Kategoriat
Arkistot

Uusia tuulia Uukuniemi -juhlille – Teemana uukuniemeläiset lotat

Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna 30.6.-1.7. vietetään  Uukuniemi-juhlia, jotka ovat kuuluneet uukuniemeläiseen kesäperinteeseen jo lähes 60 vuoden ajan. Aiempina vuosina juhlien ohjelmaan ovat sisältyneet keskeisesti  paikallisista kantasuvuista tehdyt sukututkimukset sekä sukukirjojen julkistamistilaisuudet. Nyt juhlien sisältöä sekä toteutustapaa on haluttu uudistaa siten, että se tavoittaisi laajemman yleisön ja houkuttelisi vakituisten asukkaiden lisäksi väkeä myös pitäjän rajojen ulkopuolelta.

Viime kesänä juhlistettiin Suomen 100 -vuotista itsenäisyyttä ja käsiteltiin Uukuniemellä vahvasti näyttäytynyttä karjalaista ortodoksiperinnettä. Juhlien kulttuurilliseen osuuteen kuului myös Mikkis -teatterin esitys ”Koti, uskonto, isänmaa”, joka on toistaiseksi ollut Mikkiksen suosituin näytelmä. Tänä vuonna kulttuuritarjontaa on luvassa lauantai-iltana Juholan Biisoniareenalla, jolloin Sota-ajan lauluja esittävät puhallinorkesteri Saimaa laulusolistinaan Maarit Honkanen Savonlinnan Teatterimyllyn Harmony Sisterseistä. Lotta-teemaa sivuavan konsertin lisäksi ravintolan alakerrassa toimii lottakanttiini, jossa tarjolla on muun muassa lottien ”muuripata” -keittoa, munkkeja, leivonnaisia, kahvia ja virkokkeita.

Musiikkia kuullaan myös kirkonmäellä. Lauantain juhlassa esiintyjinä ovat Duo Leila Luukkainen ja Pentti Ojajärvi, sopraano Annika Valkeapää sekä Parikkalan kuorot. Sunnuntain pääjuhlassa puolestaan musiikillisesta tarjonnasta vastaavat Susan Aho ja Mika Venhovaara ja Parikkala-kvartetti.

Uukuniemen alueen historian rinnalle juhlilla on tarkoitus nostaa esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Lauantaina Marttaliiton entinen puheenjohtaja Lea Sairanen sivuaa puheenvuorossaan naisten merkitystä nykymaailmassa. Sunnuntain pääjuhlassa juhlapuhujana on puolestaan maakuntajohtaja Matti Viialainen.  Viialaisen esitelmän Etelä-Karjalan ja pitäjien tulevaisuus liittyy paljon puhuttaneisiin sote- ja maakuntauudistuksiin.

Tämän vuoden juhlien teema on ”Lotat, Suomen naisten suuri tarina”. – Sota-ajan tapahtumat kiinnostavat varsinkin täällä rajan pinnassa asuvia, mutta aiemmin sotahistoriaa on tarkasteltu lähinnä miesten näkökulmasta. Nyt halusimme tuoda esiin naisten panoksen Suomen sota-aikaisessa toiminnassa, kertoo lotta-teeman ideoija Salme Kandolin. Lotta Svärd -järjestön Uukuniemen osasto perustettiin 1928 ja jokaisessa kylässä oli myös oma kyläosastonsaja. Lottien toimisto sijaitsi Ristlahdessa. . – Kaikki kirjallinen historiatieto uukuniemeläisistä lotista jäi rajan taakse lukuun ottamatta lottaluetteloa, sanoo Kandolin. Luettelon mukaan Uukuniemellä oli kaiken kaikkiaan 289 lottaa. Tiedon hankkiminen paikallisesta lottatoiminnasta on ollut haasteellista.  – Alkukeväällä vierailimme uukuniemeläisen lotan Toini Saharisen luona Savonlinnassa ja hänen lisäkseen haastattelimme myös muutamia lottien omaisia, Kandolin kertoo. Haastattelujen avulla saatu on koottu yhteen ja kirjoitettu teatterimonologin muotoon. Monologin esittää lauantain juhlassa Irmeli Tiainen.

Lauantain kohokohta on kirkkotarhaan sijoitettavan lottamuistomerkin paljastamistilaisuus. Paljastuspuheen pitää Heidi Huuskonen Etelä-Karjalan Lotta Svärd -perinne ry:stä. Muistolaatta Lotta Svärd merkkeineen on kiinnitettynä Kummun vanhan koulun peruskiveen. Yhteys muistomerkkikiven ja lottatoiminnan väliltä selvisi haastattelujen myötä: eräs koulun entisistä opettajista organisoi Kummussa lottatoimintaa ja koulun keittolassa on muun muassa keitetty soppaa ilmavalvonnassa olleille. – Muistomerkin tarkoituksena on säilyttää tieto lottien korvaamattomasta työstä tuleville sukupolville, Kandolin päättää.

 

Uukuniemi-juhlatilaisuuden avaa Uukuniemi-seuran hallituksen jäsen Salme Kandolin, joka myös Lotta-teeman ”äiti”. Kuva vuodelta 2017.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemellä tapahtuu: kesä alkaa nyt virallisesti Papinniemessä ja kyläkaupalla

 

Vielä on toukokuuta jäljellä, vaikka kelit ovat olleet poikkeuksellisen kesäiset jo pitkään -eikä loppua näy. Tulevana lauantaina 26.5. Uukuniemellä vietetään todellista kesän avauksen super-lauantaita. Papinniemen leirintäalueen kesäkauden avajaisten lisäksi myös Uukuniemen Pitäjän kyläkaupalla aloitetaan kesäsesonki markkinoiden merkeissä.

Leirintäalueella illan pääesiintyjänä nähdään tänä vuonna laulaja-lauluntekijä ja kitaristi Esa Eloranta, joka on keikkaillut paljon Papinniemessä aiemmin esiintyneiden Bablon ja Harri Marstion kanssaUuden levyn myötä paljon radiosoitossa ollut artisti on  myös Garbo-yhtyeen jäsen. Lisäksi Eloranta on säveltänyt kappaleita noin 30 laulajalle, kuten Jorma Kääriäiselle, Johanna Iivanaiselle, Jani Wickholmille, Kari Tapiolle ja Katri Helenalle. Toukokuun lämpimät ja jopa helteiset kelit ovat tuoneet karavaanareita Papparin hiekkarannoille jo tavallista aiemmin. Avajaisviikonlopulle odotetaan kävijöitä vähintäänkin yhtä paljon kuin kahtena edellisenä vuotena. – Kaikki mökit on jo lauantaille varattu täyteen, kertoo Niko Hälvä.  Ennen illan keikkaa on tiedossa l myös muuta ohjelmaa. Iltapäivällä vietetään ”Happy Hour” -tunteja, jonka jälkeen upouudet musiikkilaitteet pääsevät testiin karaoken pärähtäessä käyntiin. Ravintolapalvelut ovat avoinna koko päivän ja tarjolla on tuttuun tapaan muun muassa  biisoniburgereita. Avajaisviikonlopun jälkeen seuraava artistitapahtuma Papinniemessä nähdään juhannuksena, jolloin lavalle astuu iso liuta tunnettuja artisteja. Pääesiintyjänä juhannusaattona on Pelle Miljoona United.

Niukkalan mäellä puolestaan kaupan pihapiiri täyttyy myyjistä ja myyntikojuista. – Ilmoittautuneita myyjiä on jo runsaasti ja todennäköisesti määrä tulee vielä lisääntymään, sanoo Mirva Venäläinen. Paikalla ovat muun muassa Toimentupa, Kästyö-Anne, Liekkilohi, Tupperware-edustaja, Aloe vera -tuotteiden edustaja, alusvaatemyyjä, kesäkukkamyyjä ja useita käsityömyyjiä. Kaupan takana ja rekkaparkin alueella on myös takakontti-kirppis, jonne ei tarvitse etukäteen ilmoittautua. Vielä on aikaa kaivella varastoja ja kaappien perukoita ja lähteä myymään turhia tavaroita toisten iloksi. Uukuniemen Martat paistavat muurinpohjalettuja ja kahvitarjoilu pyörii kaupalla koko päivän ajan. – Lisäksi on arvonta, jossa palkintona on kaksi 50 euron lahjakorttia kyläkaupalle. Myös kukkakauppiaalla on oma arvontansa, Venäläinen kertoo. Lapsillekin on omaa ohjelmaa. Pihapelien lisäksi pienet taiteilijat voivat päästää luovuuden valloileen ja taiteilla katuliiduilla vaikka koko kaupan ympäristön.

Ensimmäistä kesäkautta kyläkaupan yrittäjät odottavat innolla. – Vähitellen on kesäasukkaita alkanut ilmaantumaan ja monta uutta tuttavuutta tullut, Venäläinen sanoo. Alkukesän aikana kaupalle on suunnitteilla oma paistopiste, jossa on tarkoitus valmistaa leipää, pullaa ja muita leivonnaisia. – Kylmävitriinikin on tulossa, johon tulee myyntiin täytettyjä leipiä, juustokakkuja ja muita herkkuja. Kahvitarjottavia aiomme valmistaa myös tilauksesta, koska sellaiselle palvelulle tuntuisi olevan täällä tarvetta, kauppiatar kertoo. Mökkiläisten kauppareissuja helpottamaan Venäläinen on ideoinut maitokärryt, joiden avulla ostosten kuljettaminen Tokkarin venesatamaan sujuu joutuisasti. – Asiakkaita varten täällä ollaan ja toiveita kuunnellaan sekä toteutetaan niin paljon kuin vain pystytään.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Silloin niitetään kun heinä on kuivaa. Urakoitsijoiden kesät etenevät sään ehdoilla.

 

Jälleen on yksi peltoalue niitetty. Timo Sairanen hyppää alas traktorista ja suuntaa katseen jo seuraavalle pellolle. – Sään mukaan on nyt elettävä, silloin painetaan vaikka yötä päivää jos luvassa on poutaa, sanoo Sairanen. Jo toisen polven urakoitsija on koulutukseltaan metsäkoneenkuljettaja. Isänsä Sepon urakointifirmassa Timo aloitti työt heti traktorikortin saatuaan. -Johan siitä on aikaa jo melkein 15 vuotta, tuumii 29 -vuotias Sairanen. – Omat koneet hankittiin 2004 ja tällä hetkellä käytössä on neljä traktoria, hakkuukone ja ajokone, hän jatkaa.

Sairasten pääasiallinen toiminta-alue ulottuu Saaren pohjoispäästä Uukuniemelle ja Kesälahden puolelle. Maatalouspuolella on 15 vuoden aikana kuitenkin tapahtunut paljon ja se näkyy myös urakoitsijoiden työssä. – Parhaimpina kesinä paalimäärä on ollut siellä 10 000 paikkeilla, nyt se on arviolta noin 4000, Sairanen kertoo. – Useat tilat ovat lopettaneet toimintansa kun isäntien ikääntyessä ei jatkajia ole löytynyt. Kymmenet tilat ovat myös siirtyneet vähitellen luomuun mikä vähentää esimerkiksi kasvinsuojelutyötä. Lisäksi nuorilla isännillä on intoa niin paljon, että he hankkivat omat koneet, naurahtaa Sairanen.

Heinänteon lisäksi urakoitsijoiden työnkuvaan kuuluu muun muassa kivenkeruuta ja puunkorjuuta. – Metsäkonetyöt ovat itselle mieluisimpia ja siihen olen koulunkin käynyt, toteaa Sairanen. – Hakkuut ja puunkorjuut ajoittuvat syksystä kevääseen ja työpäivät ovat silloin säännöllisempiä. Kesällä pellolla saatetaan painaa vaikka kolme vuorokautta putkeen jos isännät ilmoittavat, että nyt on tultava. Kesäkuu on ehdottomasti se kaikkein kiireisin kuukausi koko vuodessa, Sairanen kertoo.

Saarella asuvan Timon perheeseen kuuluu puoliso sekä 1,5v ja 4v lapset. Kaikki vapaa-aika meneekin perheen kanssa oleillessa. -Sadepäivät ovat näin kesällä niitä ”lomapäiviä”, tosin ei sitä oikein sittenkään osaa vain olla. Koko ajan on keksittävä jotakin puuhaa, Sairanen hymähtää.

Työnjako on Sairasen isännillä selvä: vanhempi isäntä Seppo hoitaa puunajot, kivenkeruun ja rikkakasvien ruiskutukset, Timolle puolestaan kuuluvat hakkuukonetyöt ja heinien niitot. – On tämä minulle sellaista kutsumustyötä kyllä, tähän on kasvettu pikkupojasta asti. Tehdastyö ei jaksaisi kauaa kiinnostaa. Mutta jos jostain syystä en olisi urakoitsijaksi ryhtynyt, olisin todennäköisesti hakeutunut armeijaan töihin, tuumii Sairanen.

Tulevaisuus näyttää, kuinka töitä riittää jatkossa. -Heinäkonepuoli on se arveluttavin, Sairanen sanoo. – Kaikki työ otetaan vastaan mitä tarjotaan. Mutta kyllä tässä nyt ainakin seuraavat 5 vuotta ollaan vielä tiukasti mukana, hän jatkaa. – Tämä on pitkälti istumatyötä ja se saattaa olla kropalle petollista. Toisten keho kestää paremmin ja toisille saattaa sitten tulla esimerkiksi selkäongelmia, Sairanen pohtii. – Ja koneidenkin pitäisi pysyä kunnossa!

Töitä on jatkettava ja traktori hyräytettävä käyntiin. Kiirettä pitää sillä säätiedotuksen mukaan poutaa on luvassa koko ensi viikoksi.

 

Timo Sairanen aloitti työt isänsä yrityksessä heti traktorikortin saatuaan. Työuraa on takana nyt jo 15 vuotta.
Kesäisin töitä tehdään kelien ehdoilla ja sopivan sään sattuessa jopa 28 tuntia yhtä soittoa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Veneet vesille ja miehistä mittaa

 

Lauantaina Uukuniemen Pyhäjärvellä Värtsintien rannassa kävi kuhina, kun joukko huippusoutajia kokoontui paikalle yhteisharjoituksiin. Harjoitusten järjestäjänä ja päävastuuhenkilönä toimi entinen kilpasoutaja ja nykyinen veneenrakentaja Erkki Pöllänen. -Idea yhteisharjoitusten järjestämiseen syntyi oikeastaan jo vuosi sitten. Tämä harjoitus toimii samalla valmistavana harjoituksena viikon kuluttua kisattaviin SM-sprinttimatkoihin, jotka järjestetään Tampereella Kaukajärvellä, kertoo Pöllänen. Harjoituksiin osallistui kaiken kaikkiaan kuusi SM-tason soutajaa, muun muassa Jari Kuhno, Jani Söderlund ja Juha-Matti Valkama, jotka kaikki ovat tämän vuoden Sulkavan soutujen voittajia. – Kaikki ovat soutaneet kilpaa tekemilläni veneillä ja olleet mukana tuotekehittelyssä, Pöllänen sanoo.

Pöllänen itse harrasti kilpasoutua vuodesta 2003 lähtien aina vuoteen 2014 saakka. – Olkapään nivelrikko päätti lopulta kilpailu-uran ja nykyisin harrastan soutua lähinnä kuntoilumielessä, kertoo Pöllänen. Kilpaurheiluaikana soudettuja kilometrejä kertyi kesässä yli 1000, nyt Pöllänen suuntaa järvelle keskimäärin kolmesti viikossa. – Aloitin veneiden rakentamisen vuonna 2007. Ensin rakensin lähinnä itselleni, mutta vähitellen rakennustoiminta alkoi kehittymään kun soutukaverit kokeilivat veneitäni ja halusivat tilata niitä myös itselleen. Kilpaveneiden rakennus vaatii tarkkaa suunnittelua ja monet veneet täytyy tehdä mittatilaustyönä. Keskimäärin veneitä tulee tehtyä 3-4 vuodessa ja testimiehinä ovat toimineet Kuhno ja Valkama, Pöllänen kertoo. – Soutu on sellainen laji jossa vaaditaan myös lihasmassaa. Esimerkiksi hiihdossa pärjäävät hintelämmätkin kaverit, mutta huippusoutajat ovat kyllä pääasiassa isokokoisia. Yleensä SM-huippusoutajat ovat myös jo keski-ikäisiä, harvoin alle 30 -vuotiaita, jatkaa Pöllänen jolla itselläänkin on SM-mitaleita palkintokaapissa.

Tämän vuoden Sulkavan soutujen kaikki miesten yksinsoutusarjojen voitot tulivat Pölläsen suunnittelemilla tai tekemillä veneillä. Voidaan siis tosiaan puhua huippurakentajasta! Pöllänen ei myöskään sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö vielä joskus kilpailuihin osallistuisi. -Ehkä sitten ikämiessarjaan, hän naurahtaa. Soutu on myös siitä hieno laji, että sarjoja on olemassa todella paljon.

Lauantain yhteislenkin jälkeen miehet voivat Pyhäjärven aallokoissa hiukan testata kisakuntoaan toisiaan vastaan kilometrin mittaisella matkalla. – Sitten saunotaan, paistetaan makkaraa ja jutellaan muuten mukavia, sanoo Pöllänen.

Lauantai-iltapäivän yhteisharjoitukset soudettiin Erkki Pölläsen rakentamilla veneillä. Kuva: Sirpa Pöllänen.
Viikon kuluttua soutajat kilpailevat Tampereella SM-sprinttimatkoilla. Kuva: Sirpa Pöllänen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Tangon, luonnon ja maaseutukulttuurin taikaa Papinniemessä

 

Tulevana sunnuntaina 13.8. alkaa Papinniemen leirintäalueella musiikin ja kulttuuriperinteiden täyteinen viikko kun FINtango -tapahtuma valloittaa Pyhäjärven rantamaiseman. Timo Valtosen luotsaama tapahtuma järjestetään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa, mutta muun muassa Saksassa vastaavia festivaaleja on järjestetty jo vuodesta 2013 lähtien. Käytännön järjestelyistä on vastannut leirintäalueyrittäjä Niko Hälvä sekä entinen leirintäalueen hoitaja Matti Moller. Lisäksi yhteistyötä on tehty monien paikallisten yhdistysten kanssa. Päivittäinen ohjelma saunoineen klo. 16 alkaen on kaikille avoin!

Avauspäivä alkaa kuinkas muutenkaan kuin Kalle Bergin ja kumppaneiden tangotanssikurssilla klo. 13.30. Tämän jälkeen lavan valtaa klo. 14.30 vuoden 1995 tangokuningatar Marita Taavitsainen, joka on esiintynyt myös Saksan FINtango -festivaalilla.  Mukaan säestämään tulee Seinäjoen tango-orkesterin Jarmo Tinkala sekä Tangon Taikaa –orkesterissa esiintyvä Andrew Krell. 

Festivaaliviikon muuhun musiikilliseen tarjontaan kuuluu maanantai-iltana 14.8. amerikkalaisen huippuviulisti Roland Satterwhiten tunnelmointia, keskiviikkona 16.8. viihdemusiikin historioitsija ja 20 vuotta iskelmäradion kultaisena äänenä toiminut Maarit Niiniluoto esitelmöi tangokulttuurin historiasta, perjantaina 18.8. esiintyy Papinniemen kesäkauden avajaisissakin nähty Mustat Silmät -kokoonpano, ja sunnuntaina 20.8. Uukuniemen ”oma poika” Petri Tiainen kertoo paikallisesta musiikkikulttuurista, kuten Uukuniemen laajasta urkuharmonirakennusperinteestä. Myös Saksan festivaaleilla mukana olleet Radio Helsingin DJ Tixa & DJ Vilunki soittavat tangoja sekä muuta hauskaa suomalaista musiikkia 60 vuoden ajalta. Saksalaiset elektromusiikin osaajat DJ Rodion & Sheich von China puolestaan soittavat luontoon sopivaa elektronista musiikkia ja näyttävät kuinka saksalainen ”saunamestari” tekee löylyt. DJ -musiikkia on siis luvassa päivittäin klo. 16-23.

Iltapäivien kulttuurilliseen ohjelmaan sisältyy muun muassa Matti Mollerin piirakantekokurssi, sekä kurssi luonnonkasvien ja -yrttien käyttämisestä. Mielenkiintoisia ovat varmasti myös jo edesmenneiden uukuniemeläisten persoonien kuten ”Kioskin Matin”, Erkki Suppolan, Aune Toiviaisen ja Helvi Siitosen haastattelut sekä iltaohjelmaan sisältyvät suomalaista maaseutu- ja tangokulttuuria käsittelevät elokuvat. Paikalla on myös suomalais-saksalainen Kalevalainen jäsenkorjaaja ja hieroja Kaija Föhr.

 

Avauspäivän pääesiintyjä Marita Taavitsainen. Kuva: Iltalehti.

 

Jarmo Tinkala.
Viulisti Roland Satterwhite.
Maarit Niiniluoto. Kuva: Kouvolan Sanomat.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Ilmianna vanha pihapiiri tai maatila!

 

Viime kuussa Uukuniemellä vierailleet aarteenmetsästäjät  Jukka Ahokas, Tero Poikola, Mika Ahonen ja Janne Hassinen suunnittelevat paluuta pääkallopaikalle elokuun loppupuolella ja etsivät nyt vanhoja pihoja ja tiloja aarteenetsintään. Keskisuomalaiset rakennusalan yrittäjät tekivät edellisellä vierailullaan muun muassa rahalöytöjä, joista mainittakoon ainakin vanha raha vuodelta 1917. Oivallinen löytö Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi!

Edellisen vierailunsa jälkeen miehet ovat kolunneet pihoja ja peltoja Keski-Suomen lisäksi Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Aarteenetsinnän lisäksi myös hyönteisbongaus kuuluu oleellisesti heidän harrastusretkiinsä. Mikäli tiedät sopivia vanhoja kohteita Uukuniemen ja Saaren alueella, ilmoita niistä meille. Kuka tietää millaisia löytöjä maan alle oikein kätkeytyykään.

 

Edellisellä Uukuniemi-reissullaan aarteenmetsästäjät löysivät muun muassa tämän 5 pennin kolikon vuodelta 1917.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Tenkanen täytti Biisoniareenan

 

Ei kesää ilman Aarne Tenkasta -ainakaan Uukuniemellä. Tenkas-show nähtiin lauantaina 29.7. Juholassa nyt jo viidennen kerran ja tänäkin vuonna navetan ylinen oli kuuntelijoita tupaten täynnä. Kaiken kaikkiaan noin 300 kävijää vetänyt ilta oli myös yrittäjä Matti Laukkasen mielestä todella onnistunut. – Tenkasesta on tullut tapahtuma, jota odotetaan jo alkukesällä ja se tuntuu kokoavan yhteen ihmiset läheltä ja kaukaa. Väki viihtyi, tunnelma oli katossa eikä järjestyshäiriöitäkään ollut, Laukkanen summaa lauantaita. Illan aikana kuultiin myös huippusaksofonisti William Suvanteen taiturointia sekä ”mekaanisen musiikin erikoismiestä”, Dj Isiä alias Jussi Patrikaista.

Juholan Biisoniareenan ensimmäinen kesä on niin ikään ollut vilkas ja keittolounas maistui sekä paikallisille, lomalaisille että satunnaisille ohikulkijoille. Biisoniareenan oman huippuleipurin Marko ”Kallu” Lampisen herkut menivät kuin kuumille kiville ja tuoreita munkkeja tulee varmasti monelle ikävä. Vaikka tämäkään kesä ei vielä kokonaan ole ohitse, suunnitellaan seuraavaa kautta jo kuumeisesti. Toimintaa ja tarjontaa kehitetään varsinkin ravintolan ruokavalikoiman osalta. Elokuussa Biisoniareena avaa ovensa yleisölle vielä kahtena tulevana lauantaina tapahtumien merkeissä. Ensi lauantaina 5.8. areenan valtaa Hannelen karaoke klo 20.00 alkaen ja 12.8. kuullaan Jaska Miikki ja Matti Kähkönen Duoa.

Tenkasen show ei jättänyt ketään kylmäksi!
Tenkanen palaa areenalle myös ensi vuonna.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Unikekoa uittamassa

 

Torstaiaamuna klo. 9.00 molskautettiin Papinniemen leirintäalueella Pyhäjärveen Vasukkaiden valitsema vuoden Unikeko. Tänä vuonna 20 -vuotisjuhlien kunniaksi tittelin sai haltuunsa Vasukkaiden ensimmäinen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen. Unikeonpäivän tapahtuma järjestettiin Papinniemessä nyt vasta toisen kerran. Viime vuoden Unikeko oli kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. – Halusimme jonkin tapahtuman korvaamaan kesäsenssejä, joita ei oltu useaan vuoteen järjestetty. Lopulta syntyi idea Unikeonpäivästä, kertoo Vasukkaiden Markku Uimonen. 

Kun Unikeko oli saatu uitettua 18 asteisessa Pyhäjärvessä, jatkui aamu kahvihetkellä suolaisen purtavan ja keskustelutuokion siivittämänä. Iltapäivällä oli puolestaan vuorossa liikunnallista aktiviteettia. Kesälahden urheilijat ry saapui kanootteineen antamaan melontaopastusta, samoin Papinniemen leirintäalueen sup-laudat olivat vapaasti testattavissa. Uimonen oli iloinen, että pilvisestä ja melko kylmästä säästä huolimatta yleisöä riitti sekä aamun heittotapahtumaan että iltapäivän liikunta-aktiviteetteihin. – Toivottavasti saamme jatkettua tätä perinnettä vielä monena kesänä, hän sanoo.

Unikeonpäivää on Suomessa vietetty ainakin 1600 -luvulta lähtien, mutta viralliseen kalenteriin se on merkitty vasta vuonna 1929. Vietto pohjautuu vanhaan kristilliseen legendaan, jossa Efeoksen seitsemän unikekoa pakenivat 200 -luvulla vainoa ja nukkuivat 200 -vuotta. Valtakunnan virallinen Unikeko valitaan vuosittain Naantalissa.

Lauantaina 27.7.  Vasukkaat järjestävät polkutalkoot Papinniemen historiapolulla klo. 12 alkaen. – Asetamme paikoilleen muun muassa infotaulut ja paikalla on argeologi Ville Laakso jakamassa historiatietoa sekä valvomassa talkoita. Museovirasto on tarkkaan määritellyt kuinka infotaulut tulee polulle asettaa, jotta muinaisjäännösaluetta ei vaurioitettaisi, Uimonen kertoo. Talkoisiin ovat kaikki tervetulleita!

 

Vuoden 2017 Unikeko kannettiin Pyhäjärveen vanhalla hetekalla.
Tiedossa kylmä kylpy 18 asteisessa Pyhäjärvessä!
Juhlavuoden Unikeoksi paljastui Vasukkaiden ensimmäinen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen.
Iltapäivällä oli mahdollisuus tutustua muun muassa kajakkimelontaan.

 

K.L.

Kuvat: Kyllikki Uimonen/Katri Levänen

Jaa juttu Facebookissa:

Kaupantekoa ja kulttuuria Vasukkaiden 20-vuotisen taipaleen kunniaksi

Vasukkaiden Juhlasenssit ja varsinkin Aki ”Huutokauppakeisari” Palsanmäki keräsivät lauantaina ihmisiä Kummunmäelle sankoin joukoin. Väkeä saapui messuportille tasaiseen tahtiin ja tienlaitojen autojonot olivat satoja metriä pitkiä. Vasukkaiden puheenjohtaja Markku Uimonen oli iloinen siitä, että aamun sateet väistyivät nopeasti ja senssejä päästiin viettämään aurinkoisessa säässä. Näytteilleasettajia oli kolmisenkymmentä ja myyntipisteistä pystyi ostamaan muun muassa paikallisien tuottajien tuotteita, käsitöitä, leivonnaisia ja ruokaa, mansikoita jne. Uimonen arvioi, että kaiken kaikkiaan senssivierailijoita oli päivän aikana noin 1400. Vetonaulana toiminut Palsanmäki aloitti huutokauppaamisen puoliltapäivin ja kahden tunnin aikana moni vanha esine vaihtoi omistajaa. Alta löytyvältä videolta voi katsoa keinutuolin huutokauppaamista.

Senssitapahtuman jälkeen juhlapäivä jatkui Juholan Biisoniareenalla oopperaillallisen merkeissä. Jyrki Anttilan ja hänen puolisonsa Maija Anttilan tähdittämä illallinen sai runsaasti kehuja illalliskortin ostaneilta. Kalapainotteinen buffet-pöytä oli myös vertaansa vailla. Päivä päättyi Juholan navetan ylisillä järjestettyihin senssitansseihin Marko Karvosen ja Mercedes-yhtyeen siivittämänä. Senssien tavoin myös Biisoniareenalla vierailleita riitti tasaisesti aamupäivästä aina seuraavan vuorokauden puolelle saakka.

 

Huutokauppakeisari kiinnosti sekä vanhempaa että nuorempaa väkeä.
Juhlasenssien näytteilleasettajia.
Senssikävijät saivat matkaansa ämpärin johon oli hyvä tehdä ostoksia myyntikojuista.
Käsitöitä ja laukkuja.
Suurtuvan tilan kojusta saattoi ostaa sekä lampaanlihaa että villaisia vetimiä. Tuotteita tutkimassa Heikki Laukkanen.
Huutokauppa käynnissä ja tällä kertaa kohteena valkoinen kehto.

Jyrki Anttila esiintyi illallisvieraille Juholan Biisoniareenan ylisillä.
Oopperalaulaja Jyrki Anttila.
Illallisen jälkeen raivattiin tilaa senssitansseille.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Aarteita metsästämässä

 

Mitä saadaan kun yhdistetään neljä keskisuomalaista rakennusalan yrittäjää, metallinpaljastimet, sähkölamput ja viikonloppu Uukuniemellä? Erittäin mielenkiintoinen seikkailu! Näin tapahtui viime viikonloppuna, kun pihaan päräyttivät Jukka Ahokas, Tero Poikola, Mika Ahonen ja Janne Hassinen. Aarteenmetsästäjät.

Vaikka miehet asuvatkin Keski-Suomessa Jyväskylän seudulla, ulottuvat Jannen ja Jukan sukujuuret aina Uukuniemelle saakka. – Jannen mummo on syntynyt entisellä Mujusen kaupalla ja minun mummolani on puolestaan Myötävaarassa, kertoo Jukka Ahokas. Miesten yhteinen harrastus eli vanhojen tavaroiden ja esineiden metsästys metallinpaljastimilla alkoi viime keväänä. -Aiemmin olemme tehneet etsintöjä pääasiassa Keski-Suomessa mutta tällä kertaa tie toi Uukuniemelle, Ahokas sanoo.

Idea harrastukseen syntyi Ylellä pyörineestä tv-ohjelmasta ”Menneisyyden metsästäjät”. Ihan mistä tahansa ei aarteita ole lupa etsiskellä vaan siihen on olemassa tarkat säännöt. – Aina tulee olla myös maanomistahan lupa esimerkiksi pelloilta etsiessä, Ahokas kertoo. – Lisäksi yli 100 vuotta vanhat esineet kuuluvat museovirastolle ja uudemmat, arvoltaan yli 25€ olevat esineet on toimitettava poliisille. Papinniemen leirintäalueella majoittuneet aarteenmetsästäjät olivat jo ehtineet löytää Uukuniemi-reissultaan vanhoja työkaluja, kuten sepän työvälineen joka on arviolta 1800 luvulta, läjän hevosenkengitysnauloja, hylsyjä ja vanhoja rahoja. Esiin putkahti muun muassa 5 penninen tasan sadan vuoden takaa ja Jugoslavialainen kolikko, jota ei vielä toistaiseksi pystynyt tarkemmin määrittämään.

Neljä aarteenmetsästäjää Keski-Suomesta: Tero Poikola (vas), Jukka Ahokas, Mika Ahonen ja Janne Hassinen.
Työn touhussa pellolla…
…ja pihan laitamilla.
Tunnin etsinnän saalis vanhasta Homavaaran pihapiiristä; pajavasaran terä, löylymittari, lyttyyn mennyt peltimuki ja muuta pientä rautaromua.
Suomi 100 -juhlavuotta voi juhlistaa näinkin. 5 penninen vuodelta 1917.
5 markkanen, jonka vuosiluku ei ole tiedossa.

Metsästys ei suinkaan rajoitu päiväsaikaan, vaan illan hämärtyessä etsinnän kohde vaihtuu esineistä hyönteisiin. – Uukuniemellä on hyvin monipuolinen hyönteislajisto muuhun Suomeen verrattuna. Se kuuluu itäiseen lajistoon mitä ei muualla ole. Hyönteiskartoitusta olemme tehneet monissa Euroopan maissa kuten Espanjassa, Kreikassa ja Italiassa. Myös Saudi-Arabiassa ja Thaimaassa olemme vierailleet, miehet kertovat lähes yhdestä suusta. – Minulla on yksi huone varattu kokonaan perhosille. Lajeja siellä on yhteensä noin 15 000, sanoo Poikola.

Näiden neljän metsästäjän innostus tarttuu oitis keneen tahansa. Iloisen ja puheliaan seurueen juttuja kuunnellessa vierähtäisi helposti kokonainen päivä, mutta matka metsästysmaille jatkuu. – Seuravaksi suuntaamme todennäköisesti Joutsaa. Mutta varmasti tulemme Uukuniemelle vielä uudelleen tänä vuonna, Ahokas lupaa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: