Kategoriat
Arkistot

Jälkien sijaan nyt bongataan karhuja

Tänä kesänä Uukuniemen alueella on tehty karhuista näköhavaintoja poikkeuksellisen paljon. – Ilmoituksia on tullut joinakin viikkoina jopa päivittäin. Toisaalta monet myös unohtavat ilmoittaa ja tiedot kulkeutuvat puskaradion kautta joskus useita viikkoja jälkikäteen, sanoo Jussi Ratilainen. Parina viime vuonna karhunkaatolupia on myönnetty vähän, mikä ilmeisesti on lisännyt karhukantaa. Myös poikkeuksellisen kuuma kesä on voinut edesauttaa karhujen liikehdintää, kun ravintoa täytyy lähteä kuivuuden takia etsimään laajemmalta alueelta. – Vanhat karhut ovat viisaita, mutta nämä nuoret karhut tuntuvat olevan sen verran hölmöjä että tulevat ihan näköisille paikoille, Ratilainen kertoo.  Haittaa tai häiriötä karhuista aiheutuu Ratilaisen mukaan vain hyvin yksittäisissä tapauksissa. – Karhut kyllä väistävät ihmistä, jos vain kuulevat ääniä tai liikettä. Varmasti siinä säikähtää karhu ihan yhtä paljon kuin ihminen, mikäli naamatusten sattuu, hän sanoo. Jos nalleen kuitenkin törmää, on viisainta vain varovasti perääntyä takavasemmalle. Pihapiiriin ilmestyneitä karhuja ei kannata lähteä itse hätistelemään, vaan soitto hätänumeroon on oikea ratkaisu. Ratilainen muistuttaa, että suurpetohavainnoista tulisi aina ilmoittaa, sillä niiden avulla saadaan tärkeää tietoa muun muassa pentueista. Tiedot vaikuttavat esimerkiksi kaatolupien määrään. Karhun lisäksi suurpetoihin kuuluvat ahma, ilves ja susi. – Ilveskanta on tällä hetkellä harvinaisen kova ja myös ahmoja on alueella liikuskellut. Sen sijaan yhtään susihavaintoa ei tullut viime talvenakaan, Ratilainen kertoo.

Suurpetoyhdyshenkilöinä Uukuniemellä

Jussi Ratilainen: 050.4915097

Reijo Tiitta: 050-5466953

Aiemmin metsäreiteillä ja pelloilla näki lähinnä vain karhun jälkiä. 
Kuva: Antti Leinonen

K.L.


Vuoden 2018 Vasukkaat valittiin

Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry:n vuosikokous pidettiin 15.7. Kokouksen yhteydessä julkistettiin myös uudet Vuoden Vasukkaat ja tänä vuonna tittelin saivat Tom ja Maarit Ehnberg. Espoolaispariskunnan mökki sijaitsee kirkonkylällä Haapaniemessä. -Tom on toiminut Vasukkaiden sihteerinä jo pitkään ja molemmat ovat aina talkooporukoissa ahkerasti mukana, kertoo Vasukkaiden Mirja Ulmanen. – Maaritilla on myös erinomainen huumorintaju. Tom puolestaan on erikoistunut liikenteenohjaukseen, Ulmanen paljastaa.

Vuoden 2018 Vasukkaat ovat Tom ja Maarit Ehnberg.

Vasukkaiden perinteeksi muodostunutta unikeonpäivän tapahtumaa vietetään Papinniemen leirintäalueella 27.7. Tapahtuma alkaa klo. 9. kahvitarjoilun merkeissä. Iltapäivällä klo. 13-15 Kesälahden Urheilijat pitävät kanoottiopastusta ja klo. 14-16 tarjolla on myös suppailukoulu. Lisäksi lapsille ja lapsenmielisille on päivän aikana muutakin hupia. Tapahtumaan ovat kaikki tervetulleita!

Unikeonpäivän taoahtumasta on tullut Vasukkaiden perinne. Vuonna 2016 järveen molskahti kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. Kuva: Tuomas Tiainen.

 

K.L.


Tenkanen tulee, oletko valmis?

Lauantaina se on jälleen täällä. Yksi Uukuniemen kesän odotetuimmista tapahtumista koittaa kun laulava helsinkiläinen sporakuski Aarne Tenkanen saapuu viidettä kertaa keikkailemaan Juholan Biisoniareenalle. Navetan ylisillä Tenkasen taustatukena Tempuntekijät -yhtyeen sijaan nähdään tänä vuonna paikallisista soittajista koottu bändi. Ensimmäinen ”Tenkas-keikka” lähti Matti Laukkasen ideasta kun vanhalle kaverille piti saada järjestettyä töitä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Keikka oli menestys ja navetan yliset pursuilivat liitoksistaan kun 400 innokasta kuulijaa tamppasi lattiaa ratikkakuskin tahdissa. Siitä lähtien on Tenkanen tehnyt comebackin Uukuniemellä joka kesä.

Kai ”Kaide” Järvisen esittämä Aarne Tenkanen on alunperin Gösta Sundqvistin huippusuosittuun Koe-eläinpuisto -radio-ohjelmaan 90-luvun alussa luotu kuvitteellinen hahmo. Helsinkiläisen raitiovaununkuljettajan pääasialliset kiinnostuksen kohteet ovat. Varsinainen laulajaura alkoi vuonna 1995 julkaistun Hemaisevan seksikäs pörröpää -singlen myötä. Edelleen aktiivisesti keikkailevan artistin viimeisin pitkäsoitto Ymmärrät varmaan ilmestyi vuonna 2014.  Laukkasen mukaan aktiivista kiertue-elämää elävän ratikkakuskin kesän huipentuma, eräänlainen ”stadionkeikka”. Mutta mikä on Tenkasen Uukuniemi-menestyksen salaisuus? Suosion syyksi Laukkanen arvelee hyvin rakennettua ja toteutettua kokonaisuutta. – Tenkasen brändi toimii täällä. Ensimmäinen keikka oli todella onnistunut ja sitä kautta sana tietysti levisi, toteaa Laukkanen. – Ihmiset kokoontuvat Juholaan nyt ”tenkasille”.

Eikä ”tenkasille” näy loppua jatkossakaan. Hulluista ideoistaan tunnettu Laukkanen on pitänyt huolen, että sporakuski viihtyy Uukuniemellä tulevinakin kesinä. Muutama viikko takaperin yrittäjä lähti piipahtamaan Helsingissä hakemassa Biisoniareenalle tavaran täydennystä. Puutoslistalla olleet asiat ehtivät kuitenkin unohtua jo matkalla, mutta jotain sentään tuli hankittua. Nimittäin raitiovaunu. Eurolla. – Kauppakassiin ratikka ei mahtunut ja raideyhteydet Uukuniemelle ovat aika huonot, Laukkanen virnistää. Lopullinen käyttötarkoitus menopelille on vielä auki, mutta viimeistään ensi kesänä Juholan pihamaalle voi  tulla ihmettelemään ihka oikeaa ratikkaa. Tuktukin lisäksi. Ja täytyyhän sporakuskilla oma sporansa olla.

Aarne Tenkanen esiintymässä Juholassa heinäkuussa 2014. Kuva: Tuomas Tiainen.
Tenkasilla Juholan navetan yliset pursuilevat liitoksistaan. Kuva: Tuomas Tiainen.

K.L.


Alkusammutustietoa kesätorilla

 

Tietoa alkusammutuksesta Uukuniemen kesätorilla 21.7.2018 klo 9-11.

Uukuniemi-seura järjestää toritapahtuman Uukuniemen kirkolla torikatoksessa 21.7.2018 klo 9-11. Paikalla turvallisuuskouluttaja Elias Jokela Etelä-Karjalan Pelastuslaitokselta opastaa alkusammutuksessa.
Paikalla esitellään Pelastuslaitoksen uutta koulutuspaloautoa.

Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan ja torille tapaamaan tuttuja!

Uukuniemi-seura

Torilla voi vielä osallistua pitäjänkukkaäänestykseen 🌺. Äänestys päättyy 21.7.2018.

K.L.


Onko Pyhäjärven veden laatu muuttunut? Laita omia havaintojasi mahdollisista muutoksista.

Karjalan Pyhäjärvi on kuuluisa kirkkaasta vedestään, mutta onko veden laadussa tapahtunut muutosta viime vuosina tai vuosikymmeninä? Parhaiten kysymykseen voivat vastata järven käyttäjät; kesämökkilaiset, kalastajat, paikalliset asukkaat ja järven virkistyskäyttäjät. Laita kommenttina tähän artikkeliin omia kokemuksiasi järven tilan mahdollisesta muutoksesta. Palautetta tullaan hyödyntämään mm. elokuun toisella viikolla järjestettävässä yleisötilaisuudessa.

JL

 


Helleviikonloppu alkaa Saarelaisten Iltamien merkeissä

Epäonni ei ole saarelaisia kohdannut jos säätiedotusta on uskominen. Perjantaina 13. päivä vietetään Akonpohjan entisellä urheilutalolla Saaren Urheilijoiden organisoimia Saarelaisia Iltamia nyt jo toistamiseen.  – Kun ei täällä kylällä oikein tapahtumia ole, niin päätettiin sitten ottaa ohjat omiin käsiin, kertoo Rauno Partanen.  Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma oli jättimenestys ja vierailijoita oli lähes 500. Osittain heidän painostuksestaan on perinnettä päätetty jatkaa. Paikallisten lisäksi kesäasukkaat ottivat tapahtuman omakseen ja kyselyjä tämän vuoden iltamista on Partaselle tullut ympäri Suomea.  Kävijöitä on Partasen mukaan tulossa kauempaakin: monet 60- ja 70 -luvulla urheilutalolla tansseissa pyörineet haluavat tulla verestämään muistoja ja tapaamaan tuttuja. Pienen urheiluseuran tukena tapahtuman järjestämisessä on joukko sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. – Urheilutalon nykyinen omistaja on antanut tilat käyttöömme ja Saaren Rakennuspalvelu, Urheilu-Jussi ja Lähi-Tapiola ovat puolestaan sponsoroimassa ruokatarjoilua, Partanen sanoo. Kaikille avoimet iltamat alkavat perjantaina iltapäivällä klo. 16. Tarjolla on lohikeittoa, jonka jälkeen tiedossa on pesäpalloaiheista ohjelmaa. Ilta jatkuu kunnan kesätorin merkeissä, joka viime vuonna yllätti suosiollaan myös myyjät. – Kyllä siellä taisi myytävät loppua monelta kesken ja samaa tietysti tavoitellaan nytkin,  nauraa Partanen. Loppuhuipennus alkaa klo. 20.30, jolloin  paljasjalkaisista saarelaisista koostuva Vetävä -yhtye valloittaa lavan ja kutsuu tanssin pyörteisiin. Ohjelmisto koostuu sekä uudesta että vanhasta tanssimusiikista, rock-klassikkoja unohtamatta. Anniskelusta vastaa Uukuniemen pitäjän oma Juholan Biisoniareena.

Vuosi sitten sää hiukan haittasi Saarelaisia Iltamia. Tällä kertaa ongelmaa sadekuurojen osalta tuskin tulee. Kuva: Rauno Partanen.

K.L.


Vaarallisten jätteiden keräys Uukuniemen ja Saaren alueilla maanantaina 9.7.2018


Autoharrastajien superviikonloppu Uukuniemellä

Tulevana lauantaina ja sunnuntaina vietetään Uukuniemellä amerikan autojen ja wanhojen menopelien  superviikonloppua. Uukuniemi Cruising kokoaa Juholan Biisoniareenan pihapiiriin lauantaina toinen toistaan komeampia amerikanrautoja. Päivän kruunaa Black Devils, joka esiintyy illalla navetan ylisillä.  – Viime kesänä Devils oli Juholassa soittamassa yksityistilaisuudessa ja siitä idea tapahtuman järjestämiseen oikeastaan lähti, kertoo Matti Laukkanen. Kymmenien autojen lisäksi ja paikalle saapuu myös legenda Remu Aaltonen.  – Remulta tulee myös kaksi autoa, joista toinen on myytävänä. Hinta taitaa kuitenkin olla vielä auki, joten tarjouksia kannataa tulla tekemään paikan päälle, Matti virnuilee. Yksi lauantain näyttelyautoista on Saarella asuvan Jussi Laukkasen Cadillac vuodelta -68. – Kesälahdella fiftari-kulttuuri on elänyt vahvana jo 70 -luvulta lähtien, mutta Parikkalassa harrastajia on vain kymmenkunta, kertoo Laukkanen Hienojen autojen lisäksi  harrastuksessa kiehtoo siihen liittyvä kulttuuri: rento meininki ja  hyvä musiikki. hän pohtii. Oman viiininpunaisen kaunottarensa Laukkanen löysi Vaasasta Keltaisen Pörssin kautta vuonna -98. Suomeen auto  on tullut Kaliforniasta. – Omistajat olivat vaihtuneet aika tiheään Suomeen tulon jälkeen, mutta minulle se tuli kyllä jäädäkseen.Täydellisen koneremontin lisäksi pintaan on laitettu uusi maali ja sisätilat verhoiltu oman mieltymyksen mukaisesti, toteaa Laukkanen. Moitteettomasti toiminut Cadillac on Laukkasen mukaan läpäissyt katsastuksetkin suoraan talven pölyjen jäljiltä.

Sunnuntaina konehuuma jatkuu Venhovaaran kotimuseolla viidensissä  ”Kummun maatalousnäyttelyissä”. Wanhat ajoneuvot ja koneet -tapahtuma järjestettiin edellisen kerran toissavuonna ja se on ollut todella suosittu: kävijöitä näyttelyssä oli peräti tuhatkunta. Autojen lisäksi esillä on muun muassa  traktoreita, moottoripyöriä, mopoja, maatalouskoneita ja muuta kotitalousesineistöä. Tiedossa on myös muutakin oheisohjelmaa: nuorempaa väkeä viihdyttämään saapuu taikuri Jorma Vertanen ja musiikkitarjonnasta puolestaan vastaa Susan Aho, joka tunnetaan esimerkiksi Värttinät yhtyeestä.

Jussi Laukkasen Cadillacissa on oma soundi, joka tuntuu aina vatsanpohjassa asti.
Ensimmäiset ajopelit saapuivat Juholan Biisoniareenalle torstaina. Kuva: Matti Laukkanen.
Black Devilsin lisäksi Juholaan saapuu itse Remu Aaltonen.

K.L.


Kesäkisahuumaa

Eilen tiistaina kilpailtiin jo tänä kesänä toistamiseen Niukkalan urheilukentällä lasten kesäkisojen merkeissä. Tällä kertaa lajeina oli pituushyppy sekä isommilla keihäänheitto ja pienillä pallonheitto. Vaikka kentän kunnostustyöt ovat vielä hieman vaiheessa, ei se menoa haitannut. Paikalla oli kaiken kaikkiaan 13 lasta ja paikallisten lisäksi edustusta oli aina Oulua myöten.

Venla Laineen tyylinäyte pituushyppypaikalla.
Nuorempi Laineen sisaruksista, Milja, seurasi isosiskonsa esimerkkiä.
Santtu Parhialalla oli keihään tekniikka jo oikein hyvin hallussa.

 

Odotetuin hetki: palkintojenjako. Korkeimmalla korokkeella Katariina Ulvinen ja vierellä hopeista mitalia ihailemassa Milja Laine.
9-vuotisten tyttöjen sarjassa oli osallistujia kaikkein eniten.
7-vuotisten poikien pituushypyn palkintojenjako. Vasemmalla Ilmari Rossi ja vierellä Onni Tynkkynen.

 

Lasten kesäkisat 3.7.2018 Tulokset

Pituus:

Pojat:

5v.

  1. Akseli Parhiala (1,07)

7v. 

  1. Onni Tynkkynen (2,00)
  2. Ilmari Rossi (1,94)

9v.

  1. Elias Rossi (1,80)

11v. 

  1. Artturi Parhiala (2,31)

13v.

  1. Santtu Parhiala

Tytöt:

5v.

  1. Kristiina Ulvinen (0,79)

7v. 

  1. Katariina Ulvinen (2,06)
  2. Milja Laine (1,63)

9v.

  1. Sanni Parhiala (2,11)
  2. Venla Laine (1,94)
  3. Adele Parhiala (1,81)

13v.

  1. Iida Solonen (2,69)

 

Keihäänheitto/pallonheitto

Pojat:

5v. 

  1. Akseli Parhiala (4,55)

7v.

  1. Onni Tynkkynen (11,16)
  2. Ilmari Rossi (10,21)

9v.

  1. Elias Rossi (7,56)

11v. 

  1. Artturi Parhiala (10,56)

13v.

  1. Santtu Parhiala (11,85)

Tytöt:

5v.

  1. Kristiina Ulvinen (4,21)

7v.

  1. Katariina Ulvinen (9,22)
  2. Milja Laine (7,19)

9v. 

  1. Adele Parhiala (9,57)
  2. Sanni Parhiala (7,60)
  3. Venla Laine (4,85)

13v.

  1. Iida Solonen (9,85)

 

 

K.L.


Lauantai oli Lottien päivä

Uukuniemi-juhlat alkoivat eilen hyvin tuulisessa ja tottuttuun nähden kylmässä säässä. Lauantain teemana olivat lotat, joita muistettiin juhlatilaisuudessa monin tavoin. Avauspuheessaan Uukuniemi-seuran hallituksen jäsen Salme Kandolin toi esille myös muut naiset, jotka muun muassa työskentelivät sotatarviketeollisuudessa, hoitivat maatalojen töitä, tekivät metsätöitä ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa hoitotyötä rintamilla, raja-alueilla ja kodeissa. Lisäksi he osallistuivat myös työvelvollisuuslain velvoittamina töihin siellä, missä milloinkin tarvittiin. Kandolinin mielestä naisten sota-aikana tekemä työ osoitti sen, mikä voima vapaaehtoistyöllä ja yhteishengellä on. Ne loivat pohjaa sodanjälkeiselle yhteistyölle hyvinvointivaltion puolesta. Vapaaehtoistyötä ja yhteistyötä tarvitaan niin ikään myös tulevaisuudessa. Puheessaan Kandolin toi esille esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja kyberturvallisuuden, jotka perinteisen maanpuolustustyön ohella nousevat keskiöön Suomen turvallisuutta tarkasteltaessa ja sitä kehitettäessä. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran äskettäin julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi, että Suomessa ilmastoa lämmittävistä kasvuhuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Vapaaehtoinen osallistuminen ja yhteisen vastuun ottaminen voisi siten näkyä esimerkiksi muuttamalla omaa arkea ympäristömyönteisemmäksi, jolloin Suomen turvallisuus säilyisi myös siltä osin vakaana.

Uukuniemeläisten lottien muistelmia -monologin esitti Irmeli Tiainen. Tekstin pohjana ovat olleet kevään aikana suoritetut paikallisten lottien sekä heidän omaistensa haastattelut. Yksi haastatelluista lotista oli Toini Saharinen, jolle luovutettiin tilaisuudessa kunniamerkki. Savonlinnassa asuva Saharinen oli saapunut henkilökohtaisesti paikalle vastaanottamaan huomionosoitukset.

Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala piti esitelmän lotista ja lottatyön merkityksestä sotavuosina. Päiväjuhlan päätöspuheenvuoron piti puolestaan Suomen Marttaliiton entinen puheenjohtaja Lea Sairanen.

Lauantain juhlapäivä huipentui sankarihautojen viereen sijoitetun Lotta-muistomerkin paljastamitilaisuuteen. Muistomerkin kivi on yksi entisen, nyt jo puretun Kummun koulun peruskivistä. Kivi on tiettävästi Kummusta ja sen ovat hakanneet kumpulaiset Hugo ja Toivo Hirvi 1930 -luvulla, jolloin koulu rakennettiin. Jatkosodan aikana Kummun koululla keitettiin ruokaa ilmavalvonnalle ja lotat kuljettivat keittoa päivittäin valvontatorneille ja valvontapaikoille. Työtä tehtiin koulun opettajan Toivo Heikkisen johdolla. Muistomerkin kiveä ei ole käsitelty:  sen rosoisuus ja epätaisaisuus kuvastaa lottien ja muiden sota-ajan naisten elämää, joka ei ollut sileää ja tasoitettua. Sivustapäin katsottuna kivi levenee hiukan ylöspäin. Avautuvan linjan voi ajatella kuvastavan tulevaisuuteen suuntautumista, elämää ja toivoa.

Ennen muistomerkin paljastamista puheen piti Heidi Huuskonen, joka kertoi Lotta Svärd -järjestön historiasta sekä merkityksestä Suomen itsenäisyystaistelussa. Maan laajuisen toiminnan ansiosta järjestö kohosi lopulta Suomen suurimmaksi naisjärjestöksi. Jäseniä oli kaiken kaikkiaan yli 230 000, ja he edustivat kattavasti suomalaisen yhteiskunnan eri koulutustaustoja ja ammattikuntia. Vuonna 1928 perustettuun Uukuniemen paikallisosastoon kuului liki 300 jäsentä aina opettajista talonemäntiin ja -tyttäriin, työläisiin ja palvelusväkeen. Huuskosen sanoin voidaankin todeta, että Lotta Svärd tarjosi suomalaisille naisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävään toimintaan sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Viittaukset lottien arvon palauttamisesta sotien jälkeisessä yhteiskunnassa ovat Huuskosen mielestä tarpeettomia: se, mitä ei ole koskaan menetetty, ei myöskään voi palauttaa. Lottien työ ja sitä kohtaan tunnettu kunnioitus ja arvostus kestävät sukupolvelta toiselle, huolimatta historiantulkinnoista ja -tulkitsijoista. Puheessaan Huuskonen myös painotti nuorempien sukupolvien vastuusta lottien jättämän arvopohjan vaalijoina ja isänmaan rakkauden jatkajina.

Lotta-muistomerkin paljastamistilaisuuden puheen piti Heidi Huuskonen.
Savonlinnassa asuvalle lotalle Toini Sahariselle (kesk.) myönnettiin tilaisuudessa kunniamerkki. Lotta-asuissa Liisa Lääperi (vas.), Heidi Huuskonen ja Eeva Karikoski.

 

Vartiossa Suomen lippua kannattelemassa oli Veikko Junna.
Muistomerkin laatta on kiinnitettynä yhteen Kummun vanhan koulun peruskivistä.

 

 

K.L.