Kategoriat
Arkistot

Kyläkaupan syysmarkkinat lauantaina 23.9.

 

Tulevana lauantaina Pyhäjärven kyläkaupalla on tiedossa markkinatunnelmaa. Viime vuoden tapaan paikalle saapuu myyjiä omalta kylältä ja hiukan kauempaakin. Syysmarkkinoiden yhteydessä vietetään myös kauppias Tiina Ahosen sekä työntekijöiden Riikka Uimosen ja Päivi Nevalaisen läksiäisiä kahvitarjoilun merkeissä. – Tapahtuma alkaa klo. 11 ja kestää iltapäivään klo. 14 saakka, kertoo Ahonen. – Vuosi sitten markkinat taisivat sattua lähes samaan ajankohtaan, heti Parikkalan hämärän kaupan illan jälkeen. Tunnelma ja meno oli tuolloin niin hyvä, että päätimme järjestää syyskarkelot vielä toistamiseen, Ahonen jatkaa.

Markkinamyyjiksi saapuvat ainakin Suurtuvan tila, AL-vaate, Uukuniemen Martat, Toimentupa, Lahtela Highland, Kästyö Anne sekä joukko paikallisia käsitöiden ja leivonnaisten myyjiä. Lisäksi ohjelmassa on makkaranpaistoa sekä livemusiikkia. – Ja myös syyskukat kuten kanervat ja callunat saapuvat viikonlopuksi, täydentää Ahonen. – Voi olla, että myyjien määrä vielä lisääntyy, vielähän tässä on pitkä viikko aikaa keksiä kaikkea mukavaa lauantaiksi, hän naurahtaa. – Vielä en ole uskaltanut lauantain sääennusteita katsoa, mutta toivon kovasti, että kelit suosisivat ja markkinaväkeä saapuisi paikalle sankoin joukoin, Ahonen sanoo.

 

Vuosi sitten syysmarkkinoita vietettiin pilvipoutaisessa säässä. Kuva: Tuomas Tiainen.

 

K.L.

 


VPK:ssa toimitaan vapaasta tahdosta ja auttamisen halusta

 

Uukuniemen vapaapalokunta on jälleen käynnistellyt syystoimintakauttaan kesätauon jälkeen. Ainakin vielä tänä syksynä. – Hyvin uhkaavasti kuitenkin vaikuttaa siltä, että toiminta on lopetettava mikäli uusia innokkaita vapaapalokuntalaisia ei ole mukaan tulossa, sanoo Uukuniemen vpk:n päällikkö Marko Ulvinen. Uukuniemen vapaapalokunta on perustettu vuonna 1976 ja tällä hetkellä Ulvisen lisäksi  jäseniä on viisi. – Aktiivijäseniä ovat Petteri Hirvonen ja Ville Tiitta. Toiminnassa mukana ovat myös Kirsti Ulvinen, Helena Ulvinen ja Ilpo Suutarinen, Ulvinen kertoo. – Olen itse ollut vpk:ssa nyt jo 25 vuotta. Aloittaessani jäseniä oli reippaasti yli parikymmentä, joten alas on tultu aika rankasti, hän jatkaa.

Ehtona vapaapalokunnan jäseneksi pääsemiselle on täysi-ikäisyys. Uusi jäsen perehdytetään toimintaan, jonka lisäksi hänen tulee käydä sammutustyön kurssi. -Sen jälkeen pystyy osallistumaan pelastustyöhön, sanoo Ulvinen. – Toki myöhemmässä vaiheessa on mahdollisuus käydä lisää erilaisia kursseja, mutta hälytystoimintaan pääsee osallistumaan hyvinkin nopeasti, hän jatkaa. Yläikäraja on 65 vuotta ja jokainen aloittava jäsen käy terveystarkastuksessa, jossa varmistetaan, että henkilö on kuntonsa puolesta valmis toimimaan pelastustustehtävissä. Uukuniemen vapaapalokunnassa toimii myös nuoriso-osasto, jonne pääsevät 7 -vuotiaat ja sitä vanhemmat harjoittelemaan pelastustoimen tehtäviä. Tällä hetkellä nuoria jäseniä on kolme. -Tietenkin pienemmillä harjoittelu ei ole niin ”vakavaa”, vaikka samoja asioita käsittelemmekin, Ulvinen täsmentää.

Yhteisharjoituksia on järjestetty Uukuniemellä joka toinen viikko kolmen kuukauden kesätaukoa lukuun ottamatta. – Aina näin syksyisin laadimme harjoitussuunnitelman joka tulee hyväksyttää pelastuslaitoksella. Meillä harjoitukset ovat olleet sunnuntaisin, koska se on vuorotyöläisten kannalta helpointa sovittaa aikatauluihin. Yhden harjoituskerran kesto vaihtelee kahdesta kolmeen tuntiin. Harjoitusten sisältö puolestaan liittyy luonnollisesti kaikkeen paloihin liittyvään ja peruspelastustoimen asioihin. Niiden avulla ylläpidetään jo opittuja taitoja, sanoo Ulvinen.

Uukuniemen vapaapalokunnalle tulee hälytyksiä vuodessa noin 30 joista puolet on ensivastetehtäviä. – Normaali toiminta-alue ulottuu Uukuniemen lisäksi Saarelle. Suurempien palojen yhteydessä meidät hälytetään myös Kesälahdelle ja Parikkalaan. Saaren vpk:n kanssa kaikki hälytykset ensivastetta myöten toimivat meillä rinnatusten. Lisäksi Särkisalmella ja Parikkalassa on omat vapaapalokuntansa, Ulvinen kertoo.

Pitkän uransa aikana Ulvinen on nähnyt yhtä ja toista hälytysten yhteydessä. – Eniten mieleen ovat jääneet rakennuspalot tässä oman kylän alueella, hän pohtii. – Päivähälytykset ovat niitä kaikkein hankalimpia, sillä usein töissä saatetaan olla aika kaukana eikä paikalle tuolloin ennätä ajoissa. Siksi olisi hyvä, että vapaapalokuntalaisia olisi huomattavasti enemmän, jolloin olisi todennäköisempää saada auttajia tapahtumapaikalle nopeammin, Ulvinen sanoo.

Ulvinen harmittelee, että innostus vapaaehtoistyöhön on vuosien saatossa hiipunut lähes kokonaan. – Kyllä tässä toiminnassa täytyy olla aito halu auttaa hädässä olevia. Sen lisäksi on osattava myös ottaa vastuuta. Se taito ei nykymaailmassa ole itsestäänselvyys, sanoo Ulvinen.

Vapaapalokunnan olemassaolo syrjäkylillä on ensiarvoisen tärkeää. Hädän hetkellä jokainen minuutti merkitsee ja nopea avunsaanti voi pelastaa ihmishenkiä ja rakennuksia. Ulvinen kannustaakin kaikkia edes kokeilemaan. – Loppujen lopuksi kun ajatellaan kokonaisuutta niin esimerkiksi harjoituksiin käytettävä aika kuukausitasolla on 4-6 tuntia. Se ei ole kovin paljon. Meidän pieneen mutta sitäkin aktiivisempaan joukkoon ovat kyllä kaikki tervetulleita, hän sanoo.

 

Kuva pelastusharjoituksista viime keväältä. Kuva: Marko Ulvinen.
Veden varaan joutuneiden pelastamisessa käytetään apuna Hansa- -pintapelastuslautoja. Kuva: Marko Ulvinen.
Auton pilkkomista pelastusharjoituksissa talviolosuhteissa. Kuva: Marko Ulvinen.

 

K.L.


Myös ammattimuusikko kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta

 

Niukkalan kylä on saanut uuden asukkaan, kun muusikko ja rumpalisti Jarmo Moilanen löysi kodin Uukuniemeltä. Viiime kesänä Pyhäjärven kyläkaupalla useammankin kerran xylofonia soittamassa nähty Moilanen on syntynyt Tampereella, mutta sekä isän että äidin puolelta sukujuuret ovat kuitenkin Karjalassa. – Isäni oli syntyjään Viipurista, äiti puolestaan Käkisalmesta, Moilanen kertoo. – Uukuniemellä vietin useita lapsuuden kesiä jo 70 -luvulla. Isoisäni on ollut mukana talkoissa perustamassa silloista Virkistyskeskusta kirkonkylälle, hän jatkaa.

Mutta kuinka Moilasesta sitten lopulta tuli virallisesti uukuniemeläinen? – Muuttopäätös oli eräänlainen ahaa -elämys. Olin täällä käymässä ja majoituin Virkistyskeskuksella, joka nykyisin on siis Uukuniemen lomakeskus. Tuntui kuin olisin kotiin tullut joten mietin, että miksipä en asettuisi tänne pysyvästi, hän kertoo. -Asiat ovat edenneet kuin itsestään. Ollessani Pyhäjärven kyläkaupalla soittamassa xylofonilla Säkkijärven polkkaa kuulin paikallisilta asukkailta vapautuvasta rivitaloasunnosta Niukkalassa. Siellä olen nyt sitten muutaman viikon jo asunu, Moilanen sanoo.

Tällä viikolla 54 -vuotispäiviään juhlinut Moilanen kävi aikoinaan Tampereella Pirkkalan peruskoulun ja siirtyi sieltä Tampereen konservatorioon. -Valmistuttuani  konservatoriosta muusikoksi siirryin Oulunkylän Pop-Jazz -konservatorioon, jossa kävin vielä pop- ja jazzmuusikon koulutuksen. Opetustyöt musiikin saralla aloitin oikeastaan heti armeijan jälkeen vuonna 1983, hän kertoo.

Moilasen työhistoria on vakuuttava niin muusikkona kuin lyömäsoitinopettajana. Iskelmämusiikin puolella hän on tehnyt yhteystyötä muun muassa Laila Halmeen, Veikko Lavin, Pirkko Mannolan, Katri Helenan, Eino Grönin ja Irwin Goodmanin kanssa. – Henry Thell on kaiketi vanhimmasta päästä artisteja joiden kanssa olen työskennellyt, tuumii Moilanen. -Siihen aikaan käytettiin hyvin paljon myös tuuraajia ja tuurauskeikkoja saattoi olla jopa viisi viikossa. Nykyisin useimmilla artisteilla kulkee oma bändi mukana, Moilanen sanoo.

Pop-jazz -musiikin puolella Moilanen on esiintynyt niin ikään tunnettujen suomalaisten tähtien kuten Sakari Kuosmasen ja Pauliina Pohjanheimon kanssa. Lisäksi hän on ollut lyömäsoittajana lukuisissa Big Band -kokoonpanoissa, teattereissa, orkestereissa ja oopperoissa. – Tässä työssä on tärkeää ennakkoluulottomuus eri musiikinlajien välillä, sekä soittimien käsittely ja osallistava tapa työskennellä erilaisten yhteisöjen kanssa.

Moilanen on halunnut muusikon työssään tehdä tunnetuksi myös hieman harvinaisempia tapoja käsitellä rytmiä, ja tuoda Suomeen myös afrikkalaista ja kuubalaista lyömäsoitinperinnettä. Näihinkin monitaiturilta löytyy koulutusta: suoritettuna ovat afrikkalaisen musiikin kurssi, kuubalaisen musiikin kurssi sekä New Orleans -kurssi. Opetustyötä lyömäsoitinopettajana ja bändiohjaajana Moilanen on tehnyt niin Tampereen seudulla, Lapissa kuin Itä-Suomessakin. -Savonlinnassa asuin useita vuosia 2000 -luvun alussa ja työskentelin siellä tuntiopettajana Savonlinnan Taidelukiossa ja musiikkiopistolla. Lisäksi tein kansalaisopistoilla töitä muun muassa Rantasalmella ja Heinävedellä, Moilanen kertoo. – Savonlinnasta muutin Saarenmaalle ja asuin siellä muutaman vuoden tehden töitä bändiohjaajana. Lappiin puolestani lähdin alun perin opiskelemaan eräoppaaksi, mutta suunnitelmat kariutuivat saatuani polvivamman. Onneksi töitä kuitenkin löytyi Muoniosta bändi ja rumpuohjaajana. Pohjoisin työpaikkani lienee Kilpisjärven päiväkoti Saana, mutta siellä vaihdoin ihan puhtaasti vain lapsille vaippoja, naurahtaa Moilanen.

-Nyt muuton jälkeen olen treenannut erityisesti xylofonia ja kuntoillut Rajapirtin kuntosalilla. Minulla on todettu selässä reuma, mutta oireet olen saanut kuriin liikunnan avulla. Melkein joka aamu olen myös käynyt pulahtamassa Tokkarin rannassa. Vielä pitäisi löytää jokin paikka rummuille, sillä pieniä vieroitusoireita niiden paukuttamisessa alkaa jo olla. Rumpusetti on lyömäsoittimista se mieluisin ja sitä olen eniten soittanutkin, pohtii Moilanen. -Olisi hienoa jos pääsisin vetämään vielä vaikka bändikerhoja tai -leirejä. Lasten ja nuorten kanssa työskentely on suuri ilo. Heidän innostuksensa on niin aitoa, Moilanen jatkaa.

Kotiutumisvaikeuksia ei rumpalilla ole ollut. -Tykkään  kun täällä ihmiset juttelevat ja tervehtivät oli sitten tuttu tai tuntematon. Se on ihan toista hämeessä, enkä sinne kaipaa kyllä enää ollenkaan.  Viimeksi Tampereella käydessäni se meteli ja hälinä tuntui jopa vielä raastavammalta kuin ennen, kun olen täällä nyt saanut nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta, kertoo Moilanen.

Voisi kuvitella, että Moilasen uskomattoman laajasta työkokemuksesta olisi vaikea nimetä mitään erityisen mieleenpainunutta työkeikkaa. Tätä  Moilasen ei kuitekaan kauan tarvitse miettiä. – Kyllä se on TV2:n Karvakuonot vuonna 1984. Esiinnyimme silloin yhdessä Tampereen kaupunginorkesterin konsertissa. Ransu-koiran kanssa keikkailin vielä viime vuonnakin, Moilanen sanoo pilke silmäkulmassa.

Soittamisen opettaminen on Moilaselle elämäntehtävä. -Mottoni onkin, että jos ihminen saa musiikista ikuisen ystävän, olen onnistunut, muusikko päättää.

 

Viime kesänä Pyhäjärven kyläkaupan asiakkaat saivat nauttia Moilasen xylofoni-esityksistä.
Jarmo Moilanen (oik.) esiintymässä lyömäsoitinoppilaidensa kanssa Saksassa. Kuva: Jarmo Moilanen.
Savonlinnan Oopperajuhlilla vuonna 2006, jolloin Moilanen toimi Bolshoi-teatterin Rosendahlin lapset -oopperan lyömäsoittajana ja äänenjohtajana. Kuva: Jarmo Moilanen.
Musiikin lisäksi lähellä sydäntä ovat luonto ja eläimet. Kuva: Jarmo Moilanen.

 

Katso klipit Jarmo Moilasen esiintymisistä:

 

 

K.L.


Silloin niitetään kun heinä on kuivaa. Urakoitsijoiden kesät etenevät sään ehdoilla.

 

Jälleen on yksi peltoalue niitetty. Timo Sairanen hyppää alas traktorista ja suuntaa katseen jo seuraavalle pellolle. – Sään mukaan on nyt elettävä, silloin painetaan vaikka yötä päivää jos luvassa on poutaa, sanoo Sairanen. Jo toisen polven urakoitsija on koulutukseltaan metsäkoneenkuljettaja. Isänsä Sepon urakointifirmassa Timo aloitti työt heti traktorikortin saatuaan. -Johan siitä on aikaa jo melkein 15 vuotta, tuumii 29 -vuotias Sairanen. – Omat koneet hankittiin 2004 ja tällä hetkellä käytössä on neljä traktoria, hakkuukone ja ajokone, hän jatkaa.

Sairasten pääasiallinen toiminta-alue ulottuu Saaren pohjoispäästä Uukuniemelle ja Kesälahden puolelle. Maatalouspuolella on 15 vuoden aikana kuitenkin tapahtunut paljon ja se näkyy myös urakoitsijoiden työssä. – Parhaimpina kesinä paalimäärä on ollut siellä 10 000 paikkeilla, nyt se on arviolta noin 4000, Sairanen kertoo. – Useat tilat ovat lopettaneet toimintansa kun isäntien ikääntyessä ei jatkajia ole löytynyt. Kymmenet tilat ovat myös siirtyneet vähitellen luomuun mikä vähentää esimerkiksi kasvinsuojelutyötä. Lisäksi nuorilla isännillä on intoa niin paljon, että he hankkivat omat koneet, naurahtaa Sairanen.

Heinänteon lisäksi urakoitsijoiden työnkuvaan kuuluu muun muassa kivenkeruuta ja puunkorjuuta. – Metsäkonetyöt ovat itselle mieluisimpia ja siihen olen koulunkin käynyt, toteaa Sairanen. – Hakkuut ja puunkorjuut ajoittuvat syksystä kevääseen ja työpäivät ovat silloin säännöllisempiä. Kesällä pellolla saatetaan painaa vaikka kolme vuorokautta putkeen jos isännät ilmoittavat, että nyt on tultava. Kesäkuu on ehdottomasti se kaikkein kiireisin kuukausi koko vuodessa, Sairanen kertoo.

Saarella asuvan Timon perheeseen kuuluu puoliso sekä 1,5v ja 4v lapset. Kaikki vapaa-aika meneekin perheen kanssa oleillessa. -Sadepäivät ovat näin kesällä niitä ”lomapäiviä”, tosin ei sitä oikein sittenkään osaa vain olla. Koko ajan on keksittävä jotakin puuhaa, Sairanen hymähtää.

Työnjako on Sairasen isännillä selvä: vanhempi isäntä Seppo hoitaa puunajot, kivenkeruun ja rikkakasvien ruiskutukset, Timolle puolestaan kuuluvat hakkuukonetyöt ja heinien niitot. – On tämä minulle sellaista kutsumustyötä kyllä, tähän on kasvettu pikkupojasta asti. Tehdastyö ei jaksaisi kauaa kiinnostaa. Mutta jos jostain syystä en olisi urakoitsijaksi ryhtynyt, olisin todennäköisesti hakeutunut armeijaan töihin, tuumii Sairanen.

Tulevaisuus näyttää, kuinka töitä riittää jatkossa. -Heinäkonepuoli on se arveluttavin, Sairanen sanoo. – Kaikki työ otetaan vastaan mitä tarjotaan. Mutta kyllä tässä nyt ainakin seuraavat 5 vuotta ollaan vielä tiukasti mukana, hän jatkaa. – Tämä on pitkälti istumatyötä ja se saattaa olla kropalle petollista. Toisten keho kestää paremmin ja toisille saattaa sitten tulla esimerkiksi selkäongelmia, Sairanen pohtii. – Ja koneidenkin pitäisi pysyä kunnossa!

Töitä on jatkettava ja traktori hyräytettävä käyntiin. Kiirettä pitää sillä säätiedotuksen mukaan poutaa on luvassa koko ensi viikoksi.

 

Timo Sairanen aloitti työt isänsä yrityksessä heti traktorikortin saatuaan. Työuraa on takana nyt jo 15 vuotta.
Kesäisin töitä tehdään kelien ehdoilla ja sopivan sään sattuessa jopa 28 tuntia yhtä soittoa.

 

K.L.


Kyläkaupalle uusi nimi, uudet kasvot ja ehostettu ilme

 

Vielä pari viikkoa sitten Pyhäjärven kyläkaupan tulevaisuus näytti epävarmalta, mutta onneksi iloisia uutisia on nyt tiedossa: uudet kauppiaat ovat löytyneet! Uukuniemeläinen Kare Palmu sekä hänen kihlattunsa Mirva Venäläinen aloittavat kauppiaina heti lokakuun alussa. – Ensimmäisen kerran ajatus kauppiaaksi ryhtymisestä syntyi jo oikeastaan Salen lopettamisen jälkeen. Elämäntilanne ei kuitenkaan ollut silloin sopiva ja pian tulikin tieto, että Tiina (Ahonen) aloittaa kyläkaupan pitämisen, kertoo Palmu.

Helsingistä Uukuniemelle muuttanut Palmu on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja, jonka lisäksi hän teki pitkän uran Punkaharjun vaneritehtaalla. Viime keväänä Palmu toimi Kirjolan koululla koulunkäynnin ohjaajana. Palmu ja Venäläinen tutustuivat toisiinsa internetin välityksellä ja ensimmäisen kerran Mikkelissä asunut Venäläinen vieraili Uukuniemellä marraskuussa 2015. Virallinen muutto tapahtui viime vuoden kesäkuussa. Myös Venäläisen tytär Iiris,18, asuu nykyisin Uukuniemellä. – Työhistoriani on hyvin kirjava. Olen työskennellyt lähihoitajana, sairaanhoitajan, opettajana, ja toimin myös entisen puolisoni sihteerinä hänen yrityksessään. Lisäksi olen suorittanut yrittäjäkurssin, Venäläinen kertoo. Kihloihin tuleva kauppiaspariskunta meni joulukuussa ja häitä tanssitaan ensi kesänä Juholan Biisoniareenalla. -Biisoniareenalla meidän kaikki suuret päätökset ovatkin tapahtuneet, naurahtaa Venäläinen. – Ajatus kauppiaaksi ryhtymiseen syttyi uudelleen eloon, kun istuimme iltaa Juholassa ja paikan pomo ilmoitti että työ rupeette sitten kauppiaiksi. Idea alkoi tuntua siinä määrin hyvältä, että tässä nyt ollaan, M&K Palmu Oy:n toimitusjohtaja hymähtää. -Kauppiaiksi käymme nöyrästi, mutta kuitenkin hymyssä suin ja rinta rottingilla, Palmu jatkaa.

Selkeä visio kaupan kehittämisestä on jo pariskunnalla mielessä. -Haluamme kaupasta sellaisen vanhan ajan kyläkaupan ja maalaispuodin, jossa lähiruoka ja lähituottajien tuotteet ovat isossa roolissa. Paikallisuus on meille tärkeää, sanoo Venäläinen. Myös kyläkaupan nimi vaihtuu Uukuniemen Pitäjän kyläkaupaksi. – Pyhäjärviä on Suomessa vaikka missä, Uukuniemiä on vain yksi. Ja tästä pitäjä -nimestä täytyy olla ylpeä, Venäläinen perustelee nimenmuutosta. -Haluamme ehdottomasti tehdä yhteistyötä myös muiden paikallisten yritysten, kuten Biisoniareenan ja Papinniemen leirintäalueen kanssa. Pienellä paikkakunnalla tulisi toimia toinen toistamme tukien, sanoo Palmu. – Kulunut kesä on hyvä esimerkki siitä, että Uukuniemi ei ole mikään kuollut paikka! Ennemminkin on jo ollut ongelmana se, kuinka ennättää joka paikkaan ja tapahtumaan, naurahtaa Venäläinen.

Kauppiasparin lisäksi kaupalla tulee työskentelemään myös Iiris ja mahdollisesti Venäläisen poika Elias, 16, joka opiskelee tällä hetkellä merkonomiksi Mikkelissä. Voidaan siis todellakin puhua perheyrityksestä. – Työharjoittelupaikkaa ei Eliaksen tarvitse Uukuniemeä kauempaa etsiä, toteaa Venäläinen. Monta uutta asiaa on syyskuun aikana opeteltavana ja hoidettavana. – Talvikausi on varmasti eräänlainen ”sisäänajovaihe”. Onneksi meillä on laaja tausta- ja tukijoukko, pariskunta sanoo yhdessä tuumin. – Kaupan säilyminen paikkakunnalla on meille ihan yhtä tärkeä asia kuin muillekin alueen asukkaille. Tässä vaiheessa olemme pelkkänä korvana toiveille, sähköpostia saa laittaa ja tietysti myös soittaa, Venäläinen sanoo.

Kaupparakennuksen ulkoasua on tarkoitus piristää myös heti ensi tilassa. -Kahvilatoiminta jatkuu pienimuotoisena ja toiveissa on, että saisimme myös paistopisteen. Tuotevalikoimassa kuuntelemme asiakkaita ja jos jotain ei löydy niin pyrimme sitä sitten hankkimaan. Paikallisten tuottajien tuotteiden lisäksi tarkoitus on ottaa myyntiin myös käsitöitä ja lahjatavaraa mitä kunnon maalaispuodissa tulee ollakin. Lisäksi haaveilen sesonkiseinästä, jonka valikoima vaihtuu vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan, tuumii Venäläinen. -Toivoisimme, että kauppa ei olisi vain se maitopurkinhakupaikka, vaan eräänlainen kohtaamispaikka jossa voi vaihtaa kuulumisia ja tulla juttelemaan. Kaupan aukioloaikojen ulkopuolisia tapahtumia pyrimme myös järjestämään mahdollisimman paljon, jatkaa Palmu. – Nyt talvikaudella kyläkauppa palvelee arkisin klo. 10-18 ja lauantaisin klo. 10-16. Sunnuntaisin olemme kiinni lukuun ottamatta erityistapahtumia. Sellaisista kyllä informoidaan sitten ajoissa, sanoo Venäläinen.

– Yksityisenä kauppana ja täysin itsenäisinä toimijoina pystymme itse päättämään tuotevalikoimasta mikä on kyllä mielestäni iso etu. Vanhempaa väkeä ajatellen olemme suunnitelleet myös kotiinkuljetuspalvelua, jolloin arkisin klo. 12 mennessä tehdyt tilaukset toimitettaisiin kotiovelle klo. 15 mennessä, Venäläinen kertoo suunnitelmista. Ja vaikka postipalvelua emme tänne pysty järjestämään, niin tarvittaessa toimitamme kyllä kirjeet ja kortitkin eteenpäin, hän jatkaa.

– Ei tähän hommaan lähdetä dollarinkuvat silmissä, vaan puhtaasti rakkaudesta paikkakuntaan. Kauppiaina tulemme työskentelemään tunteella, suurella sydämellä ja asiakkaita kuunnellen, kauppias Palmu päättää.

 

Kauppiaspari Mirva Venäläinen ja Kare Palmu. Vasemmalla Iiris Venäläinen. Ensi kesänä pariskunnan häitä juhlitaan Juholan Biisoniareenalla koko kylän voimin.
Uusien kauppiaiden myötä Uukuniemen Pitäjän kyläkauppa tulee kokemaan myös ulkoisen uudistuksen.

 

K.L.


Veneet vesille ja miehistä mittaa

 

Lauantaina Uukuniemen Pyhäjärvellä Värtsintien rannassa kävi kuhina, kun joukko huippusoutajia kokoontui paikalle yhteisharjoituksiin. Harjoitusten järjestäjänä ja päävastuuhenkilönä toimi entinen kilpasoutaja ja nykyinen veneenrakentaja Erkki Pöllänen. -Idea yhteisharjoitusten järjestämiseen syntyi oikeastaan jo vuosi sitten. Tämä harjoitus toimii samalla valmistavana harjoituksena viikon kuluttua kisattaviin SM-sprinttimatkoihin, jotka järjestetään Tampereella Kaukajärvellä, kertoo Pöllänen. Harjoituksiin osallistui kaiken kaikkiaan kuusi SM-tason soutajaa, muun muassa Jari Kuhno, Jani Söderlund ja Juha-Matti Valkama, jotka kaikki ovat tämän vuoden Sulkavan soutujen voittajia. – Kaikki ovat soutaneet kilpaa tekemilläni veneillä ja olleet mukana tuotekehittelyssä, Pöllänen sanoo.

Pöllänen itse harrasti kilpasoutua vuodesta 2003 lähtien aina vuoteen 2014 saakka. – Olkapään nivelrikko päätti lopulta kilpailu-uran ja nykyisin harrastan soutua lähinnä kuntoilumielessä, kertoo Pöllänen. Kilpaurheiluaikana soudettuja kilometrejä kertyi kesässä yli 1000, nyt Pöllänen suuntaa järvelle keskimäärin kolmesti viikossa. – Aloitin veneiden rakentamisen vuonna 2007. Ensin rakensin lähinnä itselleni, mutta vähitellen rakennustoiminta alkoi kehittymään kun soutukaverit kokeilivat veneitäni ja halusivat tilata niitä myös itselleen. Kilpaveneiden rakennus vaatii tarkkaa suunnittelua ja monet veneet täytyy tehdä mittatilaustyönä. Keskimäärin veneitä tulee tehtyä 3-4 vuodessa ja testimiehinä ovat toimineet Kuhno ja Valkama, Pöllänen kertoo. – Soutu on sellainen laji jossa vaaditaan myös lihasmassaa. Esimerkiksi hiihdossa pärjäävät hintelämmätkin kaverit, mutta huippusoutajat ovat kyllä pääasiassa isokokoisia. Yleensä SM-huippusoutajat ovat myös jo keski-ikäisiä, harvoin alle 30 -vuotiaita, jatkaa Pöllänen jolla itselläänkin on SM-mitaleita palkintokaapissa.

Tämän vuoden Sulkavan soutujen kaikki miesten yksinsoutusarjojen voitot tulivat Pölläsen suunnittelemilla tai tekemillä veneillä. Voidaan siis tosiaan puhua huippurakentajasta! Pöllänen ei myöskään sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö vielä joskus kilpailuihin osallistuisi. -Ehkä sitten ikämiessarjaan, hän naurahtaa. Soutu on myös siitä hieno laji, että sarjoja on olemassa todella paljon.

Lauantain yhteislenkin jälkeen miehet voivat Pyhäjärven aallokoissa hiukan testata kisakuntoaan toisiaan vastaan kilometrin mittaisella matkalla. – Sitten saunotaan, paistetaan makkaraa ja jutellaan muuten mukavia, sanoo Pöllänen.

Lauantai-iltapäivän yhteisharjoitukset soudettiin Erkki Pölläsen rakentamilla veneillä. Kuva: Sirpa Pöllänen.
Viikon kuluttua soutajat kilpailevat Tampereella SM-sprinttimatkoilla. Kuva: Sirpa Pöllänen.

 

K.L.


Pyhäjärven kyläkauppa etsii uutta kauppiasta

 

Pyhäjärven kyläkaupan kohtalo on nyt kysymysmerkin alla, kun reilun vuoden verran toimintaa pyörittänyt Tiina Ahonen palaa kutsumustyönsä pariin. Varsinainen kiinteistö ei ole myytävänä, vaan toiminta on tarkoitus laittaa vuokralle. Uutta kauppiasta on etsiskelty nyt sosiaalisen median ja puskaradion kautta. – Uskon, että potentiaalisin jatkaja olisi joku paikallisista tai vähintäänkin lähipiiristä, Ahonen sanoo. – Nyt elokuun ajan aukioloajat säilyvät ennallaan. Syyskuussa aukioloaikoja supistetaan, mutta niistä ilmoitetaan kyllä myöhemmin. Siihen vaikuttaa myös varastotilanne sekä se, saammeko jatkajaa ja millä aikataululla. Ehdottomasti aion olla mukana auttamassa mahdollista uutta yrittäjää toiminnan alkuvaiheessa, Ahonen jatkaa.

Jo aikoinaan Niukkalan Salessa työskennellyt Riikka Uimonen palaa takaisin entiseen työpaikkaansa Saaren Seolle. Ahonen puolestaan suunnittelee paluuta kukkakauppiaaksi. – Kunhan nyt ensin saadaan kyläkaupan tilanne selväksi ja kerätään hiukan voimia uusiin koitoksiin, hän pohtii. – Viihdyn Uukuniemellä ja aion jatkossakin olla täällä niin paljon kuin suinkin mahdollista, Ahonen painottaa.

Muutto Uukuniemelle ja kyläkaupan perustaminen on Ahoselta hatunnoston arvoinen suoritus johon ei kuka tahansa pystyisi. Uuden yrittäjän olisikin nyt helppo aloittaa, kun toiminta on valmiiksi käynnissä. – Lisäksi tässä olisi mahdollista laajentaa ja yhdistää mukaan esimerkiksi kahvilatoimintaa, sanoo Ahonen. – Tietysti iso tekijä kaupan säilymisessä on asiakaskunta ja se, kuinka paljon paikalliset esimerkiksi talvella kauppaa käyttävät. Osa ihmisistä ymmärtää tilanteen, osa taas ei, ja monella tuntuu kyllä olevan ajatuksia sekä ideoita kaupan kehittämiseen. Tässä on nyt mahdollisuus kenen tahansa kokeilla siipiään, toteaa Ahonen.

Mikäli kauppiaan pesti kiinnostaa tai tuttavapiiristäsi löytyy innokas yrittäjä, voi lisätietoja kysyä Tiinalta numerosta 0443379119. Käy myös jakamassa Pyhäjärven Kyläkaupan Facebook -julkaisua asiaan liittyen.

Pyhäjärven Kyläkauppa Facebookissa

 

Kauppias Tiina Ahonen (vas.) lupaa auttaa mahdollista uutta yrittäjää toiminnan alkuvaiheessa. Kuva: K.L.
Pyhäjärven kyläkauppa on palvellut asukkaita ja vasukkaita Niukkalanmäellä Ahosen voimin nyt reilun vuoden. Kuva: T.T.

 

K.L.


Tangon, luonnon ja maaseutukulttuurin taikaa Papinniemessä

 

Tulevana sunnuntaina 13.8. alkaa Papinniemen leirintäalueella musiikin ja kulttuuriperinteiden täyteinen viikko kun FINtango -tapahtuma valloittaa Pyhäjärven rantamaiseman. Timo Valtosen luotsaama tapahtuma järjestetään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa, mutta muun muassa Saksassa vastaavia festivaaleja on järjestetty jo vuodesta 2013 lähtien. Käytännön järjestelyistä on vastannut leirintäalueyrittäjä Niko Hälvä sekä entinen leirintäalueen hoitaja Matti Moller. Lisäksi yhteistyötä on tehty monien paikallisten yhdistysten kanssa. Päivittäinen ohjelma saunoineen klo. 16 alkaen on kaikille avoin!

Avauspäivä alkaa kuinkas muutenkaan kuin Kalle Bergin ja kumppaneiden tangotanssikurssilla klo. 13.30. Tämän jälkeen lavan valtaa klo. 14.30 vuoden 1995 tangokuningatar Marita Taavitsainen, joka on esiintynyt myös Saksan FINtango -festivaalilla.  Mukaan säestämään tulee Seinäjoen tango-orkesterin Jarmo Tinkala sekä Tangon Taikaa –orkesterissa esiintyvä Andrew Krell. 

Festivaaliviikon muuhun musiikilliseen tarjontaan kuuluu maanantai-iltana 14.8. amerikkalaisen huippuviulisti Roland Satterwhiten tunnelmointia, keskiviikkona 16.8. viihdemusiikin historioitsija ja 20 vuotta iskelmäradion kultaisena äänenä toiminut Maarit Niiniluoto esitelmöi tangokulttuurin historiasta, perjantaina 18.8. esiintyy Papinniemen kesäkauden avajaisissakin nähty Mustat Silmät -kokoonpano, ja sunnuntaina 20.8. Uukuniemen ”oma poika” Petri Tiainen kertoo paikallisesta musiikkikulttuurista, kuten Uukuniemen laajasta urkuharmonirakennusperinteestä. Myös Saksan festivaaleilla mukana olleet Radio Helsingin DJ Tixa & DJ Vilunki soittavat tangoja sekä muuta hauskaa suomalaista musiikkia 60 vuoden ajalta. Saksalaiset elektromusiikin osaajat DJ Rodion & Sheich von China puolestaan soittavat luontoon sopivaa elektronista musiikkia ja näyttävät kuinka saksalainen ”saunamestari” tekee löylyt. DJ -musiikkia on siis luvassa päivittäin klo. 16-23.

Iltapäivien kulttuurilliseen ohjelmaan sisältyy muun muassa Matti Mollerin piirakantekokurssi, sekä kurssi luonnonkasvien ja -yrttien käyttämisestä. Mielenkiintoisia ovat varmasti myös jo edesmenneiden uukuniemeläisten persoonien kuten ”Kioskin Matin”, Erkki Suppolan, Aune Toiviaisen ja Helvi Siitosen haastattelut sekä iltaohjelmaan sisältyvät suomalaista maaseutu- ja tangokulttuuria käsittelevät elokuvat. Paikalla on myös suomalais-saksalainen Kalevalainen jäsenkorjaaja ja hieroja Kaija Föhr.

 

Avauspäivän pääesiintyjä Marita Taavitsainen. Kuva: Iltalehti.

 

Jarmo Tinkala.
Viulisti Roland Satterwhite.
Maarit Niiniluoto. Kuva: Kouvolan Sanomat.

 

K.L.


Ilmianna vanha pihapiiri tai maatila!

 

Viime kuussa Uukuniemellä vierailleet aarteenmetsästäjät  Jukka Ahokas, Tero Poikola, Mika Ahonen ja Janne Hassinen suunnittelevat paluuta pääkallopaikalle elokuun loppupuolella ja etsivät nyt vanhoja pihoja ja tiloja aarteenetsintään. Keskisuomalaiset rakennusalan yrittäjät tekivät edellisellä vierailullaan muun muassa rahalöytöjä, joista mainittakoon ainakin vanha raha vuodelta 1917. Oivallinen löytö Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi!

Edellisen vierailunsa jälkeen miehet ovat kolunneet pihoja ja peltoja Keski-Suomen lisäksi Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Aarteenetsinnän lisäksi myös hyönteisbongaus kuuluu oleellisesti heidän harrastusretkiinsä. Mikäli tiedät sopivia vanhoja kohteita Uukuniemen ja Saaren alueella, ilmoita niistä meille. Kuka tietää millaisia löytöjä maan alle oikein kätkeytyykään.

 

Edellisellä Uukuniemi-reissullaan aarteenmetsästäjät löysivät muun muassa tämän 5 pennin kolikon vuodelta 1917.

 


Tenkanen täytti Biisoniareenan

 

Ei kesää ilman Aarne Tenkasta -ainakaan Uukuniemellä. Tenkas-show nähtiin lauantaina 29.7. Juholassa nyt jo viidennen kerran ja tänäkin vuonna navetan ylinen oli kuuntelijoita tupaten täynnä. Kaiken kaikkiaan noin 300 kävijää vetänyt ilta oli myös yrittäjä Matti Laukkasen mielestä todella onnistunut. – Tenkasesta on tullut tapahtuma, jota odotetaan jo alkukesällä ja se tuntuu kokoavan yhteen ihmiset läheltä ja kaukaa. Väki viihtyi, tunnelma oli katossa eikä järjestyshäiriöitäkään ollut, Laukkanen summaa lauantaita. Illan aikana kuultiin myös huippusaksofonisti William Suvanteen taiturointia sekä ”mekaanisen musiikin erikoismiestä”, Dj Isiä alias Jussi Patrikaista.

Juholan Biisoniareenan ensimmäinen kesä on niin ikään ollut vilkas ja keittolounas maistui sekä paikallisille, lomalaisille että satunnaisille ohikulkijoille. Biisoniareenan oman huippuleipurin Marko ”Kallu” Lampisen herkut menivät kuin kuumille kiville ja tuoreita munkkeja tulee varmasti monelle ikävä. Vaikka tämäkään kesä ei vielä kokonaan ole ohitse, suunnitellaan seuraavaa kautta jo kuumeisesti. Toimintaa ja tarjontaa kehitetään varsinkin ravintolan ruokavalikoiman osalta. Elokuussa Biisoniareena avaa ovensa yleisölle vielä kahtena tulevana lauantaina tapahtumien merkeissä. Ensi lauantaina 5.8. areenan valtaa Hannelen karaoke klo 20.00 alkaen ja 12.8. kuullaan Jaska Miikki ja Matti Kähkönen Duoa.

Tenkasen show ei jättänyt ketään kylmäksi!
Tenkanen palaa areenalle myös ensi vuonna.

 

K.L.