Kategoriat
Arkistot

Havuseppeleitä sarjatyönä ja talkoovoimin

Kummunkorkea koululla tohinat jatkuivat hirvipaistin jälkeen seppeletalkoiden merkeissä. Keskiviikkona havuseppeleitä askarreltiin sankarihaudoille kahteen otteeseen: ensimmäiset tekijät kokoontuivat koululle klo. 12 ja ”iltavuorolaiset” klo. 18. Havumateriaalin oli toimittanut Jouni Suppola ja Uukuniemen Martat puolestaan olivat tehneet pajuista valmiita kranssipohjia työnteon nopeuttamiseksi. – Päivällä meitä oli täällä 18 ja muistaakseni saimme tuolloin tehtyä 65 seppelettä, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. Illalla seppeleentekijöitä oli seitsemän. Paikallisten joukkoon oli saapunut talkoolainen aina Helsingistä asti. – Näin sunnuntaina ilmoituksen seppeletalkoista netistä ja sanoin heti miehelleni, että lähden kantamaan korteni kekoon, kertoo Marja-Riitta Hirvonen. Pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuvaa Hirvosta vetävät Uukuniemelle sukujuuret. -Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen voimakkaammin oma sukuhistoria ja karjalaisuus ovat alkaneet kiinnostamaan, Hirvonen naurahtaa. – Kesäisin vietämme täällä enemmän aikaa, sillä kesämökki löytyy Koiraniemeltä Pyhäjärven rannalta, hän jatkaa.

Talkoopäivän seppelesaldon lisäksi seppeleitä voi askarrella myös kotona. – Tiedän jo muutamia, jotka ovat lupautuneet tekemään seppeleitä, mutta koska Uukuniemellä sankarihautojakin on yli 200, niin lisäapujoukot ovat oikein tervetulleita, Eeva-Liisa Hirvonen sanoo. Valmiita seppeleitä voi toimittaa kyläkaupalle, josta ne hoidetaan eteenpäin. – Jokainen seppele on tekijänsä näköinen. Halkaisijaltaan pajupunospohja on noin 30cm ja olemme sitoneet havut kiinni langalla, Hirvonen ohjeistaa.

 

Iltavuorossa seppeleitä olivat tekemässä Eeva-Liisa Hirvonen (oik.), Suoma Tuominen ja Auli Terävä.
Seppeletalkoiden miesedustuksesta vastasi Jouni Suppola, joka oli myös toimittanut havut talkoita varten. Marja-Riitta Hirvonen (oik.) ja Armi Käppi olivat olleet askartelemassa seppeleitä jo päivällä.
Valmiita pajukranssipohjia.

Havut sidottiin pajukransseihin pellavalangalla.

Valmiita seppeleitä odottamassa itsenäisyyspäivää.

 

Katso videolta mallia seppeleen tekoon!

 

 

K.L.


Erämiesten juhlassa jaettiin paistia ja palkintoja

 

Lauantaina Kummunmäellä lippu liehui salossa Uukuniemen Erämiesten 60-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlatilaisuus alkoi varhain iltapäivällä kutsuvieraiden ja seuran jäsenten kokoontuessa kuulemaan juhlapuheita ja  seuran historiikkia, sekä palkitsemaan ansioituneita ja pitkän uran tehneitä seuran jäseniä. Perinteisen hirvikeiton sijaan tarjolla oli juhlapaisti. Juhlatilaisuuden järjestäminen on ollut Uukuniemen Erämiehiltä melkoinen ponnistus, joka on vaatinut paljon talkootyötunteja. Juhlapäivänäkin emäntinä toimineiden Anne Tiitan ja Tuula Ketolaisen apuna vuorotteli 12-15 metsästysseuran jäsentä. Erämiesten puheenjohtaja Jussi Ratilainen oli tyytyväinen talkoolaisten panostukseen ja lopputulokseen. Kutsuvieraita ja seuran jäseniä oli paikalla Ratilaisen arvion mukaan noin sata ja muut kävijät mukaan lukien syöjiä kävi päivän aikana noin 350. – Tilanpuutteen vuoksi jouduimme jakamaan tilaisuuden siten, että ensin ruokailivat kutsuvieraat ja Uukuniemen Erämiesten jäsenet ja klo 16 alkaen  maanvuokraajat ja muu kylän väki, kertoo Ratilainen. – Illan päätteeksi raivaamme pöydät pois ja teemme tilaa tanssijoille, kun Ipe ja Harmaa Aavistus aloittavat juhlan rennomman osuuden, hän jatkaa.

Kutsuvieraisiin kuului muun muassa Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton, Riistanhoitoyhdistyksen sekä naapuriseurojen ja muiden yhteistyötahojen edustajia. Hannu Vuorikari piti kattavan ja mielenkiintoisen esityksen seuran historiasta aina perustamisvaiheista nykyhetkeen. Uukuniemen Erämiehet ry perustettiin vuonna 1957 Niukkalan Osuuskassalla järjestetyssä kokouksessa, jossa hyväksyttiin seuran säännöt ja valittiin ensimmäinen hallitus. Perustajajäseniin kuului kaiken kaikkiaan 10 henkilöä ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Mielonen.

Seuran sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkevää riistanhoitoa, vartioida aluetta salametsästykseltä, vähentää vahinkoeläimiä, karkoittaa riistamailla kiertelevät koirat ja kissat, kaataa hyötyriistaa ainoastaan mikäli kanta sen kulloinkin sallii ja järjestää kovina talvina riistalle ruokintaa, sekä tarpeen vaatiessa huolehdittava sen lisääntymisestä (ote seuran säännöistä 1957).

Myöhemmin sääntöihin on lisätty vaatimukset luonnonsuojelutoiminnasta, jäsenien koulutuksesta, ampumaratojen ja ampumataidon ylläpidosta sekä metsästyskoiratoiminnasta. Metsästysseuran jäsenten lukumäärä on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Vuonna 1960 jäseniä oli 70 ja huippuvuonna 2000 150. Tällä hetkellä jäseniä on 124, joista 33% asuu Uukuniemellä. 60 -vuotiaan metsästysseuran johtohahmoina on nähty kaiken kaikkiaan 13 puheenjohtajaa. Heistä pisimmän uran on tehnyt Ilpo Suutarinen, jolle johtajuusvuosia kertyi peräti 15.

Ensimmäiset vuosikymmenet 1950-1960 olivat pääasiallisesti toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista sekä jäsenmäärän kasvattamista. Seura teki useita maanvuokrasopimuksia ja perusti jokaiselle kylälle omat hirvenmetsästysporukat. Myöhemmin hirviseurueet saivat omat nimensä: Kirkonkylän alueella metsästivät Tiinumiehet, Niukkalassa Herkkäsormet.  Kummunkylän seurue jakaantui kahdeksi porukaksi, Pankaniskoiksi ja Rakeleiksi. 1970 -lukua voisi Vuorikarin mukaan kuvailla ”investointien aikakaudeksi”. Perälammen rannalle rakennettiin Erämaja 1974, ja hirvirata rakennettiin yhteistyössä Rajan metsästäjät ry:n kanssa 1979. Rauhalan ampumaradan täydennysakentaminen jatkui vielä -80 luvulla, samoin kuin Erämaja sai seurakseen saunarakennuksen -90 luvun alussa. Seuran oma merkki valittiin suunnittelukilpailussa, jonka voitti Ossi Berg. Logo otettiin käyttöön  vuonna 1990.

2000-luvulle tultaessa seuran toimenkuvaan on kuulunut keskeisesti aktiivinen kilpailutoiminta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön omat nettisivut ja myös maanvuokraussopimukset ovat siirtyneet sähköiseen järjestelmään. Lisäksi nykyaikainen teknologia on helpottanut tiedonsiirtoa monella tavalla. Tulevaisuuden haasteita metsästysseuratoiminnan näkökulmasta on lisääntynyt byrokratia, paikkakunnan väkimäärän väheneminen ja seuran jäsenten ikääntyminen. Vuorikarin sanoja lainaten hyvä yhteistyö maanomistajien ja maanvuokraajien kanssa on metsästysharrastuksen elinehto. Kattavalla metsästysmaiden vuokrauksella metsästysseura varmistaa toimintaedellytykset tasapainoiseen riistakantojen säätelyyn ja vahinkoeläinten kurissapitoon petokantaa unohtamatta.

Sekä Suomen Metsästäjäliitto että Riistakeskus palkitsivat Reijo Tiitan vuosikymmenien ajan tehdystä riistatyöstä kultaisilla ansiomerkeillä. Tiitta on ollut Erämiehissä vuodesta 1969 eli nyt jo 48 vuotta. – Kyllä nämä palkinnot tulivat itselleni täysin yllätyksenä, sanoo Tiitta. – Kaikkein ikimuistoisin ja mieleenpainunein kokemus tältä ajalta on luultavasti esimmäisen karhun kaataminen Keijo Hämäläisen kanssa vuonna -94, Tiitta pohtii. Tiitta on ampunut myös Erämiesten ensimmäisen ilveksen vuonna -83. Pankaniskoissa vuodesta -75 lähtien metsästäneellä Tiitalla on metsästyspäiviä takana lukuisia ja jatkoa seuraa varmasti vielä pitkään. – Ikää kun tulee niin metsästämäänkin ehtii paremmin, hän naurahtaa. – Vuositasolla metsästyspäiviä kertyy vaihtelevasti 50-100, hän arvioi.

Tiitan lisäksi Suomen Metsästäjäliitto myönsi kultaisen ansiomerkin Martti Kokolle. Hopeisen ansiomerkin saivat Paavo Kontiokorpi, Jorma Suppola, Erkki Hämäläinen, Hannu Vuorikari, Esko Halmenniemi, Ilpo Suutarinen ja Jussi Ratilainen. Suomen Riistakeskuksen hopeisen ansiomerkin saivat Jussi Ratilainen, Pertti Pulkkinen sekä Jorma Suppola. Myös Parikkalan riistanhoitoyhdistys palkitsi pronssisella ansiomerkillä Veikko Junnan, Kaija Telinin, Onni Vuorikarin, Keiho Hämäläisen, Ari Pulkkisen ja Pasi Pölösen. Uukuniemen Erämisten pöytästandaarin saivat Martti Kokko, Sulo Hirvi, Heimo Tuominen, Ilpo Suutarinen ja Pertti Pulkkinen.

Palkittuja. Kuvassa vasemmalta alkaen Junna Veikko, Suppola Jorma, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo, Vuorikari Onni, Telin Kaija, Hämäläinen Keijo, Hirvi Sulo, Ratilainen Jussi ja Pulkkinen Pertti.
Metsästäjäliito Kymenpiirin lahja Uukuniemen Erämiehille, jonka vastaanotti seuran puheenjohtaja Jussi Ratilainen.
Metsästäjäliiton palkitsemat oikealta vasemmalle: Hämäläinen Erkki, Vuorikari Hannu, Suppola Jorma, Kontiokorpi Paavo, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo ja Ratilainen Jussi.
Esiintymislavan takana komeili suuri karhuntalja.

Puheiden ja palkitsemisten jälkeen siirryttiin nauttimaan juhlapaistia.
Ensimmäinen dokumentoitu hirvenkaato vuodelta 1959.
Uukuniemellä kaadettiin ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) susi vuonna 1963.
Erämajan rakentajia vuonna 1974.
Reijo Tiitta (vas.) ja Keijo Hämäläinen (kesk.) kaatoivat ensimmäisen karhun Niukkalassa vuonna 1994.

 

Erämiehiä muutaman vuosikymmenen takaa.

 

K.L.


Hirvipaisti lauantaina 11.11.2017 Kummunkorkea koululla

Uukuniemen Erämiehet ry:n 60 -vuotisjuhlia vietetään hirvipaistin merkeissä huomenna lauantaina 11.11.2017 Kummunkorkea koululla.

Klo. 14.00 kutsuvieraat ja seuran jäsenet

Klo. 16.00 maanvuokraajat ja kyläläiset

 

Illan päätteeksi Ipe ja Harmaa Aavistus

 

Tervetuloa!


Seppeleitä sankarihaudoille

Havuseppeleidean takana on hämeenlinnalainen Esa Jaatinen, 69, joka sai ajatuksen jo viime vuoden joulukuussa ollessaan hakkaamassa halkoja. Itsenäisyyspäivä lähestyi ja katsellessaan kuusenhavuja Jaatisen mieleen tulivat kertomukset siitä, kuinka sodassa kaatuneet oli ollut tapana peitellä havuilla. Symbolinen teko oli viimeinen tervehdys aseveljille. Niin syntyi idea, jossa Suomi 100 -juhlavuotena laskettaisiin havuseppele jokaiselle sankarihaudalle kiitoksena ja kunnianosoituksena itsenäisyydestä. Seppeletalkoita on järjestetty pitkin syksyä eri puolella Suomea. Kaiken kaikkiaan seppeleitä tarvitaan 95 000.

Uukuniemellä seppeletalkoita ovat olleet hääräämässä Uukuniemen Martat. – Ensimmäisen kerran meihin oltiin Etelä-Karjalan Marttaliitosta yhteydessä jo loppukesästä. Tuolloin kuitenkin totesimme, että meitä Marttoja on täällä niin vähän ettei urakka olisi mahdollinen, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. – Ajatus heräsi uudelleen eloon hautausmaan haravointitalkoiden yhteydessä, Pohdimme että jos muutkin yhdistykset lähtisivät mukaan niin ehdottomasti seppeletalkoot toteutamme, Hirvonen jatkaa. Hirvonen oli yhteydessä Jouni Suppolaan, joka on hoitanut talkoolaisten värväystä Kummunkylällä, sekä järjestänyt talkootilat Kummunkorkea koululta. Myös seppeleisiin tarvittavat havut ovat Suppolan metsästä. – Martat ovat tehneet nyt pajuista seppelepohjia valmiiksi. Halkaisijaltaan seppelepohjat ovat noin 30cm, ja mikäli varsinaisiin yhteisiin talkoisiin ei pääse, voi seppeleitä  toki tehdä myös kotona. Seppeleiden ulkonäöllä ei niinkään ole merkitystä, kukin seppele on tekijänsä näköinen. Ajatus on tässä pääasiana, sanoo Hirvonen. – Kaiken kaikkiaan sankarihautoja on Uukuniemellä 206, joten tekemistä kyllä riittää, hän jatkaa.

Seppeleet on tarkoitus viedä sankarihaudoille varhain itsenäisyyspäivän aamuna ennen jumalanpalveluksen alkua. – Me Martat olemme luvanneet huolehtia seppeleiden laskusta ja samalla sytytämme jokaiselle haudalle seurakunnan lahjoittamat kynttilät, kertoo Hirvonen.

Havuseppeletalkoot järjestetään Kummunkorkea koululla keskiviikkona 15.11. Ensimmäinen sessio on klo 12-15 ja toinen klo. 18-20. Mahdollisista myöhemmistä talkoista tiedotetaan myöhemmin. Tiedot kotona tehtyjen seppeleiden määristä voi laittaa Eeva-Liisa Hirvoselle tekstiviestillä.

Lisätiedot:

Eeva-Liisa Hirvonen / 040-0627355

Jouni Suppola / 050-5251113

 

K.L.


Uukuniemellä postinjakeluaikataulut muuttuivat pysyvästi

Uukuniemen alueella monet ovat kummastelleet postin viivästymistä. Normaalisti puoliltapäivin laatikkoon kolahtanut posti saapuu jatkossa vasta myöhään iltapäivällä. Muutos on pysyvä. -Aiemmin Kesälahden toimipisteellä lajiteltu posti siirtyi Savonlinnaan lajitteluun reilu viikko sitten, kertoo postinjakaja Asko Surakka. -Lisäksi jakelualue laajeni siten, että postiauto kulkee nyt myös Suurkylän ja Purujärven kautta, Surakka jatkaa. Saarelle jaettava posti lajitellaan edelleen Parikkalassa. Uukuniemen jakelualue rajoittuu Kummunkylän ja Tarnalan välille ja Mikkolanniementien puoliväliin. Tarkkoja jakeluaikoja on Surakan mukaan vielä  vaikea sanoa, Esimerkiksi Niukkalassa aiemmin noin klo. 13 jaettu posti saapuu nyt viiteen mennessä. Myös postin jakajissa tapahtuu muutoksia: – Itse siirryn jakamaan postia Kiteen suunnalle, kertoo Surakka.

Joulunaika on perinteisesti postin sesonkiaikaa ja tänäkin vuonna rekrytoidaan noin 3500 jouluapulaista lajitteluun ja kuljetukseen. Vuonna 2016 suomalaiset lähettivät joulukortteja noin 29 miljoonaa kappaletta.

Posti on myös juhlistanut 100 -vuotista Suomen itsenäisyyttä julkaisemalla 3.11. palkitun graafikon Anssi Kähärän Linnan juhlat -postimerkkisarjan. Postimerkkiviihossa on kaikkiaan kuusi kotimaan ikimerkkiä, joissa on kuvattu Presidentinlinna juhlavalaistuksessa, yhteiskuva neljästä presidenttiparista, Teemu Muurimäen suunnitteleman iltapuvun sovittaminen, presidentin kättely ja tanssin pyörteet kattokruunun alla. Kähärän Lumilinna-postimerkki valittiin vuoden 2017 Euroopan parhaimmaksi. 

Joulumerkeissä puolestaan esiintyy Rudolf Koivun kuvituksia. Merkit on suunnitellut graafinen suunnittelija Ilkka Kärkkäinen. Joulutervehdysten ikimerkissä tontut leikkivät kuusen oksalla kynttilöiden ja käpyjen lomassa. Punaiset joulutervehdysten postituskuoret jaetaan kotitalouksiin keskiviikkona 15.11 ja niitä saa myös posteista. Ikimerkillä varustetut joulupostikortit tulee lähettää viimeistään 12.12.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi julkaistiin 3.11. oma postimerkkisarjansa.

Joulumerkeissä tänä vuonna nähdään Rudolf Koivun rakastettuja kuvia.

K.L.


Uukuniemeläinen murre esimerkkinä Itä-Suomen puhekielen rikkaudesta

Ylen verkkosivuilla A-studion toimittaja Pasi Peiponen pohtii blogitekstissään suomalaisuutta äidinkielen, murteiden käytön ja ennen kaikkea puhumisen kielitaidon näkökulmasta. Esimerkkinä hän mainitsee ”kaksi uukuniemeläistä ukonpätkää huoltamon terassilla”. Näiden sanarakettimiesten kielellinen ilotulitus teki Peiposeen lähtemättömän vaikutuksen.  Blogitekstin pääset lukemaan alla olevasta linkistä.

Peiposen blogiteksti

Suomessa puhuttavat murteet on jaettu itä- ja länsimurteisiin, jotka edelleen jaotellaan useisiin alaryhmiin. Uukuniemi kuuluu kaakkoismurteiden alueeseen ja edelleen Sortavalan seudun välimurrealueeseen.

Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuille on koottu ääninäytteitä pitäjittäin ja myös Uukuniemi löytyy kyseiseltä listalta. Linkki ääninäytteisiin alla:

Suomen murrekirjan ääninäytteet

Vanhat murresanat ovat (valitettavasti) katoamassa oleva luonnonvara ja saattavat aiheuttaa  hämmennystä varsinkin nuorten keskuudessa. Nyt haastetaankin uukuniemeläiset listaamaan paikallisia murresanoja selityksineen!

Loppuun vielä hauska testi murteista:

Testaa: Tunnistatko Suomen murteet?

 

K.L.

 


Pyhäinpäivään valmistautumista haravointitalkoilla

 

Lauantaina järjestettiin jälleen syksyn haravointitalkoot Paakasalmen hautausmaalla. Aamuvirkut talkoolaiset olivat paikalla jo heti kahdeksalta. Viileästä kelistä huolimatta vapaaehtoisia saapui kaiken kaikkiaan noin parikymmentä ja hommat sujuivat ripeällä tahdilla. Neljän tunnin urakoinnin jälkeen talkooväki kokoontui Niukkalaan seurakuntatalolle nauttimaan seurakunnan tarjoamaa talkooateriaa. Haravointitalkoot on perinteisesti pidetty viikkoa ennen Pyhäinpäivää, jolloin  tapana on käydä sytyttämässä kynttilöitä omaisten haudoille.

 

Parisenkymmentä talkoolaista saapui siistimään hautausmaata heti aamuvarhaisella
Haravat heilumaan!
Viikon kuluttua hautausmaata valaisevat Pyhäinpäivän kynttilät.

 

K.L.

Kuvat: Kyllikki Uimonen


Marraskuun menovinkit

Ensi viikolla käännetään kalenterin lehteä jo marraskuun puolelle, mutta onneksi pimeneviin iltoihin on runsaasti ohjelmaa tarjolla. Nappaa siis ylös päivämäärät niin ei pääse unohtumaan!

Pienillä Kuorofestareilla 1.-5.11. on tarjolla kirkollista ja Isänmaallista musiikkia monessa muodossa. Keskiviikkona 1.11. Saaren kirkkokuoro esittää kirkkomusiikkijuhlien ohjelmistoa Saaren seurakuntakeskuksella klo. 16. Torstaina 2.11. klo. 19 alkaen reformatiivinen lauluilta Parikkalan kirkossa, jolloin voi kuulla ja laulella uusia sekä uusia vanhoja virsiä bändin säestämänä. Lauantaina 4.11. Pyhäinpäivän musiikkia Parikkalan siunauskappelissa klo. 15. Sunnuntaina Kuorofestarit päättyvät Punkaharjun Mieslaulajien konserttiin Harjulinnassa klo. 16 alkaen.

Lauantaina 11.11. Kummunkorkea koululla tarjoillaan hirvipaistia Uukuniemen Erämiesten 60 -vuotisjuhlien kunniaksi ja seuraavan viikonlopun lauantaina 18.11. pääsee Kummunmäellä irrottelemaan koko perheen voimin Saaren ja Uukuniemen MLL:n järjestämässä perhediskossa. Naamiaisteemainen perhedisko alkaa klo. 17.30 ja päättyy 19.30. Paikalla legendaarinen DJ Silver on soittamassa lasten suosikkihittejä, buffetista löytyy herkkuja monenlaisia ja viime vuoden tapaan halukkaille tarjolla kasvomaalausta. Perhediskoon on vapaa pääsy.

Lauantaina 25.11. Särkisalmen vpk järjestää Päivä Paloasemalla -tapahtuman. Päivän aikana klo. 10-14 Särkisalmen vpk:lla (Melkoniementie 12) monenlaista ohjelmaa niin nuoremmille kuin vanhemmillekin. Sunnuntaina 26.11. Pikkujoulukirpputori Rajapirtillä. Pöytävaraukset tulee tehdä 19.11. mennessä, maksu 5€ käytetään Rajapirtin ylläpitoon. Lisäksi jouluista musiikkia, arvontaa, glögiä ja muita herkkuja.

Viime vuonna kirjaston joulunavausta vietettiin varsin lumisissa tunnelmissa.

Marraskuun viimeisenä päivänä torstaina 30.11. vietetään Uukuniemen kirjastolla perinteistä joulunavausta klo. 16 alkaen. Glögitarjoilusta vastaavat Uukuniemen Martat koko kirjaston aukioloajan klo. 11-17. Samana iltana klo. 19 esiintyy Katri Helena Parikkalan kirkossa. ”Niin on aina ollut” -konserttiin on vapaa pääsy ja se on avoin kaikille.

 

K.L.


Pikkujoulukirppis Rajapirtillä 26.11.2017

Uukuniemen Maamiesseura ja Uukuniemen Urheilijat järjestävät yhteistyössä pikkujoulukirpputoritapahtuman maamiesseurantalo Rajapirtillä sunnuntaina 26.11.2017 klo. 10-16. Tapahtumaan ovat kaikki tervetulleita myymään kaapin perukoilla pyöriviä turhia tavaroita ja vaatteita, käsitöitä, joululeivonnaisia ym. Pöytäpaikan hinta on 5€ ja tuotto käytetään Rajapirtin ylläpitoon. Varaukset kannattaa tehdäkin mahdollisimman pian, sillä paikkoja on saatavilla rajoitetusti!

Aiempina vuosina Rajapirtillä vietettiin perinteisesti joulumyyjäisiä aina joulukuun alkupuolella ja idea tapahtuman järjestämiseen syntyi osittain perinteiden vaalimista kunnioittaen. Joululahjalöytöjen ohella pikkujoulukirppis tarjoaa oivallisen tilaisuuden virittäytyä jouluiseen tunnelmaan ja tavata paikallisia sekä lähialueiden tuttuja kahvin, glögin, pipareiden ja livemusisoinnin äärellä.

Pöytävaraukset tulee tehdä 19.11. mennessä joko puhelimitse (045-2565504/Katri) tai sähköpostilla osoitteeseen katri.levanen@matriset.fi.

Vaikka et tulisi paikalle myymään, mutta haluaisit silti osallistua tapahtuman järjestämiseen, tulevat auttavat kädet varmasti tarpeeseen. Myös arpajaispalkintoja otetaan mielellään vastaan!

Nähdään marraskuussa pikkujoulutunnelmissa!

Uukuniemen Maamiesseura ry

Uukuniemen Urheilijat ry

 

K.L.


Ensimmäiset lumihiutaleet valaisivat sunnuntaista aamua

 

Sää on viime päivinä kylmentynyt selvästi ja lämpömittarin lukemat käyneet pakkasen puolella. Sunnuntaiaamuna ensimmäiset lumihiutaleetkin satelivat hetkellisesti valaisemaan maisemaa. Vaikka Lapissa ensilumi satoi jo  viikkoja sitten, saadaan pysyvämpää lumikerrosta vielä eteläisemmässä Suomessa odotella. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan (1981-2010) ensimmäinen ehjä lumipeite sataa Etelä-Karjalan alueelle keskimäärin 27.10. – 6.11. välisenä aikana. Virallisen määritelmän mukaan ensilumi on satanut, kun aamukahdeksalta säähavaintoasemalla havaitaan maassa vähintään senttimetrin paksuinen lumikerros. Viime vuonna ensimmäiset lumisateet nähtiin Etelä-Karjalassa 25.10. Seuraavia räntäkuuroja voi Parikkalan seudulle odotella loppuviikosta.

 

Aamuista maisemaa Niukkalassa.

 

K.L.