sekä hyvä paineensietokyky ovat seikkoja, joita meillä arvostetaan, sanoo Hälvä.

 

Iltapäivällä vapaiden parkkipaikkojen löytäminen alkoi olla haasteellista.

Yrittäjä Niko Hälvä odottaa innolla alkavaa kesäkautta. Ravintolan puolella riitti vilinää koko pilkkipäivän ajan.
Iloiset pilkkiveikot Jesse Korhonen (vas.), Aapo Väänänen ja Paavo Auvinen olivat saapuneet pääsiäispilkille Joensuusta.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Entisestä palvelutalosta kaavaillaan vapaa-aikakeskusta

Perjantaina Uukuniemen entisellä palvelutalolla järjestettiin kunnan vapaa-aikatoimen edustajien ja paikallisten yhdistysten yhteinen keskustelutilaisuus, jossa tarkoituksena oli suunnitella ja ideoida tulevan vapaa-aikakeskuksen toimintaa. Parikkalan kunnanvaltuusto päätöksen mukaan kunta lopettaa  Rajapirtin vuokrauksen ja siirtää kunnan järjestämän ikääntyneiden päiväjumpan palvelutalolle ensi syksystä lähtien. Suunnitelmissa on myös, että jumpan lisäksi palvelutalorakennukseen siirtyisivät mahdollisesti kirjastopalvelut. Osaa rakennuksen tiloista yhdistykset voisivat vuokrata esimerkiksi kokouksiin ja harrastustoimintaan. Lisäksi yksi siipi jätettäisiin kesähostellitoiminnalle. – Alustavien suunnitelmien mukaan kirjastopalvelut tulisivat rakennuksen vanhan osan puolelle ja esimerkiksi lainaustiski sijoitettaisiin aulatilaan. – Joitain seiniä joudutaan kaatamaan tilan avartamiseksi, ja keittiönurkkaus sekä leivinuuni peitetään väliseinällä, jolloin henkilökunnalle saataisiin rakennettua taukotila. Yksittäisiä huoneisiin voitaisiin sijoittaa vaikkapa nettipäätteitä, sanoo Parikkalan kunnan kulttuuripäällikkö Eeva Paakkinen. Varsinaisia päätöksiä siirtämisestä ei ole vielä tehty. Mikäli kirjaston siirtyminen toteutuu, on nykyinen kirjastorakennus myytävien listalla. Yhdistysten edustajistossa pohdittiin, kuinka esimerkiksi Uukuniemen Pitäjän kyläkaupan lämmitys tuolloin hoituu. Kirjastorakennuksen kautta kulkee lämpö sekä kaupalle että Osuuspankille.

Palvelutalorakennuksen uudemman puolen aulatila puolestaan tulee liikuntakäyttöön.  Kerran viikossa pidettävän päiväjumpan lisäksi muuta kunnan tarjoamaa ohjattua liikuntaa ei ole tulossa. Osa lähes kahdestakymmenestä paikalle saapuneesta yhdistysten edustajasta esitti, että palvelutalolle sijoitettaisiin myös joitain kuntoilulaitteita. Kunnan tarjoamia kuntosalipalveluja ei pohjoisimmasta päästä löydy. Vetäytyminen Rajapirtin vuokrauksesta ei myöskään tue UnU:n ylläpitämän kuntosalin toimintaa. – Laitteita toki voidaan sijoittaa, mutta ne pitäisi ensin hankkia. Se kaikki riippuu budjetista, Paakkinen sanoo. Liikuntatilan lisäksi uudelle puolelle tulisivat myös yhdistysten käyttöön vuokrattavissa olevat tilat, nuorisotila sekä kokoushuoneet. Vuokrasummista ei vielä ole tietoa. Uukuniemen Martat toivoivat, että tilojen käytön suunnittelussa huomioitaisiin mahdollisuus myös ruoka- ja leivontakurssien järjestämiseen. Jos kirjasto siirtyy vanhalle puolelle, jää keittonurkkaus ja hella ainoastaan liikuntatilan yhteyteen. Tällä hetkellä Kummunkorkea koululla pidettävät Kansalaisopiston käsityökurssit siirtyisivät mahdollisesti myös palvelutalolle ensi syksynä.

Rakennuksen jäljelle jäävä siipi jää kesähostellitoiminnalle. – Huoneita löytyy vajaa kymmenen ja lisäksi yhteinen keittiötila sekä pesutilat ja sauna, Paakkinen kertoo. – Tilat pystytään kyllä eristämään ovilla, jolloin hostellissa majoittuvilla ei ole pääsyä muihin tiloihin.

Suunnitelmat tulevan vapaa-aikakeskuksen toiminnasta esitellään kunnan hallinnolle 9.4. Tekninen toimi tekee suunnittelutyön tarvittavien muutosten osalta. -Todennäköisesti muutostyöt pystyttäisiin tekemään jo tämän vuoden budjetilla, sanoo Paakkinen. Rakennuksen alakerta jää ainakin toistaiseksi entiselleen. – Alakerta vaatisi suuremman remontin, sillä se on tällä hetkellä hurjassa kunnossa, sanoo Jari Venhovaara. Aiemmin alakerran tiloista on mitattu myös korkeita radon-pitoisuuksia. – Mikäli radonia siellä esiintyy, ei vapaa-aikatoimi luonnolisestikaan ole niitä käyttöön ottamassa, Paakkinen toteaa.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Uimonen piti hyvänä asiana sitä, että yhdistyksille ja järjestöille saataisiin kokoustilat. – Tällä hetkellä kokoustarkoitukseen soveltuvia tiloja ei kunnan pohjoispäästä löydy. Sen sijaan alkuperäinen idea kuntalaisten olohuoneesta ei mielestäni suunnitelmissa toteudu. Olisi hyvä vielä tarkemmin miettiä kuinka tilojen käyttö käytännössä järjestettäisiin ja saataisiin toimimaan, Uimonen sanoo.

 

Jari Venhovaara esitteli tulevan liikuntatilan jonne kunnan päiväjumppa siirtyy ensi syksynä.
Kirjastoa on suunniteltu siirrettäväksi vanhan puolen aulatilaan. Päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kuvia Talvisodan päättymisen muistojuhlasta 13.3.2018

Yleisöä. Eturivissä Parikkalan Rajasotilaskoti ry:n puheenjohtaja Auli Hikipää (vas.), Kerttu Kettunen, majuri Timo Päivinen rajavartiostosta, eversti Tero Kaakinen rajavartiostosta ja merivoimien komentajakapteeni Petri Junna.

Reserviläisyleisöä. Takarivissä luutnantti Matti Partanen (vas.), majuri Otto Smolander ja luutnantti Leevi Makkonen. Edessä ylivääpeli Kari Tikka (vas.) ja kapteeni Antero Seppä.
Maanpuolustusmitalien jako (MPM). MItalien jakajina toimivat eversti Tero Kaakinen (vas), yliluutnantti Veikko Junna ja sotilasmestari Sakari Hämäläinen.

Mitalin saivat vääpeli Kari Mård, alikersantti Juhani Kuosmanen (kättelyvuorossa), Pekka Paakkinen, ylikersantti Jorma Sissonen ja Maire Pirhonen.
Maanpuolistismitalien jako. Eversti Tero Kaakinen kättelemässä Maire Pirhosta.
Tervehdyssanat lausui sotilasmestari Harri Kylliäinen.
Tilaisuudessa kuultiin filosofian tohtori Juha Pohjosen esitelmä ”Rajan rauha 1940”.

 

K.L.

Kuvat: Antero Tykkyläinen

Jaa juttu Facebookissa:

Toiminnantäyteinen päivä seurakuntatalolla

Lauantaina Uukuniemen seurakuntatalolla riitti elämää. Kolmannen kerran järjestetty Yhdessä Uukuniemellä -tapahtuma kokosi eri ikäistä väkeä noin 60 hengen verran keittolounaalle, nokipannukahville ja toimintarasteille. Diakonityöntekijä Jaana Vaittisen opinnäytetyön myötä pari vuotta sitten alkunsa saaneen tapahtuman toteutuksessa oli seurakunnan työntekijöiden lisäksi mukana joukko paikallisia järjestöjä. MLL:n toimintapisteellä sai käydä mittauttamassa verenpaineen sekä painon. Uukuniemen Nuorisoseura  järjesti ulkona pihapelitoimintaa, ja Uukuniemen Erämiesten pisteellä laserammuntasimulaattori oli todellinen vetonaula, josta innostuivat sekä lapset että vanhempi väki. Seurakunnan rompeaskartelussa sai laittaa taiteellisen luovuuden kukkimaan ja askartelumateriaaliakin riitti aina pähkinänkuorista uretaanivaahtopaloihin. Touhuilun lomassa saattoi herkutella seurakunnan tarjoamilla vohveleilla ja nauttia haitarimusiikin soitosta. Näytteillä oli myös lähes 200 keittiön kätköistä löytynyttä patalappuaarretta, joista osa keikkui monenkirjavina lehtinä Marttojen puheenjohtaja Armi Käpin ideoiman patalappupuun oksilla. Lisäksi Marttajärjestön patalapputempaukseen otettiin varaslähtö ja muistoksi sai valita mieleisensä patalapun kotiin vietäväksi. Tapahtuma on tarkoitus järjestää Uukuniemellä myös jatkossa, mikäli aktiivisia toimijoita ja yhdistyksiä lähtee mukaan suunnittelu- ja toteutustiimiin.

Jaana Vaittisen emännöimällä toimintarastilla pääsi muun muassa arvuuttelemaan lasipurkissa olevien karkkien lukumäärää.
Jaana Mahonen mittaili, ovatko paineet kohdillaan. Testivuorossa Outi Salmi.
Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi testasi metsästystaitojaan ammuntasimulaattorin ampumaradalla.
Patalappunäyttelyn antia.

Johannes Hälvä oli rakenteli taloa uretaanivaahdosta. – Kotona ei tule kyllä koskaan askarreltua, Johannes totesi.
Rompeaskartelupöytä oli varsinkin nuoremman väen suosiossa.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kauneimmat Joululaulut käynnisti joulunalusviikon

Suomen suurin vuosittainen musiikkitapahtuma Kauneimmat Joululaulut keräsi sunnuntaina väkeä myös Uukuniemen kirkolle. Nyt jo 45. kerran järjestettyyn tapahtumaan osallistuu Suomessa lähes miljoona ihmistä joka vuosi, ja se kuuluu keskeisesti joulunodotuksen perinteisiin. Suomen Lähetysseura suunnittelee sekä toteuttaa Kauneimmat Joululaulut -materiaalin ja toimittaa lauluvihkot ilmaiseksi seurakuntien käyttöön. Lisäksi vihkoja jaetaan ulkomaille yli 20 maahan. Seurakunnat puolestaan keräävät tilaisuudessa kolehdin, jolla tuetaan Suomen Lähetysseuran ulkomaantyötä. Tänä vuonna Kauneimmat Joululaulut soivat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten puolesta.

Kauneimmat Joululaulut -kampanjassa on jo useamman vuoden ajan ollut mahdollisuus äänestää Kauneinta Joululaulua ja vaikuttaa seuraavan vuoden lauluvihkon sisältöön. Vuonna 2016 kolme suosituinta joululaulua olivat Varpunen jouluaamuna, Sydämeeni joulun teen ja Tulkoon joulu.

Uukuniemen kirkko valmiina Kauneimpiin Joululauluihin 2017.

Laulajia riitti tuttuun tapaan tänäkin vuonna.
Kirkon pihapiirissä Pitäjäntupa loisti jouluvalaistuksessa.

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Lunta tulvillaan oli joulumarkkinasää

Tänä vuonna ei edes lumen puute päässyt pilaamaan joulutunnelmaa kyläkaupan joulumarkkinoilla ja kävijöitä riitti sekä perjantaina että lauantaina. Perjantain sakean sateen jälkeen päästiin lopulta pystyttämään myyntipöytiä myös kaupan pihapiiriin. Lahjakonttiin saattoi löytää muun muassa paikallisia leivonnaisia, käsitöitä ja lämpimiä lampaanvillaisia tuotteita. Iltapäivällä myös itse joulupukki kunnioitti läsnäolollaan Uukuniemen Pitäjän kyläkaupan ensimmäisiä joulumarkkinoita ja kävi jakamassa karkkeja sekä tiedustelemassa lasten (ja aikuisten) lahjatoiveita.

Kauppiatar Mirva Venäläinen oli tyytyväinen kävijämääriin. – Perjantai oli jopa ehkä vilkkaampi päivä lumipyrystä huolimatta, hän pohtii. Ensimmäiset kuukaudet kauppiaana ovat olleet Venäläisen mielestä vähintäänkin odotusten mukaisia. – Asiakkaat ovat ihania ja meidät on otettu hyvin vastaan. Se on tämän työn paras puoli. Töihin on aina mahtavaa mennä, eikä sieltä malttaisi aina oikein pois edes lähteä, hän naurahtaa. Haasteet ja uusien asioiden opettelu eivät ole pelottaneet. – Vaikeinta on ollut saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan siten, ettei hävikkiä syntyisi, Venäläinen sanoo.

Lauantai-aamupäivällä väkeä alkoi kerääntyä kyläkaupan edustalle.
Suurtuvan tilan lammastuotteita.
Uukuniemen marttojen joululahjapöytä.

 

 

Vielä ennätti hankkimaan myös persoonallisia joulukortteja.

Mikkeliläisiä käsitöitä.
Joulupukki sai avukseen kolme reipasta tonttuneitiä.
Soihdut eivät sammuneet vaikka väki siirtyikin koteihinsa lauantai-illan viettoon.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Joulu avattiin Uukuniemen kirjastolla

Torstaina marraskuun viimeisenä päivänä vietettiin perinteikästä joulunavausta Uukuniemen kirjastolla. Lähes parikymmentä kuulijaa oli saapunut tilaisuuteen, eikä kelikään juuri jouluisemman oloinen olisi voinut olla. Ohjelmaan kuului muun muassa yhteislaulua, runonlausuntaa, kirjaesitelmää sekä Uukuniemen marttojen glögitarjoilu. Lisäksi kirjastonjohtaja Erkki Sirniö kertoi kuluneen vuoden kuulumiset.

Irmeli Tiainen avasi tilaisuuden Anna-Mari Kaskisen runon sanoin. Yhteislauluja säesti uukuniemeläisille tuttu kirjastotyöntekijä Niina Toropainen, joka oli tuonut mukanaan kosketinsoittimet. Seitsemättä kertaa Uukuniemen kirjaston joulunavauksessa mukana olleella Sirniöllä oli paikallisen kirjaston käytöstä positiivista kerrottavaa. Jo marraskuun lopussa Uukuniemen kirjastossa oli kävijöitä edellisvuoteen verrattuna yli 200 enemmän, samoin lainoja oli tehty lähes 800 enemmän. – Ja vielä on koko joulukuu aikaa kasvattaa noita lukuja, Sirniö iloitsi. Lainausmäärään on Sirniön mielestä varmasti osaltaan vaikuttanut varausmaksujen poistuminen, ja varauksia onkin tehty ahkerasti.

Uukuniemen kirjaston lainatuin kirja tänä vuonna oli Kirsti Pehkosen ”Sydämen asioita Jylhäsalmella”. – Kirjailija on monelle vielä tuntematon, mutta teosta voisi verrata Enni Mustosen kirjoihin, kertoo Sirniö. Suomi 100 -juhlavuotena kirjastolla on ollut myös monenlaisia hankkeita, esimerkiksi koululaisten 100 kirjaa, 100 tarinaa -hanke ja PIRRe-hanke. PIRRe:n tavoitteena on muun muassa  lisätä ikääntyvän väestön ja muiden työelämän ulkopuolella olevien tietoyhteiskuntataitoja, parantaa sähköisten palvelujen saavutettavuutta sekä tehdä kirjaston sähköisiä aineistoja tutuiksi. Digiohjaaja vierailee Uukuniemen kirjastolla seuraavan kerran tammikuussa.

– Parasta aikaa Etelä-Karjalan kirjastoissa on  menossa myös käyttäjäkysely, joka kestää joulukuun 10.päivään saakka. Kyselyyn voi käydä vastaamassa myös verkossa, Sirniö kertoo. Kirjastonjohtajan puheenvuoron päätteeksi yleisöstä nostettiin esille tänään lehdessä julki tullut tieto, jonka mukaan Uukuniemen kirjasto siirtyisi nykyisestä paikasta entiselle palvelutalolle. -Kyllä tällaista kunnassa on suunniteltu. Taustalla on kunnan halu myydä kiinteistöjä, Sirniö vahvistaa. Osalle paikalla olleista tieto tuli yllätyksenä ja aiheutti kovaa puheensorinaa ja keskustelua. – Tähän rakennukseen on niin tykästytty, tämä on niin kotoisa, kuului kommentti yleisöstä ja sai kannatusta suunnalta jos toiselta. Sirniö totesi, ettei ole toistaiseksi päässyt tutustumaan palvelukeskukseen eikä pysty siten kommentoimaan rakennuksen soveltuvuutta kirjastopalveluille. – Itse sain tästä asiasta kuulla vasta tällä viikolla, kirjastonjohtaja harmitteli.  Kunta aikoo niin ikään lopettaa myös maamiesseurantalo Rajapirtin vuokrauksen. Säästösyistä. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion 11.12.

Hetken välikatkoksen jälkeen ohjelma pääsi jatkumaan jälleen yhteislaululla, jonka jälkeen Leo Moller luki koskettavan tekstin pienen pojan toiveista sota-ajalta. Leena Tiainen puolestaan piti kirjaesitelmät kahdesta teoksesta, joista varsinkin Marja Pirttivaaran ”Juuresi näkyvät”, oli varsin mielenkiintoinen. Kirja käsittelee geneettisen sukututkimuksen käytäntöä ja teoriaa, ja on hyvä perusteos vaikkapa itseopiskeluun. Toinen esillä ollut kirja oli Päivi Storgårdin ”Olet valaissut minun tietäni”, joka kertoo Suomen presidenttien puolisoiden elämästä uudesta, näkökulmasta.

Tilaisuuden lopuksi kirjaston väki kiitti kaikkia osallistujia, sekä Uukuniemen marttoja, jotka olivat huolehtineet glögitarjoilusta koko päivän ajan. Joulu-tammikuussa kirjasto palvelee normaalisti maanantaisin klo. 16-18 ja torstaisin klo. 11-18, lukuun ottamatta maanantaita 25.12.2017 ja 1.1.2018 jolloin kirjasto on suljettu.

Kirjaston joulunavauksen alkusanat lausui Irmeni Tiainen.
Kirjastotyöntekijä Niina Toropainen säesti yhteislauluja.
Leo Moller luki ajankohtaisesti Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi pienen pojan toiveita sota-ajalta.
Leena Tiainen oli valinnut esiteltäväksi kaksi teosta.
Uukuniemen nykyisen kirjastorakennuksen kohtalo on auki. Kodikas kirjasto vastaanottamassa joulunavaukseen saapuneita kuulijoita.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Havuseppeleitä sarjatyönä ja talkoovoimin

Kummunkorkea koululla tohinat jatkuivat hirvipaistin jälkeen seppeletalkoiden merkeissä. Keskiviikkona havuseppeleitä askarreltiin sankarihaudoille kahteen otteeseen: ensimmäiset tekijät kokoontuivat koululle klo. 12 ja ”iltavuorolaiset” klo. 18. Havumateriaalin oli toimittanut Jouni Suppola ja Uukuniemen Martat puolestaan olivat tehneet pajuista valmiita kranssipohjia työnteon nopeuttamiseksi. – Päivällä meitä oli täällä 18 ja muistaakseni saimme tuolloin tehtyä 65 seppelettä, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. Illalla seppeleentekijöitä oli seitsemän. Paikallisten joukkoon oli saapunut talkoolainen aina Helsingistä asti. – Näin sunnuntaina ilmoituksen seppeletalkoista netistä ja sanoin heti miehelleni, että lähden kantamaan korteni kekoon, kertoo Marja-Riitta Hirvonen. Pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuvaa Hirvosta vetävät Uukuniemelle sukujuuret. -Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen voimakkaammin oma sukuhistoria ja karjalaisuus ovat alkaneet kiinnostamaan, Hirvonen naurahtaa. – Kesäisin vietämme täällä enemmän aikaa, sillä kesämökki löytyy Koiraniemeltä Pyhäjärven rannalta, hän jatkaa.

Talkoopäivän seppelesaldon lisäksi seppeleitä voi askarrella myös kotona. – Tiedän jo muutamia, jotka ovat lupautuneet tekemään seppeleitä, mutta koska Uukuniemellä sankarihautojakin on yli 200, niin lisäapujoukot ovat oikein tervetulleita, Eeva-Liisa Hirvonen sanoo. Valmiita seppeleitä voi toimittaa kyläkaupalle, josta ne hoidetaan eteenpäin. – Jokainen seppele on tekijänsä näköinen. Halkaisijaltaan pajupunospohja on noin 30cm ja olemme sitoneet havut kiinni langalla, Hirvonen ohjeistaa.

 

Iltavuorossa seppeleitä olivat tekemässä Eeva-Liisa Hirvonen (oik.), Suoma Tuominen ja Auli Terävä.
Seppeletalkoiden miesedustuksesta vastasi Jouni Suppola, joka oli myös toimittanut havut talkoita varten. Marja-Riitta Hirvonen (oik.) ja Armi Käppi olivat olleet askartelemassa seppeleitä jo päivällä.
Valmiita pajukranssipohjia.

Havut sidottiin pajukransseihin pellavalangalla.

Valmiita seppeleitä odottamassa itsenäisyyspäivää.

 

Katso videolta mallia seppeleen tekoon!

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Erämiesten juhlassa jaettiin paistia ja palkintoja

 

Lauantaina Kummunmäellä lippu liehui salossa Uukuniemen Erämiesten 60-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlatilaisuus alkoi varhain iltapäivällä kutsuvieraiden ja seuran jäsenten kokoontuessa kuulemaan juhlapuheita ja  seuran historiikkia, sekä palkitsemaan ansioituneita ja pitkän uran tehneitä seuran jäseniä. Perinteisen hirvikeiton sijaan tarjolla oli juhlapaisti. Juhlatilaisuuden järjestäminen on ollut Uukuniemen Erämiehiltä melkoinen ponnistus, joka on vaatinut paljon talkootyötunteja. Juhlapäivänäkin emäntinä toimineiden Anne Tiitan ja Tuula Ketolaisen apuna vuorotteli 12-15 metsästysseuran jäsentä. Erämiesten puheenjohtaja Jussi Ratilainen oli tyytyväinen talkoolaisten panostukseen ja lopputulokseen. Kutsuvieraita ja seuran jäseniä oli paikalla Ratilaisen arvion mukaan noin sata ja muut kävijät mukaan lukien syöjiä kävi päivän aikana noin 350. – Tilanpuutteen vuoksi jouduimme jakamaan tilaisuuden siten, että ensin ruokailivat kutsuvieraat ja Uukuniemen Erämiesten jäsenet ja klo 16 alkaen  maanvuokraajat ja muu kylän väki, kertoo Ratilainen. – Illan päätteeksi raivaamme pöydät pois ja teemme tilaa tanssijoille, kun Ipe ja Harmaa Aavistus aloittavat juhlan rennomman osuuden, hän jatkaa.

Kutsuvieraisiin kuului muun muassa Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton, Riistanhoitoyhdistyksen sekä naapuriseurojen ja muiden yhteistyötahojen edustajia. Hannu Vuorikari piti kattavan ja mielenkiintoisen esityksen seuran historiasta aina perustamisvaiheista nykyhetkeen. Uukuniemen Erämiehet ry perustettiin vuonna 1957 Niukkalan Osuuskassalla järjestetyssä kokouksessa, jossa hyväksyttiin seuran säännöt ja valittiin ensimmäinen hallitus. Perustajajäseniin kuului kaiken kaikkiaan 10 henkilöä ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Mielonen.

Seuran sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkevää riistanhoitoa, vartioida aluetta salametsästykseltä, vähentää vahinkoeläimiä, karkoittaa riistamailla kiertelevät koirat ja kissat, kaataa hyötyriistaa ainoastaan mikäli kanta sen kulloinkin sallii ja järjestää kovina talvina riistalle ruokintaa, sekä tarpeen vaatiessa huolehdittava sen lisääntymisestä (ote seuran säännöistä 1957).

Myöhemmin sääntöihin on lisätty vaatimukset luonnonsuojelutoiminnasta, jäsenien koulutuksesta, ampumaratojen ja ampumataidon ylläpidosta sekä metsästyskoiratoiminnasta. Metsästysseuran jäsenten lukumäärä on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Vuonna 1960 jäseniä oli 70 ja huippuvuonna 2000 150. Tällä hetkellä jäseniä on 124, joista 33% asuu Uukuniemellä. 60 -vuotiaan metsästysseuran johtohahmoina on nähty kaiken kaikkiaan 13 puheenjohtajaa. Heistä pisimmän uran on tehnyt Ilpo Suutarinen, jolle johtajuusvuosia kertyi peräti 15.

Ensimmäiset vuosikymmenet 1950-1960 olivat pääasiallisesti toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista sekä jäsenmäärän kasvattamista. Seura teki useita maanvuokrasopimuksia ja perusti jokaiselle kylälle omat hirvenmetsästysporukat. Myöhemmin hirviseurueet saivat omat nimensä: Kirkonkylän alueella metsästivät Tiinumiehet, Niukkalassa Herkkäsormet.  Kummunkylän seurue jakaantui kahdeksi porukaksi, Pankaniskoiksi ja Rakeleiksi. 1970 -lukua voisi Vuorikarin mukaan kuvailla ”investointien aikakaudeksi”. Perälammen rannalle rakennettiin Erämaja 1974, ja hirvirata rakennettiin yhteistyössä Rajan metsästäjät ry:n kanssa 1979. Rauhalan ampumaradan täydennysakentaminen jatkui vielä -80 luvulla, samoin kuin Erämaja sai seurakseen saunarakennuksen -90 luvun alussa. Seuran oma merkki valittiin suunnittelukilpailussa, jonka voitti Ossi Berg. Logo otettiin käyttöön  vuonna 1990.

2000-luvulle tultaessa seuran toimenkuvaan on kuulunut keskeisesti aktiivinen kilpailutoiminta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön omat nettisivut ja myös maanvuokraussopimukset ovat siirtyneet sähköiseen järjestelmään. Lisäksi nykyaikainen teknologia on helpottanut tiedonsiirtoa monella tavalla. Tulevaisuuden haasteita metsästysseuratoiminnan näkökulmasta on lisääntynyt byrokratia, paikkakunnan väkimäärän väheneminen ja seuran jäsenten ikääntyminen. Vuorikarin sanoja lainaten hyvä yhteistyö maanomistajien ja maanvuokraajien kanssa on metsästysharrastuksen elinehto. Kattavalla metsästysmaiden vuokrauksella metsästysseura varmistaa toimintaedellytykset tasapainoiseen riistakantojen säätelyyn ja vahinkoeläinten kurissapitoon petokantaa unohtamatta.

Sekä Suomen Metsästäjäliitto että Riistakeskus palkitsivat Reijo Tiitan vuosikymmenien ajan tehdystä riistatyöstä kultaisilla ansiomerkeillä. Tiitta on ollut Erämiehissä vuodesta 1969 eli nyt jo 48 vuotta. – Kyllä nämä palkinnot tulivat itselleni täysin yllätyksenä, sanoo Tiitta. – Kaikkein ikimuistoisin ja mieleenpainunein kokemus tältä ajalta on luultavasti esimmäisen karhun kaataminen Keijo Hämäläisen kanssa vuonna -94, Tiitta pohtii. Tiitta on ampunut myös Erämiesten ensimmäisen ilveksen vuonna -83. Pankaniskoissa vuodesta -75 lähtien metsästäneellä Tiitalla on metsästyspäiviä takana lukuisia ja jatkoa seuraa varmasti vielä pitkään. – Ikää kun tulee niin metsästämäänkin ehtii paremmin, hän naurahtaa. – Vuositasolla metsästyspäiviä kertyy vaihtelevasti 50-100, hän arvioi.

Tiitan lisäksi Suomen Metsästäjäliitto myönsi kultaisen ansiomerkin Martti Kokolle. Hopeisen ansiomerkin saivat Paavo Kontiokorpi, Jorma Suppola, Erkki Hämäläinen, Hannu Vuorikari, Esko Halmenniemi, Ilpo Suutarinen ja Jussi Ratilainen. Suomen Riistakeskuksen hopeisen ansiomerkin saivat Jussi Ratilainen, Pertti Pulkkinen sekä Jorma Suppola. Myös Parikkalan riistanhoitoyhdistys palkitsi pronssisella ansiomerkillä Veikko Junnan, Kaija Telinin, Onni Vuorikarin, Keiho Hämäläisen, Ari Pulkkisen ja Pasi Pölösen. Uukuniemen Erämisten pöytästandaarin saivat Martti Kokko, Sulo Hirvi, Heimo Tuominen, Ilpo Suutarinen ja Pertti Pulkkinen.

Palkittuja. Kuvassa vasemmalta alkaen Junna Veikko, Suppola Jorma, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo, Vuorikari Onni, Telin Kaija, Hämäläinen Keijo, Hirvi Sulo, Ratilainen Jussi ja Pulkkinen Pertti.
Metsästäjäliito Kymenpiirin lahja Uukuniemen Erämiehille, jonka vastaanotti seuran puheenjohtaja Jussi Ratilainen.
Metsästäjäliiton palkitsemat oikealta vasemmalle: Hämäläinen Erkki, Vuorikari Hannu, Suppola Jorma, Kontiokorpi Paavo, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo ja Ratilainen Jussi.
Esiintymislavan takana komeili suuri karhuntalja.

Puheiden ja palkitsemisten jälkeen siirryttiin nauttimaan juhlapaistia.
Ensimmäinen dokumentoitu hirvenkaato vuodelta 1959.
Uukuniemellä kaadettiin ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) susi vuonna 1963.
Erämajan rakentajia vuonna 1974.
Reijo Tiitta (vas.) ja Keijo Hämäläinen (kesk.) kaatoivat ensimmäisen karhun Niukkalassa vuonna 1994.

 

Erämiehiä muutaman vuosikymmenen takaa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: