Artikkelin kuvat

    Artikkelit - Ihmiset

    Muusikko Arto Rinteen haastattelu

    12.9.2011


    Arto Rinne on petroskoilainen muusikko ja radiotoimittaja, joka esiintyi
    Sattuma-yhtyeensä kanssa parin viikon takaisessa Elotulirockissa.
    Aiemmin hän on vieraillut Uukuniemellä kahdesti, Myllärit-yhtyeen riveissä.
    Artoa haastatteli uukuniemi.infoon Petri Tiainen:

    PT: Kiitos vielä keikastanne, Arto. Sattumasta pidettiin täällä
    kovasti. Kerro vähän tarkemmin tästä yhtyeestä: milloin se on
    perustettu, ketä siihen kuuluu ja missä kaikkialla olette keikkailleet?
    Missä ovat yhtyeen “musiikilliset juuret”?

    AR: Kiitos paljon kutsusta Uukuniemelle. Festari oli loppukesän parhaimpia hetkiä.
    Perustin Sattuman yhdessä vanhan soittokaveri Dmitri Deminin kanssa yhdessä v.2003.
    Soitimme Diman kanssa vuosi Myllärit-yhtyeessä. Meidän lapsemme, eli tyttäreni Eila ja
    hänen poikansa Vladik opiskelivat silloin viulunsoittoa samalla opettajalla Petroskoin
    konservatorion lapsistudiossa.Opinnot edistyivät hyvin ja meillä heräsi idea soittaa lasten
    kanssa yhdessä.Vielä Myllärit-aikoina lapset olivat joskus mukanamme festareilla ja kun
    viulunsa olivat mukana,niin he oppivat nopeasti useita viulupelimannikappaleita.Niiinpä
    Sattuman ekat biisit oli helppo sovittaa - viulut oli soolosoittimia, Dima lisäsi klarinetti-
    stemmoja ja minä säestin pianoharmonikalla.Siitä se alkoi. Eila oli silloin 13 ja Vladik 9.
    Saman vuoden syksyllä Mylläreiden entinen Amerikan manageri järjesti Sattumalle
    kiertueen uudessa Englannissa. Sitä varten äänitimme,tosiaankin aika pikaisesti, ekan
    albuminne,jossa oli pelimannikappaleiden lisäksi muutama laulukin.
    Sen jälkeen mukaan tulivat myös basistit Andrei Habonen ja Artjom Undalov sekä
    rumpali Andrei Lukin ja joskus muitakin tuuraajia.Keikkoja on soitettu Venäjän ympäri
    Pietarista Uralille, nenetsien maan Narjan-Marista Murmanskiin,USA:sta Saksaan ja
    Alankomaihin.Karjalasta ja Suomesta puhumattakaan.
    Musajuuret löytyy suomalaisesta viulupelimannimusasta, runolaulusta, kantele- ja
    jouhikkokappaleista, mut muuttuu sovittaessa aika paljon nykyään - nykyaikaisempiin
    rytmeihin ja vaikutteisiin.

    PT: Entä sinä itse: olet monipuolinen muusikko ja toimittaja, järjestät musiikkifestivaaleja ym.;
    kertoisitko omasta taustastasi ja siitä kuinka päädyit musiikin pariin?

    AR: Kouluaikoina lauloin poikakuorossa silloisessa Petroskoin pioneeripalatsissa eli lasten
    monitoimitalossa. Samalla soitin klassista pianoa. Myöhemmin tuli kitara ja The Beatles
    yms. Sitten yliopistossa liityin sen kansanmusayhtyeeseen, jossa oikeastaan tutustuinkin
    kansanmusiikkiin.

    PT: Olet soittanut ja levyttänyt useissa karjalaisissa bändeissä ja yhtyeissä, kuten Talvisovat,
    Myllärit, Karelian Folk Music Ensemble ja nyt Sattuma. Lisäksi olet julkaissut suomenkielisen
    soololevyn “Kiireen kääntöpuoli” (2007). Musiikillisesti olet liikkunut hyvin laajalla alueella,
    klassisesta musiikista folkin kautta rockiin. Koetko jonkin musiikinlajin erityisen läheiseksi
    tai muita merkittävämmäksi itsellesi, vai ovatko kaikki tuntemasi musiikin tyylit sinulle yhtä
    arvokkaita ja tärkeitä?

    AR: Pidän karjalais-suomalaisesta folkista,joka on monipuolista ja antaa paljon mahdollisuuksia.
    Pidän myös rock-musiikista, amerikkalaisesta folkista ja bluegrassista, venäläisestäkin
    laulusta. Pidän hyvästä stemmalaulusta, olipa se sitten venäläinen kansanlauluyhtye,
    valkovenäläinen Pesnjary tai Crosby, Stills, Nash; Dixie Chicks tai The Beach Boys.Tai
    vaikkapa The Beatlesin Because.

    PT: Olet ollut mukana järjestämässä Karelian Faces-festivaalia Petroskoissa, vuodesta 2003,
    ja parasta aikaa valmistelet tämän vuoden festivaalia, joka pidetään 23.-25.9., eli kohta-
    puoliin. Kerro vähän tästä tapahtumasta, ja mitä esiintyjiä tänä vuonna on luvassa?

    AR: Vuonna 2002 kävin Biilnäsissa Faces-festareilla ja siellä tutustuin sen järjestäjiin. Heidän
    kanssa sitten järjestettiin Carelian Facesia vuodesta 2003 vuoteen 2008. Faces toi
    Petroskoihin paljon loistavia ja myös eksootttisiakin bändejä, joita täällä ei aikaisemmin
    oltu nähty. Viime vuodesta pyöritämme tapahtumaa omin voimin, tosiaan tänä vuonna
    mukana on mm paikallinen Nuori Karjala-järjestö tukemassa Carelian Facesia. 23-24.09
    meillä esiintyy mm suomalaisia - Sanna Kurki-Suonio trio, Radiopuhelimet Oulusta, Caroline
    Helsingistä, Markojuhani Rautavaara & Tekosyyttömät, sambialainen Papa Zai, amerikkalainen
    Joe Vestich. Sekä udmurtilaiset Silent Woo Goore, Malpan, komilainen Olä San, H-Ural
    Jekaterinburgista + petroskoilaiset Sattuma, Noid sekä Jousnen Järved.

    PT: Minkälainen Petroskoin konsertti- ja klubitarjonta on muina aikoina? Mitä paikkoja
    suosittelisit kulttuurista ja musiikista kiinnostuneelle matkailijalle? Entä lähikaupungit,
    esim. Sortavala? Kuuleeko siellä elävää musiikkia?

    AR: Petroskoin musiikkimaailma on aika monipuolista.Tarjolla on aina klassista ja venäläistä
    kansansoitinmusaa filharmoniassa, jossa myös pidetään muitakin konsertteja, mm pop, folk
    ja rokkiakin harvemmin. Vierailijoita käy. Arkipäivisin paikallista elävää musaa soitetaan mm.
    FM-klubilla.Usein rokkia ja mm punkkia soitetaan Heikkonen-klubilla (ex-Porshen). Uusiakin
    paikkoja ilmestyy kuten esim. Begemot, Post Modern, Das Kapital. Näissä klubeissa myös
    kuulee silloin tälloin musaa livenä. Viikonloppuisin monet klubit ovat täynnä disko- ja
    popmusiikin tahdissa tanssivaa yleisöä. Diskomusaa tarjoaa mielestäni myös Sortavalan
    paikat.

    PT: Onko sinulla uusia projekteja kehitteillä, vai keskitytkö nyt Sattumaan? Te julkaisitte viime
    vuonna uuden albumin, “Kinofilmi”, jonka kappaleita kuultiin myös Elotulirockin keikalla.
    Onko uusi levy jo valmisteilla?

    AR: Uusin projekti on tulossa heti Carelian Facesin jälkeen. Kahden petroskoilaisen muusikko-
    kaverini kanssa tapaamme Norjassa viulunsoittaja Susanne Lundengin, jonka kanssa soitetaan
    muutaman keikan Pohjois-Norjassa. Odotan tätä jännityksellä, tää on ihan uusi kokemus.
    Sattuman kanssa toki jatketaan. Uusia kappaleita on työn alla. Valitettavasti aika ei oikein riitä
    vielä niihin keskittymiseen kunnolla. Tyttäreni Eila palaa Yhdysvalloista opintomatkalta juuri
    ennen Carelian Facesista, niinpä on on paras aika aloittaa treenit.

    PT: Olet nyt käynyt kolme kertaa Uukuniemellä keikalla, ensimmäisestä kerrasta on jo yli
    kymmenen vuotta. Mainitsit että olet syönyt täällä elämäsi parhaat muikut. Onko jäänyt jotain
    muita muistoja aiemmista kerroista, ja miltä tuntui esiintyä tänä vuonna Elotuli-rockissa ja
    nähdä Papinniemen hiekkarannat?

    AR: Muikut lähinnä muistuu mieleen. Kesäiset keikatkin menivät hyvin ja yleisöä löytyi. Itse olen
    aina ihmetellyt, että Suomen rajaseudullakin on elämää ja kulttuuritarjontaa ihan rajan
    tuntumassa. Venäjän Karjalan puolella rajavyöhyke on laaja ja useimmiten elämä on
    sammunut siellä pikkupaikoissa jo aikoja sitten.
    Tämän vuoden Elotulirock meni oikein hyvin.Ajaessa korpitietä kohti Papinniemeä
    tosiaankin ajattelin, et onko siellä ketään paikan päällä? Tarkoitan siis yleisöä. Mutta sit kun
    näin tien varrella seisovia lukuisia autoja,niin ajattelin, et OHO! Täälläpä on säpinää keskellä
    metsääkin!
    Festivaalilla kaikki toimi mukavasti äänentoistosta ruokailuun. Tapasin paikalla vanhoja
    tuttujakin, kuten Mikko Europaeuksen, Suonna Konosen, Sanna Kurki-Suonion ja muita.
    Sattumalla oli loistava majoitus vanhassa rakennuksessa järven rannalla. (Kanttorila Kirkko-
    lammen rannalla, toim. huom.) Seuraavana aamuna palasin vielä kerran Papinniemeä
    katsomaan auringonvalossa. Venelaiturilta katsoin järvelle ja minusta näin kauempana
    rajatolpat, pitääkö paikkansa? Tuli mieleen, et miten veneitä vuokraavia opastetaan järvelle,
    ettei menisi sattumalta naapurin puolelle?

    PT: Kiitos haastattelusta Arto, järjestelyintoa ja menestystä Karelian Faces-tapahtumaan ja
    tervetuloa Uukuniemelle taas uudestaan!

    AR: Kiitoksia ja tervetuloa käymään Äänisen rannalla, Petroskoissa! Jos ei ihan suoraan teidän
    rajajärveänne ylittämällä, toistaiseksi, niin Niiralan kautta autolla ainakin. Carelian Facesiin
    lähtee myös bussi Joensuusta, 22.09.

    Lisää Arto Rinteestä ja Sattumasta:
    www.heninen.net/sattuma
    www.myspace.com/sattumafolk

    Carelian Faces 2011-tapahtuma Facebookissa:
    www.facebook.com/event.php?eid=158442020903842&ref=ts
     
    Lisää artikkeleita aiheesta Ihmiset


     
    Artikkelit - Pääsivu

    Maalaiselämää
    - Emäntävoimaa! tekee kunniaa maaseudun emännille
    - Laidunkausi alkamassa
    - Lehmät uudella laitumella - Katso video
    - Homavaarassa AMMUTAAN!
    - Hovilan tilan kuulumisia kesän varrelta
    - Biisonivasikat totuttelevat laumaelämään
    - Homavaarassa AMMUTAAN...taas!
    Lantec Oy