Kategoriat
Arkistot

Mikkis-teatterin yhdeksäs kesänäytelmä juhlistaa 100 -vuotiasta Suomea

Mikkolanniemellä kunnioitetaan tulevana kesänä Suomi 100 -juhlavuotta ”Koti, uskonto ja isänmaa” -laulunäytelmän muodossa. Mikkis-teatterin esittämä näytelmä kertoo sotaevakoiden vaiheista, ja tapahtumat sijoittuvat väljästi Uukuniemen Matrin kylään. Perhetarinan on käsikirjoittanut ja ohjannut uukuniemeläinen Paavo Vanhanen, ja käsikirjoituksen pohjana ovat toimineet hänen appiukkonsa Väinö Vuorinteen kirjoittamat runot. Matrin kylän kasvatin runot ovat saaneet sävelet niin ikään uukuniemeltä kotoisin olevalta muusikolta Petri Tiaiselta.

Näytelmä saa ensi-iltansa 27.6. ja kyseinen näytös, sekä muutama muu näytös heinäkuun puolella, ovat jo loppuun myytyjä. Mikäli haluat varata paikan juuri tiettyyn näytökseen, kannattaa siis toimia ajoissa. Paikkavarauksia voi tiedustella Heta Ahokkaalta numerosta 040-8457 555 tai sähköpostitse heta.ahokas(at)pp1.inet.fi

Näytösaikataulut löytyvät täältä.

Lippujen hinnat:

Aikuiset: 15€

Lapset: 5€

Ryhmäliput: (vähintään 20 hlö) 13€
Mikkolanniemen kyläyhdistyksen verkkosivut: www.mikkolanniemi.fi

Mikkis-teatteri Facebookissa: https://www.facebook.com/mikkisteatteri/

Kuva-31

Kuva-19

Kuva-1

 

Muusikko Petri Tiainen.
3531_kuva1-150x112
Väinö Vuorinteen runoista sävelletyt laulut on julkaistu myös äänitteen muodossaa vuonna 2013.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kevät-Miikkulan ehtoopalvelus ja kiitosakatistos Pitäjäntuvalla 9.5.2017.

Kevät-Miikkulan ehtoopalvelus ja kiitosakatistos Pitäjäntuvalla 9.5.2017 klo 18:00.

Papinniemen kirkkokallion ortodoksinen kirkko oli omistettu pyhälle Nikolaokselle eli Miikkulalle kuten Karjalassa häntä kutsuttiin. Näin ollen pyhä Nikolaos oli Kirkkokallion ortodoksisen kirkon vaikutuspiirissä eläneiden suojeluspyhä. Vaikka Kirkkokallion kirkko on palanut ja väestö siirtynyt, pois voidaan pyhää Nikolaosta pitää edelleenkin Uukuniemen omana suojeluspyhänä, sillä tuskinpa tätä on myöhemminkään kumottu. Nikolaos on myös muun muassa lasten, merenkulkijoiden ja monien kaupunkien suojeluspyhä, ja hänelle on omistettu lukuisia kirkkoja eri puolilla maailmaa. Uukuniemeä lähimpinä ovat Imatran ja Joensuun pyhän Nikolaoksen kirkot. Tämän vuoden Pääsiäisyön palvelus televisioitiin Vaasan pyhän Nikolaoksen kirkosta.

Pyhän Nikolaoksen elämästä on säilynyt vain vähän varmaa tietoa. Hän syntyi 300-luvulla Rooman valtakuntaan kuuluneessa Lyykian provinssissa nykyisen Turkin alueella. Ilmeisesti hänen kotinsa pystyi varakkuutensa ansiosta tarjoamaan hyvän kasvatuksen. Vanhempien kuoltua Nikolaos lahjoitti perimänsä huomattavan omaisuuden köyhille ja hyväntekeväisyyteen. Myöhemmin hän toimi Myran piispana Lyykiassa.

Pyhään Nikolaokseen liitetään useita ihmeitä, joista monet kertovat köyhien ja hädässä olevien auttamisesta. Häneen liitetään myös kertomus köyhästä miehestä, jolla oli kolme tytärtä. Tällä miehellä ei siten ollut varaa tyttärien myötäjäisiin ja vaarana oli tyttärien ajautuminen prostituoiduiksi. Kertomuksen mukaan Nikolaos olisi yöllä heittänyt kolme pientä pussia kultaa köyhän miehen talon ikkunasta. Tästä tapahtumasta kerrotaan myös myöhemmän joulupukkiperinteen saaneen alkunsa. Tunteehan joulupukki nimen Santa Clause englanninkielisissä maissa.

Pyhän Nikolaoksen kuolinpäivä 6.12. on hänen tärkein muistopäivänsä ortodoksisessa kirkossa. Tätä päivää Karjalassa kutsuttiin Syys-Miikkulaksi. Kevät-Miikkulana 9.5. muistellaan pyhän Nikolaoksen reliikkien siirtoa Lyykian Myrasta Barin kaupunkiin Italiassa. Lisäksi pyhää Nikolaosta muistetaan ortodoksisessa kirkossa jokaisena torstaina.

Ajankodasta johtuen Kevät-Miikulaan liittyy monia vuodenajan töitä ja tapahtumia kuvaavia sanontoja. Jos käki ei ollut Miikulanpäivään mennessä kukkunut, oli syytä varustautua huonoon satoon. Sanottiin myös, että Miikkula tuo vihannan vihkon eli että kasvukausi oli alkamassa. Miikkulanpäivää pidettiin myös sopivana aloittaa kylvötyöt ja laskea hevoset laitumelle eli suistamolaisittain: ”Miikkulana hevoset ensi kertaa metsään lasketaan, lehmät viimeistään Jyrkinä (26.5 ortodoksisen kalenterin mukaan).” Toisaalta Vuonnisessa sanottiin, että ”kun on hanki Mikkulana haukattavana, niin on leina leivän sijasta”.  Kevät-Miikkulana hauen kutu oli loppumassa ja ahvenen samoin kuin lahnan kutu alkamassa.

Uukuniemellä ei ole tiettävästi toimitettu pyhän Nikolaoksen praasniekkoja liki 400 vuoteen. Siten Simpeleen Seudun Tiistaiseuran piirissä syntyi ajatus pyytää Lappeenrannan Ortodoksista seurakuntaa toimittamaan Kevät-Miikkulan ehtoopalvelus. Isä Aarne Ylä-Jussila toimittaa palveluksen 9.5. klo 18.00 Pitäjäntuvassa.  Paikka sopii tähän tarkoitukseen hyvin, koska sinne on saatu viime vuosina ikoninurkkaus, obrazučuppu, jossa on myös Uukuniemeltä kotoisin olevan Aino Räsäsen maalaama pyhän Nikolaoksen ikoni.

Palvelus kestää noin puoli tuntia. Tämän jälkeen toimitetaan kiitosakatistos luomakunnalle. Akatistos on ylistysveisu, joka voi olla osoitettu esimerkiksi Jumalalle, pyhälle ihmiselle tai ilmiölle. Sana akatistos tulee kreikan kielen sanasta akathistos, ei istuen, ja akatistokset veisataankin seisoen.  Akatistoksia voidaan laulaa osana jumalanpalvelusta tai erillisessä akatistospalveluksessa.  Kiitosakatistos toimitetaan monissa pyhäköissä kirkkovuoden alussa, mikä on 1. syyskuuta ortodoksisessa kirkossa. Jumalan luomistyötä ja koko elämää iloineen ja suruineen ylistävä runoelma soveltuu toimitettavaksi erittäin hyvin myös keväällä Kevät-Miikkulana luonnon herätessä talven jälkeen kukoistukseensa. Kiitosakatistos kestää noin puoli tuntia.

Lyykian Myran piispan isä esipaimenen pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän juhlan, Kevät-Miikkulan ehtoopalvelu ja kiitosakatistos Pitäjäntuvalla 9.5.2017 klo 18.00. Tämän pienimuotoisen uukuniemeläisen Kevät-Miikkulan praasniekan lopuksi on kahvi- ja teetarjoilu.

Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita jatkamaan siitä mihin Kirkkokallion tuonilmaisiin siirtyneet, nykyiseen riemuitsevaan seurakuntaan kuuluvat lopettivat liki 400 vuotta sitten!

DSCN1280

Jaa juttu Facebookissa:

Karhuemo pentuineen liikkui Palolahdessa

Pehmeään metsätiehen painuneet jäljet todistivat karhun jo heränneen talviuniltaan ja liikkuneen Palolahdessa Korpijärven tuntumassa. Kyseessä näyttäisi olevan naaraskarhu jota seurasi ainakin yksi pentu.

20170417_100356

20170417_095924

20170417_100840

Karhuemon sekä pennun jäljet.
Karhuemon sekä pennun jäljet.
Jaa juttu Facebookissa:

Pääsiäisen pauketta Pyhäjärvellä

Pääsiäispyhinä Pyhäjärven rantamilla on päästy ihmettelemään ja ihastelemaan luonnon ihmeellisyyttä. Järveltä kantautunutta äänimaailmaa on kuvailtu muun muassa kesäiseksi ukonilmaksi tai ”sonnilauman mölinäksi”. Voimakkaimmillaan keväinen konsertti on heti auringonlaskun jälkeen, jolloin äänet kuuluvat aina asuntojen sisälle asti. Syynä ovat suurehkot lämpötilan vaihtelut, jään ohuus sekä lumettomuus. Kumean jyrinän lisäksi voi kuulla repiviä räsähdyksiä jääpeitteen halkeillessa. Aaveisia ääniä ei siis tarvitse säikähtää eikä sodan syttymistä pelätä, näille löytyy luonnollinen selitys!

17976273_10155168111163704_1086220303_o
Luonnon järjestämää ilmaista konserttia on pääsiäisen pyhinä päästy kuuntelemaan Pyhäjärvellä. Kuva Heli Heikkonen.
 K.L.
Jaa juttu Facebookissa:

Aloitteita, ideoita, toiveita ja ehdotuksia uudelle kunnanvaltuustolle

Vajaa viikko sitten valittu Parikkalan uusi kunnanvaltuusto aloittaa toimintansa heti kesäkuun alussa. Reippaasti uudistuneelta valtuuston jäsenistöltä odotetaan toki myös reippaita uudistuksia, ja nyt olisi kuntalaisilla hyvin aikaa herättää keskustelua  asioista, epäkohdista tai parannuksista, joita kunnan alueella, varsinkin syrjäkylillä, kaivattaisiin. Pienestä ajatuksesta ja ideasta voi alkaa suuri muutos, mutta toisaalta pienikin muutos voi olla merkittävä isolle osalle kunnan asukkaista. Mikä olisi sinun ehdotuksesi? Kommentteja toivotaan joka kylästä ja eri ikäryhmien edustajilta.

20170414_143536
Urheilukenttä ympäristöineen on ollut puheenaiheena jo useamman vuoden, mutta tilanne on edelleen tämä. Kentän lisäksi kunnostusta tarvitsisi välinekoppi. Rajapirtin ympäryspuut alkavat olla jo turvallisuusriski ja estävät muun muassa lipputangon käytön.

 

 

20170414_144008
Kirjaston säilyminen on uukuniemeläisille tärkeä asia. Julkisivu kaipaisi kuitenkin ehostusta, ikkunanpuitteet maalausta ja rappuset rappausta.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Parikkalan kunnanvaltuustoon valituista yli puolet uusia

Parikkalan uuden kunnanvaltuuston edustajat selvisivät eilen illalla.  Eniten ääniä saivat keskustan Lassi Valkeapää (112 ääntä) sekä Antti Paajanen (111 ääntä) ja liberaalipuolueen Jouni Kiviaho (107 ääntä).

Suurimpana ryhmänä pysyy edelleen keskusta, joka sai äänistä 42,3 prosenttia. Toiseksi eniten ääniä, 15,4 prosenttia, sai kokoomus. Liberaalipuolue nousi Parikkalan kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi, sillä puolue sai äänistä 13,8 prosenttia.

Parikkalan äänestysaktiivisuus oli  60,5 prosenttia joka on hiukan vähemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Uukuniemeläisistä Markku Uimonen (KOK) sekä Niko Hälvä (KESK) ovat mukana uudessa valtuustossa. Kaiken kaikkiaan 27 valtuuston jäsenestä peräti 14 on ensikertalaisia. – Uskon vahvasti, että uusi veri tuo mukanaan myös uusia tuulia, sanoo Uimonen. – Voisi kuvitella, että tulevassa kunnanvaltuustossa vallitsee aiempaa vapaampi ilmapiiri. Yhteistyöhalukkuus on ollut vaaliteemana monilla, hän jatkaa. Uimonen sai kaiken kaikkiaan 77 ääntä, joista 71 annettiin Uukuniemen alueelta. Se on 32 prosenttia kaikista Uukuniemeltä annetuista äänistä. – En olisi kyllä uskonut, että uukuniemeläiset tällä tavalla keskittävät äänensä. Se on minulle iso asia, Uimonen kiittää.

Uimonen nostaa esille erityisesti kunnan pohjoispään liikuntapalvelujen sekä kirjaston säilyttämisen.  – Aion tulevalla valtuustokaudella tuoda vahvasti esille Uukuniemen ja syrjäkylien näkökulman, sekä sioutua pitämään päätöksenteossa kunnan pohjoisosien puolta, hän sanoo.

pappari3
Niko Hälvä.
thumb_IMG_0381_1024
Markku Uimonen.

 

Uusi kunnanvaltuusto aloittaa toimintansa kesäkuussa.

Kunnanvaltuustoon valitut:

Lassi Valkeapää KESK 112 ääntä

Antti Paajanen KESK 111 ääntä

Jouni Kiviaho LIBE 107 ääntä

Mirja Sikiö SDP 102 ääntä

Ulla Kujanpää KD 95 ääntä

Vuokko Ahoranta KOK 87 ääntä

Timo Neuvonen KESK 82 ääntä

Marjatta Laukkanen KOK 81 ääntä

Olavi Laukkanen KESK 80 ääntä

Sami Sinkkonen KESK 78 ääntä

Markku Uimonen KOK 77 ääntä

Inka Pylvänäinen VIHR 76 ääntä

Päivi Tavi-Kuosmanen KD 71 ääntä

Matti Kähkönen KESK 69 ääntä

Minna Kokkonen KOK 62 ääntä

Paula Ahokas LIBE 62 ääntä

Ari Berg KESK 57 ääntä

Pekka Anttonen SDP 56 ääntä

Maija Valkeapää LIBE 55 ääntä

Timo Jantunen PS 54 ääntä

Päivi Tynnilä SDP 54 ääntä

Pekka Koiso-Kanttila LIBE 52 ääntä

Niko Hälvä KESK 51 ääntä

Matti Saikkonen KESK 47 ääntä

Mika Anttonen KESK 44 ääntä

Kari Pekonen KESK 38 ääntä

Sami Saukkonen KESK 35 ääntä

Äänestysprosentti alueittain:

Kangaskylä 51,7%

Saari 63,3%

Särkisalmi 62,0%

Uukuniemi 71,2%

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Pääsiäisen odotusta ja vaalitunnelmaa kirjastolla

Virpavitsoista ja vaaliuurnista, niistä on tämä sunnuntai tehty. Alkanut päivä 9.4. on monella tapaa poikkeuksellinen pyhäpäivä, kun palmusunnuntain eli perinteisen virpomispäivän lisäksi vietetään myös vaalipäivää. Jännitettävää riittää aina iltamyöhäiseen saakka, jolloin selviää, ketkä kaikki 27 henkilöä valitaan Parikkalan kunnanvaltuustoon. Mikäli et vielä ole omaa ehdokastasi päättänyt, kannattaa käydä kokeilemassa vaikkapa seuraavia vaalikoneita:

http://www.vaalikone.fi/kunta2017/

https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017

http://vaalikone.kaakonviestinta.fi/kuntavaalit2017

Uukuniemellä äänestämään pääsee kirjastolla klo. 9-20 välisenä aikana. Samalla voi tutustua Andreas Hännisen näyttelyyn ”Pyhän Perheen tsasounan tulo Uukuniemen Akkakalliolle”. Pääsiäiseen hyvin sopivan näyttely ehdottomasti upeimpia teoksia ovat ikonit, erityisesti Kristus Kaikkivaltias -ikoni, jonka pappismunkki Josef Kesälahtelainen on maalannut Pyhän Athosvuoren Andreas-skiitan kirkon lattialankunpätkään, sekä Joosefia kuvaava ikoni, johka idea on alun perin syntynyt vanhan postikortin pohjalta. Upea on myös Konevitsan igumenin lahjoittama suuri pääsiäismuna, johon on maalattu Konevitsalaisen Jumalanäidin ikoni. Ikoneiden lisäksi esillä on materiaalia tsasounan rakentamishankkeesta. Torstaina 20.4. Andreas on kirjastolla kertomassa tarkemmin ikoneista ja tsasounasta kirjaston aukioloaikana. Tarjolla on myös kahvia.

Uukuniemeltä näyttely etenee Kiteelle, Saarelle, Kesälahdelle, Parikkalaan ja Simpeleelle.

Andreas
Andreas Hännisen näyttelyä voi ihastella Uukuniemen kirjastolla.
Muna
Konevitsan Igumenin lahjoittama suuri pääsiäismuna.
Ikoni2
Vasemmalla piirros ”Älä itke äitini”, oikealla lattialankun pätkään maalattu ikoni.
Ikoni1
Konevitsalaisen Jumalanäidin ikoni.
Ikoni4
Josef ja Jeesus-lapsi.

 

Parikkalan alueen kirjastojen näyttelyt ja ajankohdat:

Parikkalan pääkirjasto

Avojaloin – kymmenen elämää Karjalan kannaksella – kiertonäyttely 3.-28.4.2017

Näyttely koostuu kahdestatoista roll up – telineestä, ja tutustuttaa katsojansa kymmeneen henkilöön ja heidän tarinoihinsa. Henkilöt ovat eri-ikäisiä naisia ja miehiä, eri puolilta Kannasta, eri yhteiskuntaluokista, erilaisista miljöistä. Kiertonäyttelyn sisällöstä vastaavat Lappeenrannan museoiden Avojaloin -näyttelytyöryhmä ja näyttelyn käsikirjoittaja, kirjailija Anna Kortelainen. Näyttelyä täydentää kolmekielinen (suomi-englanti-venäjä) Aikamatka Kannakselle -verkkonäyttely, joka johdattaa syvemmälle näyttelystä tuttuihin teemoihin. Verkkonäyttely löytyy osoitteesta www.aikamatkakannakselle.fi. Kirjasto ja kulttuuritoimi.

Imatran seutu sodassa – sisämaasta rajaseuduksi -näyttely 3.-28.4.2017

Imatran seutu sodassa – sisämaasta rajaseuduksi on kokoelma SA-kuvia Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Imatran alueelta. Näyttely on esillä Imatralla, Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa juhlavuoden aikana, ja sen on koonnut Antti Suoninen.

Näyttelyihin voi tutustua kirjaston aukioloaikoina: ma-to klo 10-19 sekä pe klo 10-16.
Huom! To 13.4.2017 klo 10-16. Suljettu 14.4.2017 sekä 17.4.2017.

 

Tulossa olevat näyttelyt:

Linnunpöntöt, Hanna Kosonen toukokuu 2017

”SA-kuvia, Simpele kesällä 1941”, koonnut Reijo Sinkkonen kesäkuu 2017

Luontokuvia, Suomen kameraseurojen liitto heinäkuu 2017

Pyhän Perheen tsasounan tulo Uukuniemen Akkakalliolle –näyttely, Andreas Hänninen elokuu 2017

Ajoneuvot-kuvataidenäyttely vitriinissä, Arto Kargu syyskuu 2017

 

Saaren kirjasto

Saaren eskareiden tekemät puput ja munat vitriinissä

Askartelussa on käytetty kierrätysmateriaaleja.

Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina: ma ja ke klo 12-19 sekä ti ja pe klo 10-16. Huom! Pe 14.4.2017 sekä ma 17.4.2017 suljettu.

 

Tulossa olevat näyttelyt:

Avojaloin- kymmenen elämää Karjalan kannaksella – kiertonäyttely 2.-12.5.2017

Imatran seutu sodassa – sisämaasta rajaseuduksi -näyttely 15.-30.5.2017

Pyhän Perheen tsasounan tulo Uukuniemen Akkakalliolle –näyttely, Andreas Hänninen kesäkuu 2017

Muumimukit heinäkuu 2017, Saija Sairanen

Ajan elävä säie -näyttely viikot 31-32, Suomi-Venäjä -seura Parikkalan osasto

 

Uukuniemen kirjasto

Pyhän Perheen tsasounan tulo Uukuniemen Akkakalliolle –näyttely 6.-27.4.2017, Andreas Hänninen

Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina: ma klo 16-18 sekä to 11-18. Huom! To 13.4.2017 klo 10-16. Suljettu ma 17.4.2017.

 

Tulossa olevat näyttelyt:

Imatran seutu sodassa – sisämaasta rajaseuduksi -näyttely 4.-11.5.2017

Avojaloin- kymmenen elämää Karjalan kannaksella – kiertonäyttely 15.-29.5.2017

Mosaiikkityö-näyttely 1.6.-31.8.2017, Sirpa Loikkanen

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Niukkalan neljä nuorta ja ahkeraa

Urbaanilegenda, jonka mukaan nuoret aikuiset eivät maaseudulla tai pienen pienellä paikkakunnalla viihdy, on ainakin Uukuniemellä todistettu tämän jutun myötä paikkaansa pitämättömäksi. Kuluneen vuoden aikana Niukkalan mäki on saanut vakituisiksi asukkaiksi neljä nuorta miestä, jotka kaikki ovat palanneet ”juurilleen” omasta vapaasta.tahdosta.

Markus Hietaselle, 21, ja Olli-Pekka Nousiaiselle, 20, keittiö on toinen koti. Molemmilla pysyy kaulin ja kapusta kädessä -ainakin työajalla. Molemmat nuorukaiset ovat myös muuttaneet heti opintojen päättymisen jälkeen takaisin entiselle kotipaikkakunnalleen. -Olen ammatiltani kokki. Opiskeluajan asuin Joensuussa ja valmistumisen jälkeen kävin armeijan. Pysyvästi olen asunut täällä nyt viime vuoden toukokuusta lähtien, Markus kertoo. – Aikaisemmin olen ollut töissä muun muassa Papinniemen leirintäalueella sekä Oronmyllyn leirikeskuksessa. Nyt viime syksystä lähtien olen ollut Särkisalmen Abc:lla kokkina ja täytyy sanoa, että se on kyllä paras työpaikka ikinä, hän jatkaa.

-Minä olen koulutukseltani leipuri-kondiittori ja opiskelin myös Joensuussa. Elokuussa 2016 aloitin työt Parikkalan Pika-Pullalla, jossa olin myös muutamana aiempana kesänä hommissa, kertoo Olli-Pekka. – Työ on ihan mukavaa, pääasiallisesti leivon esimerkiksi leipää ja pullaa, mutta lisäksi työnkuvaansaattaa välillä kuulua varastohommia sekä pakkausta. Paistamista vihaan, hän hymähtää. Sekä Markuksen että Olli-Pekan työ on vuorotyötä, Markuksella joko aamu-, päivä- tai iltavuoroa ja Olli-Pekalla pääasiallisesti yö- tai aamuvuoroa. – Nyt olen ollut yövuorossa kaksi viikkoa putkeen, vähän alkaa jo painamaan, naurahtaa Olli-Pekka.

Markus asuu Niukkalassa kotitalossaan ja Olli-Pekka aivan kävelytien toisella puolella rivitaloasunnossa. Vapaa-aikaa kaverukset viettävätkin paljon yhdessä, välimatka kun ei ole esteenä. – Käyn salilla, tai lenkillä, näen kavereita tai olen ihan vaan kotona. SeIlaista normaalia arkielämää, Markus toteaa. – Kaupungissa tulee käytyä keskimäärin noin kerran kuussa, kesällä ehkä hiukan useammin, hän pohtii. Paluu entiselle kotipaikkakunnalle on molemmille ollut  itsestäänselvyys. -Täällä voisin asua ihan vaikka kuolemaan saakka, Markus sanoo päättäväisenä. -En tykkää yhtään kaupungista. Täällä tuntee lähes kaikki ihmiset ja on tutut paikat, hän jatkaa. -Kaupungissa tuntuu jotenkin kolkolta asua, lisää Olli-Pekka. Entä mikä on kokin ja kondiittorin bravuuri keittiön puolella? -Kyllä se taitaa olla ihan perinteinen  makaronilaatikko, Markus sanoo hetken mietittyään. -Kaikki luonnistuu, nauraa Olli-Pekka pilke silmäkulmassa. -Mutta juhliin leipoisin kyllä sacherkakun, aidolla itävaltalaisella reseptillä, hän päättää.

Pojat
Keittiön ammattilaiset. Markus Hietanen (vas.) ja Olli-Pekka Nousiainen.

Hietasen ja Nousiaisen lisäksi Niukkalan ytimessä asuvat myös Bergin veljekset Aleksi, 25, ja Markus, 22. Markus asuu entisessä kotitalossaan ja Aleksi on vastikään ostanut avopuolisonsa kanssa rivitalon päätyhuoneiston aivan naapurista. Rivitalon pihasta näkee myös Olli-Pekan ja Markuksen (Hietanen) koteihin. Aleksi on koulutukseltaan koneasentaja sekä talonrakentajana. -Tässä kuussa saan suoritettua myös puualan tutkinnon, hän kertoo. Monitoimimieheltä kuulostava Aleksi työskentelee tällä hetkellä Laatokan Lankulla, avopuoliso on lähihoitaja ja käy töissä Parikkalassa. -Työnkuvaani kuuluu esimerkiksi puiden lajittelua koneellisesti, höyläämistä sekä kaikenlaista korjaamista jne, Aleksi luettelee. -Työ on päivätyötä, mutta kesällä saatta olla myös kahta vuoroa, hän jatkaa. Vapaa-aika menee pitkälti autojen parissa, joita Aleksilla on useampikin kappale. -Ja tietysti näen myös kavereita, hän lisää. Myös Aleksille paluu kotipaikkakunnalle on ollut selvää alusta asti. -Opiskelin Savonlinnassa, mutta aina aina kyllä tiesin etten sinne jää, Aleksi sanoo napakasti. – Täällä kun on melkein koko ikänsä asunut niin ei sitä oikein osaa muuallakaan asua, hän hymähtää. Aleksin pikkuveli Markus on työskennellyt joulukuusta lähtien niin ikään Särkisalmen Abc:lla, samassa paikassa kaimansa kanssa. Koulutukseltaan hän on kokki ja tarjoilija.

Nuoren iän ja kotiseuturakkauden lisäksi näitä neljää ja ahkeraa miestä yhdistää onnekkuus: kaikki ovat löytäneet oman alansa töitä järkevän ajomatkan päästä. Se on ehdoton edellytys, jotta asuminen Uukuniemellä ylipäätään on mahdollista ja tämän kaikki tiedostavat. Markus H:n, Markus B:n, Olli-Pekka N:n ja Aleksi B:n tuskin tarvitsee työnsaannista olla huolissaan, sillä näille ahkerille, alansa osaaville, iloisille sekä positiivisille miehille uskoisi olevan töitä tarjolla kyllä jatkossakin!

IMG-20170406-WA0006
Koneasentaja, talonrakentaja ja pian myös puualan ammattilainen. Aleksi Berg.

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlilla 80-luvulla

Vanhojen valokuvien kokoelma saa täydennystä Heimo Paakkisen lähettämän kuvan ansiosta. Kuva on otettu Uukuniemi-juhlien aikaan 80-luvulla kirkon portailla. Tarkempi vuosiluku ei ole tiedossa.
Kuvasta tunnistaa ainakin vasemmalla seisovan vanhan kunnallismiehen, Aimo Siitosen, joka on toiminut muun muassa Uukuniemi-Seuran ja Uukuniemen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Edessä sinisessä takissa oleva nainen on kansanedustaja Aune Salama, joka työskenteli Uukuniemellä kansakoulunopettajana vuosina 1930-40. Otos on alunperin Hilkka Kaksosen albumista, joka seisoo kuvassa toisessa rivissä sini-valkokauluksisessa puserossa.
uukuniemi juhlilla
Uukuniemi-juhlilla 80-luvulla. Kuvan lähettänyt Heimo Paakkinen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Aprillipäivänä narrattiin kaloja

Papinniemessä järjestettiin aprillipäivänä 1.4. Biisonipilkki -tapahtuma, jonka kalajutut ovat kuitenkin ihan totisinta totta. Silliä ei syöty, mutta muita kaloja onnekkaille pilkkionkijoille saaliiksi kertyi. Tuulinen sää ei näyttänyt haittaavan, sillä osallistujia kisassa oli kaiken kaikkiaan peräti 106. Omat kilpailusarjat oli nuorille (alle 16v), naisille, miehille ja yli 65 -vuotiaille miehille.

Palkintona oli muun muassa katiskoja, linnunpönttöjä, biisoninlihaa, yöpymislahjakortteja sekä ruokailulahjakortteja Papinniemeen ja Iloisen Pässin Maalaispuotiin jne. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin lisäksi mökkiviikonloppu Papinniemessä.

pappari5
Kilpailijoita Pyhäjärven jäällä.
pappari1
Osallistujia riitti parkkipaikan täydeltä.

pappari2

pappari6
Pilkkikansaa leirintäalueella.
pappari4
Muutamia esimerkkejä kilpailun palkinnoista.
pappari3
Palkintoja jakamassa Niko Hälvä.
pappari8
Kaikkien osallistujien kesken arvottiin mökkiviikonloppu Papinniemessä.
Tulokset la 1.4.2017
Osanottajia 106
Painot grammoina
Nuoret alle 16 v.
1. Mahonen Janne 560
2. Nousiainen Martta 360
3. Kargu Arto 285
4. Mahonen Rasmus 95
Naiset
1. Hämäläinen Irma 6210
2. Tammisuo Eeva 5380
3. Auvinen Mervi 4930
4. Lipponen Merja 4840
5. Eerikäinen Marja 4055
6. Kemppinen Pirjo 3560
7. Asikainen Sari 3435
8. Huotari Marja 3415
9. Soikkeli Seija 3400
10. Värtinen Arja 2865
11. Elolampi Kirsi 2825
12. Inkinen Tuulikki 2695
13. Partanen Irene 2265
14. Paakkunainen Anneli 1870
15. Hirvonen Tuula 1750
16. Pöllänen Kirsti 1245
17. Reponen Tarja 715
Miehet
1. Kuusimaa Mikko 16305
2. Siitonen Jouni 12735
3. Värtinen Pekka 11905
4. Partanen Joona 11830
5. Immonen Rauno 11790
6. Valtonen Pekka 11775
7. Walsten Toni 10835
8. Kaukonen Timo 10670
9. Myllys Henri 8830
10. Mukkonen Olli 8625
11. Pulkkinen Aku 7855
12. Vatanen Jarno 7810
13. Repo Jukka 7655
14. Pekkinen Auvo 7555
15. Venäläinen matti 7550
16. Soikkeli Olli 7390
17. Seppänen Matti 6690
18. Jaanu Vesa 6435
19. Partanen Jarkko 6150
20. Wahlsten Tapio 4705
21. Tuura Erkki 4665
22. Hämäläinen Jukka 4630
23. Ralli Timo 4095
24. Lötjönen Miika 4020
25. Kemppinen Onni 3840
26. Eerikäinen Paavo 3795
27. Vainikka Markku 3730
28. Asikainen Jyrki 3520
29. Kinnari Reijo 3485
30. Myllys Keijo 3310
31. Tiilikainen Jukka 3100
32. Kuismanen Jaakko 3085
33. Pitkänen Jukka 2950
34. Lötjönen Erkki 2570
35. Elolampi Matti 2525
36. Auvinen Pekka 2325
37. Pöllänen Ilkka 2185
38. Kuismanen Aleksi 1965
39. Manula Mika 1645
40. Reponen Juha 1420
41. Vanhanen Lauri 1415
42. Nousiainen Topi 800
43. Viinanen Tommi 640
44. Manula Mikko 295
Miehet 65 v.
1. Soikkeli Risto 10220
2. Tiainen Raimo 8965
3. Partanen Reijo 8925
4. Haapio Mikko 8545
5. Pöllänen Martti 7640
6. Linden Timo 7505
7. Hämäläinen Pertti 7190
8. Simpura Martti 7000
9. Pyykkö Oiva 6905
10. Laakkonen Terho 6275
11. Haverinen Raimo 5355
12. Paakkunainen Erkki 4725
13. Saitseff Simo 4620
14. Kannonmäki Esa 4305
15. Pekonen Leo 4170
16. Berg Eino 4105
17. Ralli Juhani 3615
18. Poutanen Vesa 3280
19. Huotari Taisto 3010
20. Pulkkinen Esko 2995
21. Mustonen Pertti 2915
22. Myllys Pertti 2560
23. Töppönen Armas 2405
24. Soikkeli Arvo Juhani 2320
25. Pakkinen Pentti 1845
26. Tiainen Kari 1655
27. Leppänen Martti 575
28. Inkinen Osmo 55

 

K.L.

Kuvat: Eija Rönkkönen

Jaa juttu Facebookissa: