Kategoriat
Arkistot

Kummun tsasouna vaalii 1600 -luvun säässynän perinnettä

 

Kummun mäkisestä maisemasta erottuu nyt uusi maamerkki, kun Kummun kyläyhdistys Leader-hankkeen turvin toteutti vuosikymmeniä keskustelun aiheena olleen idean ja hankki tsasounan jatkamaan 1600 -luvulla Kummussa sijainneen säässynän perinnettä. Kärki-Leaderin  20 000 euron hankeeseen kuului yksityisiä rahoittajia, ja se vaati myös lukuisia tunteja talkootyötä -sekä tietenkin ahkeria talkoolaisia.

Tsasounan etsiminen oli jo projekti sinänsä mutta lopulta sopiva löytyi Tori.fi -nettisivujen kautta. – Nettisurffailun ja google-hakujen kautta päädyin Tori.fi -sivustolta Sonkajärvellä olevan vanhan kyläkoulun myynti-ilmoitussivulle. Kyläkoulun jonka pihapiirissä oli myös tsasouna. Pienen tiedustelun jälkeen selvisi, että tsasouna oli mahdollista ostaa erillisenä ja sieltä se sitten lopulta siirrettiin kokonaisena tänne Kumpuun, kertoo Jouni Suppola.

Tsasouna on ollut nykyisellä paikallaan vasta reilut kaksi viikkoa. Ikoneita tuli osittain tsasounan mukana ja osittain yksityisiltä lahjoittajilta. Kutsukello puolestaan hankittiin Jäppilän ortodoksisen seurakunnan tsasounasta. – Kello on tosin vielä asentamatta, ja mietimme nyt tuleeko se kiinni itse tsasounarakennukseen vai rakennammeko erillisen tapulin, Suppola paljastaa. Kaavilla vuonna 1985 valettu kello on osittain messinkiä ja osittain hopeaa. – Kutsukellossa on siis hopeinen sointi, naurahtaa Suppola. -Tsasounan ympäristö on myös vielä suunnittelun alla ja pihaistutukset tulevat varmasti muuttamaan maisemaa, hän jatkaa.

Kummun tsasouna on ekumeeninen ja se on pystytetty Arseni Konevitsalaiselle, jonka päivää vietetään 12.6. Tämän vuoksi tsasounan virallinen vihkiminenkin tapahtuu vasta ensi kesänä. Elokuussa tsasounassa vietetään kuitenkin kuitenkin ainakin yhdet häät.

Ilman talkoovoimia tsasouna-hanke tuskin olisi toteutunut. -Pidimme yhdet isommat talkoot, joihin osallistui 17 henkeä. Sen lisäksi oli muutama pienempi talkoo, kertoo Suppola. – Erityiskiitoksen ansaitsevat Pertti Siitonen Oy ja Hannu Valtonen, jotka suorittivat maansiirtotyöt, sekä Mika Suppola, joka teki talkoilla timpurin töitä, Suppola jatkaa.

Kummun tsasounasta on jo parissa viikossa tullut erityisesti lomalaisten suosittu vierailukohde ja toki myös paikalliset ovat sitä käyneet ihastelemassa. Moni ei myöskään ole aiemmin kuullut Kummun säässynästä, joka sijaitsi 300 metrin päässä nykyisestä tsasounasta. Uukuniemen toinen tsasouna sijaitsee Kirkonkylällä.

 

Kummun tsasouna viimeinkin omalla paikallaan!
Ensi kesänä myös tsasounan ympäristö tulee muuttumaan pihasuunnittelun ja istutusten ansiosta.
Ikoneita tsasounan sisällä.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlilla Uukuniemen pitäjä-nimike virallisesti käyttöön

 

Liput liehuivat sunnuntaina ympäri Uukuniemeä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi, mutta myös Uukuniemen kunniaksi. Uukuniemi-juhlien pääjuhlan avasi Salme Kandolin. Puheessaan Kandolin toi esille kaksi tulevaisuuden kehittämishanketta.Tietoliikenneyhteydet tulisi saada Uukuniemellä kattaviksi, samoin digineuvonnan tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan esimerkiksi kiertävällä palvelupisteellä, joka voisi toimia kirjastolla. Toinen kehittämishanke liittyy matkailuun ja ennen kaikkea merkittävien geologisten kohteiden, kuten jääkausimuodostelmien, muinaiskylän ja ainutlaatuisten luontokohteiden, parempaan hyödyntämiseen.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen mielestä Uukuniemi-juhlat oli hieno tapa aloittaa Parikkalan kotiseutuviikko. Huuskonen kertoi puheessaan ihailevansa sitä tapaa, jolla uukuniemeläiset suhtautuvat kotiseutuunsa. Huuskonen toi myös esille kolmannen sektorin merkityksen, joka hänen mielestään tulee kasvamaan entisestään. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat uukuniemeläiset järjestöt, joiden aloitteesta Uukuniemen pitäjä -nimike saatiin virallisesti käyttöön. Puheen päätteeksi kunnanjohtaja luovutti Uukuniemen vaakunan Uukuniemi-seuralle. Vaakuna sijoitetaan Pitäjäntuvan oven yläpuolelle. Uukuniemen pitäjä -nimen virallistaminen tapahtui juhlallisin menoin trumpetin säestyksellä, ja Sakari Hämäläisen lukiessa virallisen julistuksen.

Pro Kesälahti ry:n, Kesälahden pitäjän ja Kesälahti-seuran tervehdyksen kävivät tuomassa Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oksman ja Lindeberg luovuttivat kyltin, jonka toisella puolella komeili Uukuniemen vaakuna ja Uukuniemen pitäjä -nimi, ja toisella puolella Kesälahden vaakuna sekä Kesälahden pitäjä -nimi. Kyltin sijoituspaikaksi toivottiin pitäjien rajaa, jolloin kulkijat kulloinkin tietäisivät kumpaan pitäjään matka käy.

Juhlan pääpuheen piti kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen. Hänen mielestään Uukuniemi edusti hienolla tavalla sitä maisemaa, jota esimerkiksi Karjalan kunnailla -laulussa kuvataan. Aaltonen vertasi uukuniemeläisiä Jules Vernen Ajelehtiva saari -teoksen jäälautalla ajelehtineeseen siirtokuntaan. Ajelehtivan siirtokunnan väkeä kuvasi toisaalta henkinen kestävyys ja toivo, toisaalta apatia ja epäusko. Kekseliäisyys ja innovatiivisuus olivat väestön eloonjäämisen ehto, ja arkipäivän askareet sekä usko tulevaan sen kantava voima. Luonto, usko huomiseen ja luottamus yhteiseen voimaan olivat Aaltosen mielestä myös uukuniemeläisyyden peruselementtejä, osa uukuniemeläistä sisua, joka on kantanut jo vuosisatojen ajan.

Juhlapuheen jälkeen kuultiin vielä musiikkia ja päätössanat lausui Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen.

Pääjuhlan avasi Salme Kandolin.
Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Pro Kesälahti ry:n ja Kesälahti-seuran edustajat Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oikealla Sakari Hämäläinen.
Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen.
Näkymää kirkon portailta.
Ennen pääjuhlaa oli seppeleet laskettu sankarihaudoille.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlien avauspäivä: ortodoksinen perintö Uukuniemellä

 

Lauantaina alkoivat kaksipäiväiset Uukuniemi-juhlat kirkonmäellä aamutorin ja Uukuniemi-seuran vuosikokouksen merkeissä. Aurinkoinen mutta tuulinen sää oli ihanteellinen juhlakansaa ajatellen. Keittolounaan jälkeen päästiin kuulemaan päivän esitelmäosuutta, jonka avasi Juha-Pekka Hirvonen. Aiheena oli Uukuniemen historia ortodoksisesta näkökulmasta, sekä ortodoksinen perintö. Vasukkaiden Mirja Ulmanen kertoi Papinniemen karjalaisortodoksisen muinaiskylän historiapolkuhankkeesta ja argeologi Ville Laakso puolestaan ortodoksisuuden vaikutuksesta Uukuniemellä. Hirtoriantutkija ja dosentti Juha Pohjolainen esitelmöi pitäjäntuvassa ennen ehtoolliskirkkoa ja Karjalaista kansanmessua. Iltapäivän musiikkiosuuksiin kuului Pirkko Fihlmanin itkulauluesitys ja Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkokuoron kuorolauluesitys.

Päivä päättyi Mikkolanniemen toimintakeskuksella ”Koti, uskonto ja isänmaa” -laulunäytelmään. Varsinainen pääjuhla alkaa sunnuntaina 2.7. klo. 13.00 kirkkomäen piha-alueella. Juhlapuhujana tänä vuonna kuullaan kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltosta.

Uukuniemi-juhlat kirkonmäellä 1.-2.7-2017.
Juha-Pekka Hirvonen.
Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Riitta Katko.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Aloitteita, ideoita, toiveita ja ehdotuksia uudelle kunnanvaltuustolle

Vajaa viikko sitten valittu Parikkalan uusi kunnanvaltuusto aloittaa toimintansa heti kesäkuun alussa. Reippaasti uudistuneelta valtuuston jäsenistöltä odotetaan toki myös reippaita uudistuksia, ja nyt olisi kuntalaisilla hyvin aikaa herättää keskustelua  asioista, epäkohdista tai parannuksista, joita kunnan alueella, varsinkin syrjäkylillä, kaivattaisiin. Pienestä ajatuksesta ja ideasta voi alkaa suuri muutos, mutta toisaalta pienikin muutos voi olla merkittävä isolle osalle kunnan asukkaista. Mikä olisi sinun ehdotuksesi? Kommentteja toivotaan joka kylästä ja eri ikäryhmien edustajilta.

20170414_143536
Urheilukenttä ympäristöineen on ollut puheenaiheena jo useamman vuoden, mutta tilanne on edelleen tämä. Kentän lisäksi kunnostusta tarvitsisi välinekoppi. Rajapirtin ympäryspuut alkavat olla jo turvallisuusriski ja estävät muun muassa lipputangon käytön.

 

 

20170414_144008
Kirjaston säilyminen on uukuniemeläisille tärkeä asia. Julkisivu kaipaisi kuitenkin ehostusta, ikkunanpuitteet maalausta ja rappuset rappausta.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kuntavaaliehdokkaat 2017

Parikkalan kuntavaaliehdokkaat on nyt julkistettu. Ehdokkaita ovat voineet asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset ja ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3. Äänioikeutettuja ovat kaikki, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.4. ja äänioikeus määräytyy sen mukaan, missä kunnassa asui 9.2.2017.

Alla listattuna ehdokkaat puolueen mukaan:

Kokoomus:

Kokkonen Minna (asiantuntija) (sit.), Uimonen Markku (yrittäjä eläkkeellä), Mäkelä Minna (fysioterapeutti) (sit.), Ahoranta Vuokko (koulunjohtaja eläkkeellä), Kaijansinkko Hanna (sikalamestari), Laukkanen Marjatta (hallintojohtaja eläkkeellä) (sit.), Nykänen Eero (konstaapeli eläkkellä)(sit.), Tanskanen Janne (rakennesuunnittelija/yrittäjä).

Keskusta:
Aidanjuuri Lumi (lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija), Anttonen Mika (maatalousyrittäjä, agrologi AMK), Berg Ari (metsätalousyrittäjä toiminnanjohtaja), Eerikäinen Anne (ravintolatyöntekijä), Hälvä Niko (maaseutuyrittäjä), Hämäläinen Jukka (yrittäjä), Jääskeläinen Juha-Matti (maatalousyrittäjä), Kainulainen Janne (maatalousyrittäjä), Kettunen Seppo (renki), Kähkönen Matti (maaseutuyrittäjä),  Laukkanen Olavi (pankinjohtaja eläkkeellä), Lehesaho Linda (ratsastuksenohjaaja, yrittäjä), Neuvonen Timo (maanviljelijä eläkkeellä), Nokelainen Juha (maanviljelijä), Paajanen Antti (nuohooja, maanviljelijä), Paakkinen Elina (toimitussuunnittelija), Paakkinen Sakari (maanviljelijä), Pekonen Kari (maaseutuyrittäjä), Pesonen Pekka (luokanopettaja, apulaisjohtaja), Riikonen Roosa (opiskelija, työtön). Rita Vesa (maatalousyrittäjä), Rönkkönen Maarit (asiakaspalvelija, opiskelija), Saikkonen Matti (eläkeläinen), Saukkonen Janne (lentäjä), Saukkonen Mia (eläintenhoitaja, eläintenkouluttaja, maaseutuyrittäjä), Saukkonen Sami (maaseutuyrittäjä), Sinkkonen Sami (agrologi, koneyrittäjä), Tiainen Jarmo (maanviljelijä), Tuunanen Elisa (sosionomi (AMK), kotiäiti), Valkeapää Lassi (fysioterapeutti), Wilhelms Saara (yrittäjä).

Kristillisdemokraatit:

Tavi-Kuosmanen Päivi (erikoissairaanhoitaja), Kujanpää Ulla (ratsastuksenopettaja).

Kristillisdemokraatit ovat vaaliliitossa perussuomalaisten ja Liberaalipuolueen (Uus-Parikkalan sitoutumattomat) kanssa

Liberaalipuolue  (Uus-Parikkalan sitoutumattomat)

Ahokas Paula (perhehoitaja), Heikinheimo Kristiina (kirjeenvaihtaja), Kiviaho Jouni (vanhempi rajavartija), Koiso-Kanttila Pekka (toimittaja eläkkeellä), Mikhailova Olga (yrittäjä), Nikkinen Paula Inkeri (kierrätysmyymälän työntekijä), Palmu Kare (nuoriso-ohjaaja), Saarinen Allan (omaishoitaja eläkkeellä), Sopanen Risto (kirvesmies eläkkeellä), Toikka Janne (toimitusjohtaja), Tuominen Kirsi (kokki), Valkeapää Birgitta (lähihoitaja), Valkeapää Maija (kulttuurituottaja (AMK), reservin vänrikki).

Uus-Parikkalan sitoutumattomat menevät vaaleihin Liberaalipuolueen tunnusten alla. Syynä tähän oli se, että sitoutumattomien ryhmä ei olisi voinut tehdä vaaliliittoa. Uus-Parikkalan sitoutumattomat ovat vaaliliitossa kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kanssa.

Perussuomalaiset:

Jantunen Timo (yrittäjä eläkkeellä), Friman-Nummila Kerttu (opettaja eläkkeellä), Neuvonen Jaakko (eläkeläinen), Sokkanen Matti (ilmotuskonsultti).

Perussuomalaiset ovat vaaliliitossa kristillisdemkraattien ja ja Liberaalipuolueen (Uus-Parikkalan sitoutumattomat) kanssa.

SDP:

Ahokas Unto (eläkeläinen), Ahtiainen Seppo (laitosmies) (sit.), Anttonen Pekka (lähihoitaja), Kosonen Kare (prosessityöntekijä) (sit.), Leppänen Sami (autonkuljettaja) (sit.), Nukarinen Pentti (eläkeläinen), Sikiö Mirja (lähihoitaja), Tynnilä Päivi (sosiaaliohjaaja), Viitala Niko (metallimies).

Vihreät:

Karjalainen Jorma (lehtori eläkkeellä), Pylvänäinen Inka (FM, kotiäiti), Väliviita Kimmo (painopinnanvalmistaja), Wilska-Neuvonen Ritva (erityisopettaja eläkkeellä).

 

Vaalien aikataulu:

Vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017.

Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.2017.

Ennakkoäänestys ulkomailla 29.3.-1.4.2017.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kantele soi upeasti Saaren kirkossa

TEKSTI JA KUVAT: TT


kantele_konsertti_5

 

Parikkalan seurakunnan kirkoissa on kesän ajan jatkunut seurakunnan ja Parikkalan kunnan kulttuuritoimen järjestämä kirkkokonserttien sarja. Uukuniemen akustisesti erinomaisessa kirkossa on kuultu tänä kesänä jo Paroni Paakkunaista yhtyeineen, Sergei Oslokovia ja Divina Musicaa. Parikkalassa ja Saarella puolestaan Ariel Neulaniemeä, Barokkiyhtye Galantinaa, Keijo Silventoista ja Niels Bergmannia.

 

Suomen eturivin kanteleensoittaja

Sunnuntaina 17.7 Saaren upeassa kivikirkossa esiintyi kanteletähti Ida Elina. Hän on Suomen eturivin kanteleensoittajia. Hänen marraskuussa julkaistun Hello World albumin single-lohkaisu Laivat oli ahkerassa radiosoitossa muun muassa Yle Radio Suomella ja Radio Suomipopilla. Ida Elina on laulaja-lauluntekijä tyylinen artisti, jonka persoonallinen ja rytmikäs soittotyyli vie kanteleen soiton aivan uudenlaiselle modernille tasolle. Uniikki ja rytmikäs soittotyyli sekä voimakas laulu muodostavat vahvan kokonaisuuden. Hänen energisessä ja mukaansatempaavassa esiintymisessä yhdistyvät kanteleperinne ja tämän päivän popmusiikki.

-Täällä on kuulemma esiintynyt sekä klassisen että hieman kevyemmän muusiikin edustajia. Tänä iltana tulette kuulemaan jotain siltä väliltä. Toivottavasti nautitte! avasi sympaattinen Ida Elina konsertin.

kantele_konsertti_6

 

kantele_konsertti_1Mahtava ja energinen esitys

Saaren kirkon penkit täyttyivät sunnuntaina konserttikuulijoista. Artisti toivotti kuulijat tervetulleiksi ja avasi konsertin perinteisellä Konevitsan kirkonkellot kappaleella. Heti ensimmäisistä kanteleenkielten äänistä lähtien oli selvää, että tulossa on mitä mahtavin konsertti-ilta. Kun tähän taiturimaiseen kanteleensoitantaan lisättiin vielä toisesta kappaleesta lähtien Ida Elinan todella vahva ja R&B tyylinen lauluääni, kuulijat eivät voineet kuin nauttia koko sydämestään. Kappaleiden välissä tulleet raikuvat aplodit olivat ansaitut.

Konsertin ohjelma oli hyvin monipuolinen ja yleisön kanssa vuorovaikutteinen. Se oli sekoitus perinteisiä kirkkokappaleita ja hänen omia tuotoksiaan. Joukosta löytyi myös muun muassa Anthony Newleyn ja Leslie Bricussen Feeling good kappale. Välillä Ida Elina kertoi kanteeleensoitosta ja konsertissa käyttämästään upeasti soineesta kanteleesta joka oli tilaustyönä tehty Ida Elinan toiveiden mukaan. Kanteleesta löytyi esimerkiksi rummun virkaa täyttänyt perkussiivinen kohta jota hän lähes joka hienosti käytti apunaan.

 

Toiseksi viimeisessä kappaleessa Ei avata saa Ida Elina otti myös yleisön mukaan. Naisille ja miehille oli omat lauluosuudet joita toistettiin koko kappaleen ajan.

-Olen huomannut että tässä kappaleessa miehet syttyvät hieman hitaammin, nauratti Ida Elina yleisöä.

Ida Elina päätti konsertin Erkki Melartin / Dietrich Bonhoefferin – Hyvyyden voima virteen.

 

Kirkkokonsertteja Saarella jo lähes 30 vuotta

Saaren kirkkokonsertteja on järjestetty kauniissa 80-vuotiaassa kirkossa joka kesä vuodesta 1987 alkaen. Ne saivat alkunsa kun Saarella kesälomiaan viettänyt Helmi Tiainen yhdessä Saaren seurakunnan kanttorin Väinö Vanhasen ja Saaren kunnan kulttuuritoimen kanssa tuottivat paikkakunnalle monia nimekkäitä taiteilijoita ja mieleenpainuvia konserttielämyksiä.

Vuodesta 2005 alkaen Saaren, Parikkalan ja Uukuniemen kuntien ja seurakuntien yhdistymisen jälkeen, konsertin järjestämistä jatkoivat Parikkalan kunnan kulttuuritoimi ja Parikkalan seurakunta.

Kesän kirkkokonsertit päättyvät 27.7 kun Uukuniemen kirkossa esiintyvät Irina Boronos laulu ja Tatjana Korpelainen klo 19.


kantele_konsertti_4kantele_konsertti_7kantele_konsertti_2

Jaa juttu Facebookissa:

Kaakkois-Suomen uutiset Parikkalan valtuuston kokouksessa

Parikkalan kunnanjohtajan eroprosessi, siihen liittyvä johtajasopimuksen uusiminen, kiusaamisepäilyt ja näistä koituva 80700 euron lasku kuntalaisille ovat ihmetyttäneet myös värikkääseen kunnallispolitiikkaan aikoinaan tottuneita uukuniemeläisiä.

Kaakkois-Suomen uutiset oli mukana Parikkalan valtuuston kokouksessa 12. joulukuuta, jossa valtuusto äänestyksen jälkeen hyväksyi kunnanjohtajan erorahan lisätalousarvioon.

Katso lähetys Yle Areenasta http://areena.yle.fi/tv/2110645

JL

Jaa juttu Facebookissa:

Papinniemen myyntiaikeet herättää vilkasta keskustelua

Sanomalehti Itä-Savon julkaisema uutinen Parikkalan kunnan aikeista myydä Uukuniemellä sijaitseva Papinniemen leirintäalue herättää vilkasta keskustelua lehden verkkosivuilla.

Katso lisää Itä-Savon verkkosivuilta http://www.ita-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/aikooko-parikkala-luopua-helmest%C3%A4%C3%A4n-80706

JL

Jaa juttu Facebookissa:

Siistiä tuli

Paakasalmen hautausmaalla Uukuniemellä tempaistiin haravointitalkoiden merkeissä. Parisenkymmentä aamuvirkkua oli noudattanut talkookutsua ja niinpä haravat heiluivat jo aamukahdeksalta. Aikaisempien vuosien malliin mukana pyöri kaksi traktoria kärryineen. Lisäksi ensimmäistä kertaa hautakivien välit puhdistettiin reppupuhaltimella, joka joudutti aamupäivän työrupeamaa.
Työnjohtajana toiminut seurakuntamestari Teuvo Rissanen oli tyytyväinen työpanokseen. Haravointitalkoita viikonloppulauantaina Paakasalmen hautausmaalla on järjestetty jo viiden vuoden aikana.
Viikonloppuisin paikkakunnalla on kesäasukkaita ja mökeillä kävijöitä, joten suunniteltu lauantai talkoopäivänä on ollut menestyksekäs.
Talkoiden jälkeen emäntä Maire Pirhonen oli valmistanut maistuvan lounaan seurakuntatalolla. Parikkalan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen Jouni Suppola kiitti talkooväkeä työstä yhteiseen viihtyvyyteen ja siisteyteen.
Sah

Jaa juttu Facebookissa:

Kellotorni Paakasalmeen

Syksyn aikana Paakasalmen hautausmaalle on kohonnut uusi rakennus. Parikkalan seurakunta on rakennuttanut kellotornin, joka saataneen käyttöön vuoden vaihteeseen mennessä. Rakennuksen on toteuttanut Saaren Rakennuspalvelu Oy.
-Tornin rakenteet ovat valmiit, ainoastaan varsinaiset kellot, sähkötyöt ja jalustan maalaus puuttuvat. Loppumaalaus suoritetaan ensi keväänä betonijalustan kuivuttua. Kellot saanemme loppusyksyn kuluessa paikalleen, koska ne ovat vielä työn alla kellovalimossa, selvittää tornin suunnittelija rakennusinsinööri Kari Niiranen Parikkalasta.
-Tornikelloja soitetaan hautausmaatoimituksissa. Tähän asti näissä tilaisuuksissa kelloja on soitettu kirkon viereisessä kellotornissa, josta on hautausmaalle lähes parin kilometrin matka. Näin kellojen soitto ei ole kuulunut hautausmaalle asti, joten asia korjaantuu siltä osin. Lisäksi kellojen soittoa voi myös etäohjata kännykällä, kun sähköistys ja automatisointi saadaan valmiiksi. Rakennuksen kokonaisinvestointi on noin 35.000 euroa, kertoo Parikkalan seurakunnan talouspäällikkö Ritva Laine.
Sah

Jaa juttu Facebookissa: