Passittoman Alman seikkailu rajan taakse

Lauantaina joulukuun ensimmäisenä päivänä Osmo Melanen ja metsästyskoira Alma olivat tavalliseen tapaan hirvijahdilla. Käynnissä oli ajojahti Uukuniemellä Suojärven mäellä ja Alma täydessä työn touhussa. Vähitellen koiran liikkeet suuntautuivat kuitenkin yhä lähemmäs valtakunnan rajaa. – Niin onnettomasti siinä lopulta kävi, että vaikka metsästysporukka menikin rajalle eteen, niin Alma livahti passiketjusta läpi rajan yli, kertoo Melanen.

Tutkapannan avulla koiran liikkeitä pystyttiin seuraamaan, ja ilmoitus ”loikkarista” tehtiin myös rajavartiolaitokselle. Alma jatkoi jahtiaan lähes kymmenen kilometriä, kunnes liikkeet näyttivät seisahtuvan jonnekin Suojärven taakse. – Sijainti pysyi samana koko ajan ja arvelimme, että Alma on jäänyt sinne jumiin. Soitimme uudestaan rajavartiolaitokselle jos venäläiset rajavartijat pystyisivät tarkistamaan kyseisen paikan, Melanen sanoo. Rajavartiolaitoksen säännöistä johtuen ilmoitus Venäjän puolelle tehtäisiin vasta kun aikaa olisi kulunut vuorokausi. Sunnuntaina sijaintipiste kerrottiin venäjän rajavartiostolle. – Tutkapantaan pystyy myös soittamaan ja Alman pantaan soitettaessa kuului pelkästään raapimisen ääniä. Pannan ilmoittaman lämpötilan peusteella pystyimme kuitenkin päättelemään, että koira on hengissä, Melanen jatkaa.

Maanantaina Melanen otti kaikki keinot käyttöön yhteyden saamiseksi Venäjälle ja lopulta paikallisen rajavartiolaitoksen miehet kävivät maanantai-iltana katsastamassa Alman oletetun sijaintipaikan. Tuloksetta. -Viimeisen kerran tutkapantaan saatiin yhteys sunnuntai-iltana. Rajamiehet kävivät vielä tiistaina uudestaan valoisan aikaan samassa paikassa, mutta silloinkaan ei Almaa näkynyt, kertoo Melanen. Kun venäläisten rajamiesten etsintäyritykset eivät tuottaneet tulosta, lähti Melanen lopulta itse paikan pälle katsomaan tilannetta. – Keskiviikkona etsimme Almaa metsäautoteitä pitkin ja kävin myös paikassa, jossa Alma oletettavasti oli jumissa. Kyseessä oli sankasti pusikoitunut metsähakkuuaukko. Lunta oli satanut sen verran ettei jälkiäkään oikein pystynyt näkemään, kertoo Melanen.

Melanen joutui palaamaan kotiin tyhjin käsin. Etsintöjä jatkettiin Suomen puolella ja Almaa käytiin kutsumassa rajan pinnassa päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina. Muutaman kerran kauempaa kantautui haukahduksia. mutta koiraa ei näkynyt. Eräs venäläismies oli lupautunu jatkamaan Alman etsintöjä myös rajan toisella puolella. Kun viikko oli kulunut Alman katoamisesta, alkoi Melasen toivo vähitellen hiipua. Sitten tuli odotettu soitto. – Nikolai kertoi löytäneensä  Alman. Koira oli hänen kotonaan nukkumassa ja vaikutti olevan myös terve, sanoo Melanen. Seuraavaksi oli selvitettävä kuinka karkulainen saataisiin takaisin kotiin. Alma vietiin seuraavana päivänä Venäjän rajavartiolaitokselle, jonka jälkeen Suomen rajavartiolaitoksen oli pyydettävä luovutusta. Lauantaina viikko katoamisensa jälkeen Alma luovutettiin Sortavalan rajaviranomaisten hallusta suomalaisille rajamiehille Uukuniemen vanhalla ylityspaikalla. – Panta ja liivi olivat tallella, mutta viikon paasto oli verottanut kaksi kiloa elopainosta. Ilmekin oli aika yrmeä, naurahtaa Melanen. Eläinlääkärin tarkastuksessa Alma sai terveen paperit, ja nesteytyksen, ruokamäärien lisäämisen ja levon ansiosta pieni seikkailija alkaa olla taas entisellään. Jatkossa rajanpinnassa metsästäessä tulee kyllä noudatettua ihan erityistä varovaisuutta, sanoo Melanen lopuksi.

 

Osmo Melasen Alma-koira ei lupia kysellyt, vaan vieraili Venäjällä tekemässä tuttavuutta muun muassa paikallisiin metsiköihin.

 

K.L.

Kuva: Osmo Melanen ja Minna Alestalo-Melanen

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>