Kategoriat
Arkistot

Kyläkaupan syysmarkkinat lauantaina 23.9.

 

Tulevana lauantaina Pyhäjärven kyläkaupalla on tiedossa markkinatunnelmaa. Viime vuoden tapaan paikalle saapuu myyjiä omalta kylältä ja hiukan kauempaakin. Syysmarkkinoiden yhteydessä vietetään myös kauppias Tiina Ahosen sekä työntekijöiden Riikka Uimosen ja Päivi Nevalaisen läksiäisiä kahvitarjoilun merkeissä. – Tapahtuma alkaa klo. 11 ja kestää iltapäivään klo. 14 saakka, kertoo Ahonen. – Vuosi sitten markkinat taisivat sattua lähes samaan ajankohtaan, heti Parikkalan hämärän kaupan illan jälkeen. Tunnelma ja meno oli tuolloin niin hyvä, että päätimme järjestää syyskarkelot vielä toistamiseen, Ahonen jatkaa.

Markkinamyyjiksi saapuvat ainakin Suurtuvan tila, AL-vaate, Uukuniemen Martat, Toimentupa, Lahtela Highland, Kästyö Anne sekä joukko paikallisia käsitöiden ja leivonnaisten myyjiä. Lisäksi ohjelmassa on makkaranpaistoa sekä livemusiikkia. – Ja myös syyskukat kuten kanervat ja callunat saapuvat viikonlopuksi, täydentää Ahonen. – Voi olla, että myyjien määrä vielä lisääntyy, vielähän tässä on pitkä viikko aikaa keksiä kaikkea mukavaa lauantaiksi, hän naurahtaa. – Vielä en ole uskaltanut lauantain sääennusteita katsoa, mutta toivon kovasti, että kelit suosisivat ja markkinaväkeä saapuisi paikalle sankoin joukoin, Ahonen sanoo.

 

Vuosi sitten syysmarkkinoita vietettiin pilvipoutaisessa säässä. Kuva: Tuomas Tiainen.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Myös ammattimuusikko kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta

 

Niukkalan kylä on saanut uuden asukkaan, kun muusikko ja rumpalisti Jarmo Moilanen löysi kodin Uukuniemeltä. Viiime kesänä Pyhäjärven kyläkaupalla useammankin kerran xylofonia soittamassa nähty Moilanen on syntynyt Tampereella, mutta sekä isän että äidin puolelta sukujuuret ovat kuitenkin Karjalassa. – Isäni oli syntyjään Viipurista, äiti puolestaan Käkisalmesta, Moilanen kertoo. – Uukuniemellä vietin useita lapsuuden kesiä jo 70 -luvulla. Isoisäni on ollut mukana talkoissa perustamassa silloista Virkistyskeskusta kirkonkylälle, hän jatkaa.

Mutta kuinka Moilasesta sitten lopulta tuli virallisesti uukuniemeläinen? – Muuttopäätös oli eräänlainen ahaa -elämys. Olin täällä käymässä ja majoituin Virkistyskeskuksella, joka nykyisin on siis Uukuniemen lomakeskus. Tuntui kuin olisin kotiin tullut joten mietin, että miksipä en asettuisi tänne pysyvästi, hän kertoo. -Asiat ovat edenneet kuin itsestään. Ollessani Pyhäjärven kyläkaupalla soittamassa xylofonilla Säkkijärven polkkaa kuulin paikallisilta asukkailta vapautuvasta rivitaloasunnosta Niukkalassa. Siellä olen nyt sitten muutaman viikon jo asunu, Moilanen sanoo.

Tällä viikolla 54 -vuotispäiviään juhlinut Moilanen kävi aikoinaan Tampereella Pirkkalan peruskoulun ja siirtyi sieltä Tampereen konservatorioon. -Valmistuttuani  konservatoriosta muusikoksi siirryin Oulunkylän Pop-Jazz -konservatorioon, jossa kävin vielä pop- ja jazzmuusikon koulutuksen. Opetustyöt musiikin saralla aloitin oikeastaan heti armeijan jälkeen vuonna 1983, hän kertoo.

Moilasen työhistoria on vakuuttava niin muusikkona kuin lyömäsoitinopettajana. Iskelmämusiikin puolella hän on tehnyt yhteystyötä muun muassa Laila Halmeen, Veikko Lavin, Pirkko Mannolan, Katri Helenan, Eino Grönin ja Irwin Goodmanin kanssa. – Henry Thell on kaiketi vanhimmasta päästä artisteja joiden kanssa olen työskennellyt, tuumii Moilanen. -Siihen aikaan käytettiin hyvin paljon myös tuuraajia ja tuurauskeikkoja saattoi olla jopa viisi viikossa. Nykyisin useimmilla artisteilla kulkee oma bändi mukana, Moilanen sanoo.

Pop-jazz -musiikin puolella Moilanen on esiintynyt niin ikään tunnettujen suomalaisten tähtien kuten Sakari Kuosmasen ja Pauliina Pohjanheimon kanssa. Lisäksi hän on ollut lyömäsoittajana lukuisissa Big Band -kokoonpanoissa, teattereissa, orkestereissa ja oopperoissa. – Tässä työssä on tärkeää ennakkoluulottomuus eri musiikinlajien välillä, sekä soittimien käsittely ja osallistava tapa työskennellä erilaisten yhteisöjen kanssa.

Moilanen on halunnut muusikon työssään tehdä tunnetuksi myös hieman harvinaisempia tapoja käsitellä rytmiä, ja tuoda Suomeen myös afrikkalaista ja kuubalaista lyömäsoitinperinnettä. Näihinkin monitaiturilta löytyy koulutusta: suoritettuna ovat afrikkalaisen musiikin kurssi, kuubalaisen musiikin kurssi sekä New Orleans -kurssi. Opetustyötä lyömäsoitinopettajana ja bändiohjaajana Moilanen on tehnyt niin Tampereen seudulla, Lapissa kuin Itä-Suomessakin. -Savonlinnassa asuin useita vuosia 2000 -luvun alussa ja työskentelin siellä tuntiopettajana Savonlinnan Taidelukiossa ja musiikkiopistolla. Lisäksi tein kansalaisopistoilla töitä muun muassa Rantasalmella ja Heinävedellä, Moilanen kertoo. – Savonlinnasta muutin Saarenmaalle ja asuin siellä muutaman vuoden tehden töitä bändiohjaajana. Lappiin puolestani lähdin alun perin opiskelemaan eräoppaaksi, mutta suunnitelmat kariutuivat saatuani polvivamman. Onneksi töitä kuitenkin löytyi Muoniosta bändi ja rumpuohjaajana. Pohjoisin työpaikkani lienee Kilpisjärven päiväkoti Saana, mutta siellä vaihdoin ihan puhtaasti vain lapsille vaippoja, naurahtaa Moilanen.

-Nyt muuton jälkeen olen treenannut erityisesti xylofonia ja kuntoillut Rajapirtin kuntosalilla. Minulla on todettu selässä reuma, mutta oireet olen saanut kuriin liikunnan avulla. Melkein joka aamu olen myös käynyt pulahtamassa Tokkarin rannassa. Vielä pitäisi löytää jokin paikka rummuille, sillä pieniä vieroitusoireita niiden paukuttamisessa alkaa jo olla. Rumpusetti on lyömäsoittimista se mieluisin ja sitä olen eniten soittanutkin, pohtii Moilanen. -Olisi hienoa jos pääsisin vetämään vielä vaikka bändikerhoja tai -leirejä. Lasten ja nuorten kanssa työskentely on suuri ilo. Heidän innostuksensa on niin aitoa, Moilanen jatkaa.

Kotiutumisvaikeuksia ei rumpalilla ole ollut. -Tykkään  kun täällä ihmiset juttelevat ja tervehtivät oli sitten tuttu tai tuntematon. Se on ihan toista hämeessä, enkä sinne kaipaa kyllä enää ollenkaan.  Viimeksi Tampereella käydessäni se meteli ja hälinä tuntui jopa vielä raastavammalta kuin ennen, kun olen täällä nyt saanut nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta, kertoo Moilanen.

Voisi kuvitella, että Moilasen uskomattoman laajasta työkokemuksesta olisi vaikea nimetä mitään erityisen mieleenpainunutta työkeikkaa. Tätä  Moilasen ei kuitekaan kauan tarvitse miettiä. – Kyllä se on TV2:n Karvakuonot vuonna 1984. Esiinnyimme silloin yhdessä Tampereen kaupunginorkesterin konsertissa. Ransu-koiran kanssa keikkailin vielä viime vuonnakin, Moilanen sanoo pilke silmäkulmassa.

Soittamisen opettaminen on Moilaselle elämäntehtävä. -Mottoni onkin, että jos ihminen saa musiikista ikuisen ystävän, olen onnistunut, muusikko päättää.

 

Viime kesänä Pyhäjärven kyläkaupan asiakkaat saivat nauttia Moilasen xylofoni-esityksistä.
Jarmo Moilanen (oik.) esiintymässä lyömäsoitinoppilaidensa kanssa Saksassa. Kuva: Jarmo Moilanen.
Savonlinnan Oopperajuhlilla vuonna 2006, jolloin Moilanen toimi Bolshoi-teatterin Rosendahlin lapset -oopperan lyömäsoittajana ja äänenjohtajana. Kuva: Jarmo Moilanen.
Musiikin lisäksi lähellä sydäntä ovat luonto ja eläimet. Kuva: Jarmo Moilanen.

 

Katso klipit Jarmo Moilasen esiintymisistä:

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Silloin niitetään kun heinä on kuivaa. Urakoitsijoiden kesät etenevät sään ehdoilla.

 

Jälleen on yksi peltoalue niitetty. Timo Sairanen hyppää alas traktorista ja suuntaa katseen jo seuraavalle pellolle. – Sään mukaan on nyt elettävä, silloin painetaan vaikka yötä päivää jos luvassa on poutaa, sanoo Sairanen. Jo toisen polven urakoitsija on koulutukseltaan metsäkoneenkuljettaja. Isänsä Sepon urakointifirmassa Timo aloitti työt heti traktorikortin saatuaan. -Johan siitä on aikaa jo melkein 15 vuotta, tuumii 29 -vuotias Sairanen. – Omat koneet hankittiin 2004 ja tällä hetkellä käytössä on neljä traktoria, hakkuukone ja ajokone, hän jatkaa.

Sairasten pääasiallinen toiminta-alue ulottuu Saaren pohjoispäästä Uukuniemelle ja Kesälahden puolelle. Maatalouspuolella on 15 vuoden aikana kuitenkin tapahtunut paljon ja se näkyy myös urakoitsijoiden työssä. – Parhaimpina kesinä paalimäärä on ollut siellä 10 000 paikkeilla, nyt se on arviolta noin 4000, Sairanen kertoo. – Useat tilat ovat lopettaneet toimintansa kun isäntien ikääntyessä ei jatkajia ole löytynyt. Kymmenet tilat ovat myös siirtyneet vähitellen luomuun mikä vähentää esimerkiksi kasvinsuojelutyötä. Lisäksi nuorilla isännillä on intoa niin paljon, että he hankkivat omat koneet, naurahtaa Sairanen.

Heinänteon lisäksi urakoitsijoiden työnkuvaan kuuluu muun muassa kivenkeruuta ja puunkorjuuta. – Metsäkonetyöt ovat itselle mieluisimpia ja siihen olen koulunkin käynyt, toteaa Sairanen. – Hakkuut ja puunkorjuut ajoittuvat syksystä kevääseen ja työpäivät ovat silloin säännöllisempiä. Kesällä pellolla saatetaan painaa vaikka kolme vuorokautta putkeen jos isännät ilmoittavat, että nyt on tultava. Kesäkuu on ehdottomasti se kaikkein kiireisin kuukausi koko vuodessa, Sairanen kertoo.

Saarella asuvan Timon perheeseen kuuluu puoliso sekä 1,5v ja 4v lapset. Kaikki vapaa-aika meneekin perheen kanssa oleillessa. -Sadepäivät ovat näin kesällä niitä ”lomapäiviä”, tosin ei sitä oikein sittenkään osaa vain olla. Koko ajan on keksittävä jotakin puuhaa, Sairanen hymähtää.

Työnjako on Sairasen isännillä selvä: vanhempi isäntä Seppo hoitaa puunajot, kivenkeruun ja rikkakasvien ruiskutukset, Timolle puolestaan kuuluvat hakkuukonetyöt ja heinien niitot. – On tämä minulle sellaista kutsumustyötä kyllä, tähän on kasvettu pikkupojasta asti. Tehdastyö ei jaksaisi kauaa kiinnostaa. Mutta jos jostain syystä en olisi urakoitsijaksi ryhtynyt, olisin todennäköisesti hakeutunut armeijaan töihin, tuumii Sairanen.

Tulevaisuus näyttää, kuinka töitä riittää jatkossa. -Heinäkonepuoli on se arveluttavin, Sairanen sanoo. – Kaikki työ otetaan vastaan mitä tarjotaan. Mutta kyllä tässä nyt ainakin seuraavat 5 vuotta ollaan vielä tiukasti mukana, hän jatkaa. – Tämä on pitkälti istumatyötä ja se saattaa olla kropalle petollista. Toisten keho kestää paremmin ja toisille saattaa sitten tulla esimerkiksi selkäongelmia, Sairanen pohtii. – Ja koneidenkin pitäisi pysyä kunnossa!

Töitä on jatkettava ja traktori hyräytettävä käyntiin. Kiirettä pitää sillä säätiedotuksen mukaan poutaa on luvassa koko ensi viikoksi.

 

Timo Sairanen aloitti työt isänsä yrityksessä heti traktorikortin saatuaan. Työuraa on takana nyt jo 15 vuotta.
Kesäisin töitä tehdään kelien ehdoilla ja sopivan sään sattuessa jopa 28 tuntia yhtä soittoa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kyläkaupalle uusi nimi, uudet kasvot ja ehostettu ilme

 

Vielä pari viikkoa sitten Pyhäjärven kyläkaupan tulevaisuus näytti epävarmalta, mutta onneksi iloisia uutisia on nyt tiedossa: uudet kauppiaat ovat löytyneet! Uukuniemeläinen Kare Palmu sekä hänen kihlattunsa Mirva Venäläinen aloittavat kauppiaina heti lokakuun alussa. – Ensimmäisen kerran ajatus kauppiaaksi ryhtymisestä syntyi jo oikeastaan Salen lopettamisen jälkeen. Elämäntilanne ei kuitenkaan ollut silloin sopiva ja pian tulikin tieto, että Tiina (Ahonen) aloittaa kyläkaupan pitämisen, kertoo Palmu.

Helsingistä Uukuniemelle muuttanut Palmu on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja, jonka lisäksi hän teki pitkän uran Punkaharjun vaneritehtaalla. Viime keväänä Palmu toimi Kirjolan koululla koulunkäynnin ohjaajana. Palmu ja Venäläinen tutustuivat toisiinsa internetin välityksellä ja ensimmäisen kerran Mikkelissä asunut Venäläinen vieraili Uukuniemellä marraskuussa 2015. Virallinen muutto tapahtui viime vuoden kesäkuussa. Myös Venäläisen tytär Iiris,18, asuu nykyisin Uukuniemellä. – Työhistoriani on hyvin kirjava. Olen työskennellyt lähihoitajana, sairaanhoitajan, opettajana, ja toimin myös entisen puolisoni sihteerinä hänen yrityksessään. Lisäksi olen suorittanut yrittäjäkurssin, Venäläinen kertoo. Kihloihin tuleva kauppiaspariskunta meni joulukuussa ja häitä tanssitaan ensi kesänä Juholan Biisoniareenalla. -Biisoniareenalla meidän kaikki suuret päätökset ovatkin tapahtuneet, naurahtaa Venäläinen. – Ajatus kauppiaaksi ryhtymiseen syttyi uudelleen eloon, kun istuimme iltaa Juholassa ja paikan pomo ilmoitti että työ rupeette sitten kauppiaiksi. Idea alkoi tuntua siinä määrin hyvältä, että tässä nyt ollaan, M&K Palmu Oy:n toimitusjohtaja hymähtää. -Kauppiaiksi käymme nöyrästi, mutta kuitenkin hymyssä suin ja rinta rottingilla, Palmu jatkaa.

Selkeä visio kaupan kehittämisestä on jo pariskunnalla mielessä. -Haluamme kaupasta sellaisen vanhan ajan kyläkaupan ja maalaispuodin, jossa lähiruoka ja lähituottajien tuotteet ovat isossa roolissa. Paikallisuus on meille tärkeää, sanoo Venäläinen. Myös kyläkaupan nimi vaihtuu Uukuniemen Pitäjän kyläkaupaksi. – Pyhäjärviä on Suomessa vaikka missä, Uukuniemiä on vain yksi. Ja tästä pitäjä -nimestä täytyy olla ylpeä, Venäläinen perustelee nimenmuutosta. -Haluamme ehdottomasti tehdä yhteistyötä myös muiden paikallisten yritysten, kuten Biisoniareenan ja Papinniemen leirintäalueen kanssa. Pienellä paikkakunnalla tulisi toimia toinen toistamme tukien, sanoo Palmu. – Kulunut kesä on hyvä esimerkki siitä, että Uukuniemi ei ole mikään kuollut paikka! Ennemminkin on jo ollut ongelmana se, kuinka ennättää joka paikkaan ja tapahtumaan, naurahtaa Venäläinen.

Kauppiasparin lisäksi kaupalla tulee työskentelemään myös Iiris ja mahdollisesti Venäläisen poika Elias, 16, joka opiskelee tällä hetkellä merkonomiksi Mikkelissä. Voidaan siis todellakin puhua perheyrityksestä. – Työharjoittelupaikkaa ei Eliaksen tarvitse Uukuniemeä kauempaa etsiä, toteaa Venäläinen. Monta uutta asiaa on syyskuun aikana opeteltavana ja hoidettavana. – Talvikausi on varmasti eräänlainen ”sisäänajovaihe”. Onneksi meillä on laaja tausta- ja tukijoukko, pariskunta sanoo yhdessä tuumin. – Kaupan säilyminen paikkakunnalla on meille ihan yhtä tärkeä asia kuin muillekin alueen asukkaille. Tässä vaiheessa olemme pelkkänä korvana toiveille, sähköpostia saa laittaa ja tietysti myös soittaa, Venäläinen sanoo.

Kaupparakennuksen ulkoasua on tarkoitus piristää myös heti ensi tilassa. -Kahvilatoiminta jatkuu pienimuotoisena ja toiveissa on, että saisimme myös paistopisteen. Tuotevalikoimassa kuuntelemme asiakkaita ja jos jotain ei löydy niin pyrimme sitä sitten hankkimaan. Paikallisten tuottajien tuotteiden lisäksi tarkoitus on ottaa myyntiin myös käsitöitä ja lahjatavaraa mitä kunnon maalaispuodissa tulee ollakin. Lisäksi haaveilen sesonkiseinästä, jonka valikoima vaihtuu vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan, tuumii Venäläinen. -Toivoisimme, että kauppa ei olisi vain se maitopurkinhakupaikka, vaan eräänlainen kohtaamispaikka jossa voi vaihtaa kuulumisia ja tulla juttelemaan. Kaupan aukioloaikojen ulkopuolisia tapahtumia pyrimme myös järjestämään mahdollisimman paljon, jatkaa Palmu. – Nyt talvikaudella kyläkauppa palvelee arkisin klo. 10-18 ja lauantaisin klo. 10-16. Sunnuntaisin olemme kiinni lukuun ottamatta erityistapahtumia. Sellaisista kyllä informoidaan sitten ajoissa, sanoo Venäläinen.

– Yksityisenä kauppana ja täysin itsenäisinä toimijoina pystymme itse päättämään tuotevalikoimasta mikä on kyllä mielestäni iso etu. Vanhempaa väkeä ajatellen olemme suunnitelleet myös kotiinkuljetuspalvelua, jolloin arkisin klo. 12 mennessä tehdyt tilaukset toimitettaisiin kotiovelle klo. 15 mennessä, Venäläinen kertoo suunnitelmista. Ja vaikka postipalvelua emme tänne pysty järjestämään, niin tarvittaessa toimitamme kyllä kirjeet ja kortitkin eteenpäin, hän jatkaa.

– Ei tähän hommaan lähdetä dollarinkuvat silmissä, vaan puhtaasti rakkaudesta paikkakuntaan. Kauppiaina tulemme työskentelemään tunteella, suurella sydämellä ja asiakkaita kuunnellen, kauppias Palmu päättää.

 

Kauppiaspari Mirva Venäläinen ja Kare Palmu. Vasemmalla Iiris Venäläinen. Ensi kesänä pariskunnan häitä juhlitaan Juholan Biisoniareenalla koko kylän voimin.
Uusien kauppiaiden myötä Uukuniemen Pitäjän kyläkauppa tulee kokemaan myös ulkoisen uudistuksen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Pyhäjärven kyläkauppa etsii uutta kauppiasta

 

Pyhäjärven kyläkaupan kohtalo on nyt kysymysmerkin alla, kun reilun vuoden verran toimintaa pyörittänyt Tiina Ahonen palaa kutsumustyönsä pariin. Varsinainen kiinteistö ei ole myytävänä, vaan toiminta on tarkoitus laittaa vuokralle. Uutta kauppiasta on etsiskelty nyt sosiaalisen median ja puskaradion kautta. – Uskon, että potentiaalisin jatkaja olisi joku paikallisista tai vähintäänkin lähipiiristä, Ahonen sanoo. – Nyt elokuun ajan aukioloajat säilyvät ennallaan. Syyskuussa aukioloaikoja supistetaan, mutta niistä ilmoitetaan kyllä myöhemmin. Siihen vaikuttaa myös varastotilanne sekä se, saammeko jatkajaa ja millä aikataululla. Ehdottomasti aion olla mukana auttamassa mahdollista uutta yrittäjää toiminnan alkuvaiheessa, Ahonen jatkaa.

Jo aikoinaan Niukkalan Salessa työskennellyt Riikka Uimonen palaa takaisin entiseen työpaikkaansa Saaren Seolle. Ahonen puolestaan suunnittelee paluuta kukkakauppiaaksi. – Kunhan nyt ensin saadaan kyläkaupan tilanne selväksi ja kerätään hiukan voimia uusiin koitoksiin, hän pohtii. – Viihdyn Uukuniemellä ja aion jatkossakin olla täällä niin paljon kuin suinkin mahdollista, Ahonen painottaa.

Muutto Uukuniemelle ja kyläkaupan perustaminen on Ahoselta hatunnoston arvoinen suoritus johon ei kuka tahansa pystyisi. Uuden yrittäjän olisikin nyt helppo aloittaa, kun toiminta on valmiiksi käynnissä. – Lisäksi tässä olisi mahdollista laajentaa ja yhdistää mukaan esimerkiksi kahvilatoimintaa, sanoo Ahonen. – Tietysti iso tekijä kaupan säilymisessä on asiakaskunta ja se, kuinka paljon paikalliset esimerkiksi talvella kauppaa käyttävät. Osa ihmisistä ymmärtää tilanteen, osa taas ei, ja monella tuntuu kyllä olevan ajatuksia sekä ideoita kaupan kehittämiseen. Tässä on nyt mahdollisuus kenen tahansa kokeilla siipiään, toteaa Ahonen.

Mikäli kauppiaan pesti kiinnostaa tai tuttavapiiristäsi löytyy innokas yrittäjä, voi lisätietoja kysyä Tiinalta numerosta 0443379119. Käy myös jakamassa Pyhäjärven Kyläkaupan Facebook -julkaisua asiaan liittyen.

Pyhäjärven Kyläkauppa Facebookissa

 

Kauppias Tiina Ahonen (vas.) lupaa auttaa mahdollista uutta yrittäjää toiminnan alkuvaiheessa. Kuva: K.L.
Pyhäjärven kyläkauppa on palvellut asukkaita ja vasukkaita Niukkalanmäellä Ahosen voimin nyt reilun vuoden. Kuva: T.T.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Tangon, luonnon ja maaseutukulttuurin taikaa Papinniemessä

 

Tulevana sunnuntaina 13.8. alkaa Papinniemen leirintäalueella musiikin ja kulttuuriperinteiden täyteinen viikko kun FINtango -tapahtuma valloittaa Pyhäjärven rantamaiseman. Timo Valtosen luotsaama tapahtuma järjestetään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa, mutta muun muassa Saksassa vastaavia festivaaleja on järjestetty jo vuodesta 2013 lähtien. Käytännön järjestelyistä on vastannut leirintäalueyrittäjä Niko Hälvä sekä entinen leirintäalueen hoitaja Matti Moller. Lisäksi yhteistyötä on tehty monien paikallisten yhdistysten kanssa. Päivittäinen ohjelma saunoineen klo. 16 alkaen on kaikille avoin!

Avauspäivä alkaa kuinkas muutenkaan kuin Kalle Bergin ja kumppaneiden tangotanssikurssilla klo. 13.30. Tämän jälkeen lavan valtaa klo. 14.30 vuoden 1995 tangokuningatar Marita Taavitsainen, joka on esiintynyt myös Saksan FINtango -festivaalilla.  Mukaan säestämään tulee Seinäjoen tango-orkesterin Jarmo Tinkala sekä Tangon Taikaa –orkesterissa esiintyvä Andrew Krell. 

Festivaaliviikon muuhun musiikilliseen tarjontaan kuuluu maanantai-iltana 14.8. amerikkalaisen huippuviulisti Roland Satterwhiten tunnelmointia, keskiviikkona 16.8. viihdemusiikin historioitsija ja 20 vuotta iskelmäradion kultaisena äänenä toiminut Maarit Niiniluoto esitelmöi tangokulttuurin historiasta, perjantaina 18.8. esiintyy Papinniemen kesäkauden avajaisissakin nähty Mustat Silmät -kokoonpano, ja sunnuntaina 20.8. Uukuniemen ”oma poika” Petri Tiainen kertoo paikallisesta musiikkikulttuurista, kuten Uukuniemen laajasta urkuharmonirakennusperinteestä. Myös Saksan festivaaleilla mukana olleet Radio Helsingin DJ Tixa & DJ Vilunki soittavat tangoja sekä muuta hauskaa suomalaista musiikkia 60 vuoden ajalta. Saksalaiset elektromusiikin osaajat DJ Rodion & Sheich von China puolestaan soittavat luontoon sopivaa elektronista musiikkia ja näyttävät kuinka saksalainen ”saunamestari” tekee löylyt. DJ -musiikkia on siis luvassa päivittäin klo. 16-23.

Iltapäivien kulttuurilliseen ohjelmaan sisältyy muun muassa Matti Mollerin piirakantekokurssi, sekä kurssi luonnonkasvien ja -yrttien käyttämisestä. Mielenkiintoisia ovat varmasti myös jo edesmenneiden uukuniemeläisten persoonien kuten ”Kioskin Matin”, Erkki Suppolan, Aune Toiviaisen ja Helvi Siitosen haastattelut sekä iltaohjelmaan sisältyvät suomalaista maaseutu- ja tangokulttuuria käsittelevät elokuvat. Paikalla on myös suomalais-saksalainen Kalevalainen jäsenkorjaaja ja hieroja Kaija Föhr.

 

Avauspäivän pääesiintyjä Marita Taavitsainen. Kuva: Iltalehti.

 

Jarmo Tinkala.
Viulisti Roland Satterwhite.
Maarit Niiniluoto. Kuva: Kouvolan Sanomat.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Ilmianna vanha pihapiiri tai maatila!

 

Viime kuussa Uukuniemellä vierailleet aarteenmetsästäjät  Jukka Ahokas, Tero Poikola, Mika Ahonen ja Janne Hassinen suunnittelevat paluuta pääkallopaikalle elokuun loppupuolella ja etsivät nyt vanhoja pihoja ja tiloja aarteenetsintään. Keskisuomalaiset rakennusalan yrittäjät tekivät edellisellä vierailullaan muun muassa rahalöytöjä, joista mainittakoon ainakin vanha raha vuodelta 1917. Oivallinen löytö Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi!

Edellisen vierailunsa jälkeen miehet ovat kolunneet pihoja ja peltoja Keski-Suomen lisäksi Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Aarteenetsinnän lisäksi myös hyönteisbongaus kuuluu oleellisesti heidän harrastusretkiinsä. Mikäli tiedät sopivia vanhoja kohteita Uukuniemen ja Saaren alueella, ilmoita niistä meille. Kuka tietää millaisia löytöjä maan alle oikein kätkeytyykään.

 

Edellisellä Uukuniemi-reissullaan aarteenmetsästäjät löysivät muun muassa tämän 5 pennin kolikon vuodelta 1917.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Unikekoa uittamassa

 

Torstaiaamuna klo. 9.00 molskautettiin Papinniemen leirintäalueella Pyhäjärveen Vasukkaiden valitsema vuoden Unikeko. Tänä vuonna 20 -vuotisjuhlien kunniaksi tittelin sai haltuunsa Vasukkaiden ensimmäinen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen. Unikeonpäivän tapahtuma järjestettiin Papinniemessä nyt vasta toisen kerran. Viime vuoden Unikeko oli kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. – Halusimme jonkin tapahtuman korvaamaan kesäsenssejä, joita ei oltu useaan vuoteen järjestetty. Lopulta syntyi idea Unikeonpäivästä, kertoo Vasukkaiden Markku Uimonen. 

Kun Unikeko oli saatu uitettua 18 asteisessa Pyhäjärvessä, jatkui aamu kahvihetkellä suolaisen purtavan ja keskustelutuokion siivittämänä. Iltapäivällä oli puolestaan vuorossa liikunnallista aktiviteettia. Kesälahden urheilijat ry saapui kanootteineen antamaan melontaopastusta, samoin Papinniemen leirintäalueen sup-laudat olivat vapaasti testattavissa. Uimonen oli iloinen, että pilvisestä ja melko kylmästä säästä huolimatta yleisöä riitti sekä aamun heittotapahtumaan että iltapäivän liikunta-aktiviteetteihin. – Toivottavasti saamme jatkettua tätä perinnettä vielä monena kesänä, hän sanoo.

Unikeonpäivää on Suomessa vietetty ainakin 1600 -luvulta lähtien, mutta viralliseen kalenteriin se on merkitty vasta vuonna 1929. Vietto pohjautuu vanhaan kristilliseen legendaan, jossa Efeoksen seitsemän unikekoa pakenivat 200 -luvulla vainoa ja nukkuivat 200 -vuotta. Valtakunnan virallinen Unikeko valitaan vuosittain Naantalissa.

Lauantaina 27.7.  Vasukkaat järjestävät polkutalkoot Papinniemen historiapolulla klo. 12 alkaen. – Asetamme paikoilleen muun muassa infotaulut ja paikalla on argeologi Ville Laakso jakamassa historiatietoa sekä valvomassa talkoita. Museovirasto on tarkkaan määritellyt kuinka infotaulut tulee polulle asettaa, jotta muinaisjäännösaluetta ei vaurioitettaisi, Uimonen kertoo. Talkoisiin ovat kaikki tervetulleita!

 

Vuoden 2017 Unikeko kannettiin Pyhäjärveen vanhalla hetekalla.
Tiedossa kylmä kylpy 18 asteisessa Pyhäjärvessä!
Juhlavuoden Unikeoksi paljastui Vasukkaiden ensimmäinen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen.
Iltapäivällä oli mahdollisuus tutustua muun muassa kajakkimelontaan.

 

K.L.

Kuvat: Kyllikki Uimonen/Katri Levänen

Jaa juttu Facebookissa:

Lasten yleisurheilukisojen tulokset 21.7.2017

 

Perjantaina 21.7. kisailtiin Niukkalan urheilukentällä juoksussa ja korkeushypyssä. Juoksumatkoina tällä kertaa 300m/600m ja 800m. Kourallinen kisailijoita oli saapunut paikalle kokeilemaan, kuinka nämä hiukan ”hankalammat” lajit oikein sujuvat ja hyvin tasaväkisiä kappailuita kentällä nähtiinkin! Tällä kertaa myös osallistumisesta palkittiin.

Seuraavan kerran Niukkalan kentällä kisataan sunnuntaina 6.8. jolloin vuorossa UnU:n mestaruuskilpailut.

P7 -sarjassa nähtiin tiukkaakin tiukempi loppukirikamppailu, joka johti kaksoisvoittoon.
Jaetulla ykkössijalla Onni Tynkkynen (vas.) ja Jesse Hirvi.
P9 -sarjalainen Jonne Hirvi.
Kisojen naisedustaja, T15 -sarjan Vilma Berg.

Juoksu:

P5 (300m)

 

  1. Jimi Hirvi        –

 

P7 (300m)

 

  1. Jesse Hirvi / Onni Tynkkynen        1.25.55

 

P9 (600m)

 

  1. Jonne Hirvi        3.66.06

 

T15 (800m)

 

  1. Vilma Berg        3.55.05

 

Korkeushyppy:

P5

 

  1. Jimi Hirvi        –

 

P7:

  1. Jesse Hirvi        65
  2. Onni Tynkkynen        60

 

P9

 

  1. Jonne Hirvi        75

 

T15

 

  1. Vilma Berg        105

 

 

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kummun tsasouna vaalii 1600 -luvun säässynän perinnettä

 

Kummun mäkisestä maisemasta erottuu nyt uusi maamerkki, kun Kummun kyläyhdistys Leader-hankkeen turvin toteutti vuosikymmeniä keskustelun aiheena olleen idean ja hankki tsasounan jatkamaan 1600 -luvulla Kummussa sijainneen säässynän perinnettä. Kärki-Leaderin  20 000 euron hankeeseen kuului yksityisiä rahoittajia, ja se vaati myös lukuisia tunteja talkootyötä -sekä tietenkin ahkeria talkoolaisia.

Tsasounan etsiminen oli jo projekti sinänsä mutta lopulta sopiva löytyi Tori.fi -nettisivujen kautta. – Nettisurffailun ja google-hakujen kautta päädyin Tori.fi -sivustolta Sonkajärvellä olevan vanhan kyläkoulun myynti-ilmoitussivulle. Kyläkoulun jonka pihapiirissä oli myös tsasouna. Pienen tiedustelun jälkeen selvisi, että tsasouna oli mahdollista ostaa erillisenä ja sieltä se sitten lopulta siirrettiin kokonaisena tänne Kumpuun, kertoo Jouni Suppola.

Tsasouna on ollut nykyisellä paikallaan vasta reilut kaksi viikkoa. Ikoneita tuli osittain tsasounan mukana ja osittain yksityisiltä lahjoittajilta. Kutsukello puolestaan hankittiin Jäppilän ortodoksisen seurakunnan tsasounasta. – Kello on tosin vielä asentamatta, ja mietimme nyt tuleeko se kiinni itse tsasounarakennukseen vai rakennammeko erillisen tapulin, Suppola paljastaa. Kaavilla vuonna 1985 valettu kello on osittain messinkiä ja osittain hopeaa. – Kutsukellossa on siis hopeinen sointi, naurahtaa Suppola. -Tsasounan ympäristö on myös vielä suunnittelun alla ja pihaistutukset tulevat varmasti muuttamaan maisemaa, hän jatkaa.

Kummun tsasouna on ekumeeninen ja se on pystytetty Arseni Konevitsalaiselle, jonka päivää vietetään 12.6. Tämän vuoksi tsasounan virallinen vihkiminenkin tapahtuu vasta ensi kesänä. Elokuussa tsasounassa vietetään kuitenkin kuitenkin ainakin yhdet häät.

Ilman talkoovoimia tsasouna-hanke tuskin olisi toteutunut. -Pidimme yhdet isommat talkoot, joihin osallistui 17 henkeä. Sen lisäksi oli muutama pienempi talkoo, kertoo Suppola. – Erityiskiitoksen ansaitsevat Pertti Siitonen Oy ja Hannu Valtonen, jotka suorittivat maansiirtotyöt, sekä Mika Suppola, joka teki talkoilla timpurin töitä, Suppola jatkaa.

Kummun tsasounasta on jo parissa viikossa tullut erityisesti lomalaisten suosittu vierailukohde ja toki myös paikalliset ovat sitä käyneet ihastelemassa. Moni ei myöskään ole aiemmin kuullut Kummun säässynästä, joka sijaitsi 300 metrin päässä nykyisestä tsasounasta. Uukuniemen toinen tsasouna sijaitsee Kirkonkylällä.

 

Kummun tsasouna viimeinkin omalla paikallaan!
Ensi kesänä myös tsasounan ympäristö tulee muuttumaan pihasuunnittelun ja istutusten ansiosta.
Ikoneita tsasounan sisällä.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: