Uukuniemi-poimintoja sanomalehdistä yli 100 vuoden takaa.

Helmikuussa julkaistussa jutussa kerrottiin Kansalliskirjaston digitoidusta sanoma- ja aikakauslehtiarkistosta ja tällä kertaa esillä on nyt poimintoja kyseisestä palvelusta. Vanhoja lehtiä selatessa saa helposti kulumaan tunnin jos toisenkin, osittain jo senkin vuoksi, että teksti on todella hidaslukuista eivätkä kirjaimetkaan ole täysin sitä miltä näyttävät. Paljon on muuttunut, vaikka toisaalta löytyy myös yhtäläisyyksiä tähän päivään.

Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1865 eli noin 152 vuotta sitten julkaistusta Suometar -lehdestä löytyy artikkeli maanteiden parannuksista, jossa mainitaan myös Uukuniemi sekä Parikkala.  Jutussa ”Kyytilaitosten ja maantienteon parannus” verrataan teiden rakentamistesta aiheutuvia rasitteita maaseudulla ja tiheämmin asutetuilla alueilla. Uukuniemeä koskeva pätkä kuuluu näin:

” Niin, jos otamme muutamia pitäjiä Karjalasta, löydämme että sillaikaa kun esimerkiksi Parikkalan pitäjä rakentaa maanteitä 116 virstaa eli noin 1 1/10 osaa virstaa manttalille jossa maita on jaettu 9000 henkilselle kansastolle, niin toinen sen rajapitäjä Uukuniemi saa sen sijaan rakentaa 100 virstaa tietä eli 2 9/10 virstaa manttalin tilalta, jaettu ainoastaan noin 3-4 tuhannen asukkaan välillä. Edellisestä tulee 23 kyynärää maantietä jokaista pitäjässä asuvaa henkeä kohti, sillaikaa kuin jälkimmäisestä jokaisen hengen täytyy rakentaa 60 kyynärää yhteistä maantietä. Meillä ei ole tällä kertaa tilaisuutta verrata useampia paikkoja toinen toiseensa. Mutta näistäkin kahdesta on jo nähtävä miten epätasainen maantierakennuksien velvollisuis on eri paikoissa. Ellei tätä epätasaisuutta saada autetuksi niillä keinoilla kuin valtiopäivilläon ehdotettu,se on arvattava siitä että juuri se ainoa keino, joka voisi tulla tasaamaan rasitusta, nimittäin että jokainen kyydillä ajaja maksaisi yhden pennin virstalta, yllä mainituissa tapauksissa ei paljon ensinkään tule kysymykseen, koska sellaisilla teillä kuin sanotut , on peräti vähän kyydillä matkaavia, niin että se määrätty taksa tuottaisi enintään jonku 10 markkaa vuodessa.”

Alkuperäinen teksti: Suometar 27.3.1865. Kyytilaitosten ja maantienteon parannus.

Elokuun 14. päivänä 1883 julkaistussa Laatokka -lehdessä haetaan opettajaa kansakouluun Uukuniemelle. Erityisen mielenkiintoiselta vaikuttaa opettajan palkkaus:

Opettajan virka. Uukuniemen ylhäisemmästä kansakoulusta on Johtokunnalta haettavana ennen Elokuun 27 päivää. Palkkaedut ovat: 700 markkaa, 10 tynnyriä ruista ja 1/16 manttalin puustelli, josta opettajan on suoritettava kaikki ulosteot. Jos opettaja ei tahdo puustellia, saa hän tämän asemasta noin 2 mitta-tynnyrin alaa valmista peltoa, karjalaitumen ja 100 markkaa. Molemmista tapauksista on opettajan itsensä asuntohuoneisinsa puustellin maalta hakkuutettava ja vedätettävä polttopuunsa. Kansakoulujohtokunnan puolesta: P. Poutiainen. Kirjetie: Sortavala – Uukuniemi.

Alkuperäinen teksti: Laatokka 14.8.1883. Opettajan virka.

Kuva1

Otawa -lehdestä joka on julkaistu marraskuun 6. päivä vuonna 1863, löytyy yleisönosastokirjoituksena vastine Olli Bergin kirjoitukseen Uukuniemi-pitäjän nimestä. Teksti kuuluu näin:

Vähäsen vastinetta O.B -gin kirjoitukseen Otawan 28:sta n:sta. Se on varsin vaka totuus ollut ennen sekä on oleva jälkeen meidän aikojemme, että vääryys pitää ojentaa missä se näkyy tarpeelliseksi, olipa se vaikka minkälaisesta asiasta hyvänsä. Maanviljelija kokelas Olli Berg ei näytä olevan sitä mielialaa että erhetys pitää ojentaa. Vaikka itsekkin myöten aintaa kirjoituksestaan Otawan 28:sta n:sta minun esitykseni olevan oikean perän Uupuniemen pitäjän oikeasta nimestä. Olli Berg panee esteeksi aivan huonon syyn, se on näin kuuluva: Mutta kuin nyt pitäjäisemme niinkuin kaikki muutkin ovat kirjoituksista nähneet Uukuniemeksi nimitettävän, ovat ne jotka ovat tutummat kirjallisuudesta ruvenneet näin puheestakin käyttämään, pitäen tätä Uukuniemi, pitäjämme oikeana nimenä. Jos O. B-g olisi tuhma ja muuten typerämielinen, eli pitäisi ruotsalaisuuden taikka muun venäläisyyden puolta kieliasiasta, niin sitte se ei olisi mikään ihme että hän näin äkkinäisesti kirjoittaa sellaisesta nimestä, jota esi-isämme ovat kirjoittaneet sen aikuisella tiedolla ja taidolla miten paraiten osasivat. Vaan päin vastoin O. B-g on lahjoitettu mitä paraimmalla luonnon lahjoilla; ymmärryksensä on kuin partaveitsi, Tämän muka kaiken paraiten todistaa O. B-gin kirjoitus Otawan 29:stä n:sta: ”kirje Kankaan Pekalle”, jossa hän muistuttaa Pekalle miten he keskenään jo poikavuosina laulelivat ”suruvirsiä Suomen kielen tilasta”, sekä muistuttaa Pekalle erään sorretun talonpojan runoa ”tuomiskontista”, joka varmaankin oli viety lahjaa ottavalle nimismiehelle. Samassa kirjeessä O. B-g toivoo Suomen kielen pääsemistä valtakieleksi eikä epäilekkään sen toteutumista. Mikä kaiken juurin merkki O. B-gin rakkauteen on Suomen kieleen, niin se on se mitä ilahuttavin uutinen kuin ruotsalaisen sukunimensä kirjoittaa ihan suomeksi: ”Olli Vuorinen”. 28:sta kirjoitti vielä nimensä B-g. Kun nyt näin suuri muutos tapahtui virkkaudesta, niin siitä olen ihan varma, että O. V:nen tästä eteenpäin ei kirjeessään enempää väitä Uupuniemen pitäjää Uukuniemeksi. 

Nyt tahdon vielä vähän muistuttaa O. B-giä näistä runoista: kun pitäjäisemme ja kaikki muutkin ovat kirjoituksista nähneet j.n. edesp. ruvenneet puheestakin näin käyttämään. Ei tähän asti ole ollut se mikään hyvä merkki, että ruvetaan herrain kirjoituksen jälkeen Suomalaisia nimiä puheestakin käyttämään. O. B-g hyvin tietää miten taitamattomat herrat ovat olleet näihin aikoin saakka Suomalaisista puheista, mitä taitamattomat itse kirjoituksesta. Se vielä nytkin kaiken paraiten nähdään papin kirjoista (todistus); esim. nimi ”Hämäläinen” se on Hemelein ja ”Jääskeläinen” se on Jemelein j.n.e. Mitä taas herrasväen Suomalaiseen puheeseen tulee, niin se on puoleksi venskalla pilattu, mistä näihin aikoin saakka on ollut se surullinen seuraus että ne Suomalaiset, jotka ovat olevinaan enemmän sivistyneitä ja kansakäymistä pitäneet, ovat noppineet herrasväen puheista niinkuin ryytimaan hoitaja paraimpia kukkia noppii ryytimaasta luottaen aina herroihin; ”kyllähän muka herrat paremmin tietävät haastaa kuin talonpojat”. Niin esim. sanovinansa ”olettako olleet aamusella” he sanoot ” olettako olleet ruukostilla”. Jos näistä puheista muistutetaan Suomalaisia, niin he kohta vastaavat: niinpäs olemme kuulleet herrasväenkin sanovat. Niin se on Uupuniemen pitäjään nimenkin kanssa käynyt. 

Sen tähden O. B-g väittää siitä nimestä, kun muka herrat ovat alottaneet sitä näin nimittää ja kirjoittaa, niin sitä ei saata nyt millään tavalla eli toisin kirjoittaa. O. B-g sanoo vielä: ”sen tähden Uupuniemi olisi kaikille sivistyneemmille taas uusi nimitys”. Ei se ole mikään vaikia sivistyneemmille ruveta sellaista nimeä toisin nimittämään, etenni kun tietävät entisen nimen vääräksi; päin vastoin se se vasta onkin sivistyksen päätarkoitus että väärästä saadaan suora.”

Alkuperäinen teksti: Otawa 6.11.1863. Vähäsen vastinetta O. B-gin kirjoitukseen Otawan 28:sta n:sta.

Uukuniemi-kuvausta voi lukea myös Uusi-Suometar -lehdestä, joka on vuodelta 1873.

Linkki tekstiin: Uusi-Suometar 20.8.1873. Maaseuduilta.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>