Syy 04 2015

Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta tiedottaa

Kirkkosalmi Pyhäjärven puolelta niiton jälkeen.

Elokuussa 2015 Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta toteutti Kirkkosalmen kasvuston niiton. Tämä oli järjestyksessään toinen niittokerta. Nyt kasvustoa niitettiin myös Kirkkosalmen sillan Kirkkolammen puolelta. Niiton suoritti kuten aikaisemminkin RantaService Oy Punkaharjulta. Lisäksi avattiin käsin niittämällä muutaman metrin levyinen ”kanava” Kanasaaren itäpuolelle veden virtauksen tehostamiseksi. Oheiset kuvat kertovat työstä ja sen tuloksista.

Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta on toiminut vuodesta 2011. Kesän 2015 toimenpiteet ovat viimeiset toimikunnan nimissä toteutetut. Toimikunta on saanut avustusta Parikkalan kunnalta, Parikkalan seurakunnalta, Kaakkois-Suomen ELY –keskukselta, Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta sekä lukuisilta yksityisiltä Kirkkolammen asukkailta, Kirkkolammen lähipiirissä asuvilta sekä Kirkkolammen ystäviltä. Haluamme kiittää kaikkia saamastamme tuesta. Erityiskiitokset menevät Uukuniemen Martoille sen tekemästä aloitteesta ja tuesta toimikunnan työn kaikissa vaiheissa. Imatran seudun ympäristötoimen Helena Kaittola on tuonut toimikunnan työhön asiantuntemusta ja hallinnollista osaamista, joka on ollut näiden vuosien aikana korvaamatonta. Uukuniemi.info ja Parikkalan-Rautjärven Sanomat ovat tarjonneet erinomaisen toimikunnan työstä tiedottamisen kanavan.

 

Olli Rinkinen RantaService Oy:stä työn touhussa.

Koska lopetamme toimintamme tähän, esitämme ohessa muistin virkistämiseksi Kirkkolampi kirkkaaksi -toimikunnan lyhyen historian.

Tausta

Kesällä 2011 Uukuniemen Martat järjestivät keskustelutilaisuuden Kirkkolammen veden laadusta. Kirkkolampi kuuluu Pyhäjärven vesistöalueeseen. Sen keskisyvyys on 5 m ja rantaviivan kokonaispituus 6,6 km. Kirkkolammen vaikutuspiirissä on noin 100 henkilöä kesäasukkaat mukaan lukien. Keskustelutilaisuuden päätteeksi perustettiin Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta. Toimikunnan tehtävänä oli selvittää Kirkkolammen veden laatu, esittää ja toteuttaa veden laatua parantavia toimenpiteitä, sekä järjestää vesiensuojeluun liittyviä tiedotustilaisuuksia. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Juha-Pekka Hirvonen, sihteeriksi Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta, ja jäseniksi Armi Käppi, Jaana Valjus, Raimo Leppinen, Olli Hälvä, Topi Pöyhönen ja Arja Tuovinen.

Kirkkolammen veden laadun selvittämiseksi toteutettiin nettikysely vuonna 2011 ja tulokset julkaistiin uukuniemi.info –sivustoilla. Lisäksi Imatran seudun ympäristötoimi laati esiselvityksen Kirkkolammen tilasta. Tästä ilmestyi artikkeli Parikkalan-Rautjärven Sanomissa. Käytännön toimenpiteet perustuivat nettikyselyn ja esiselvityksen tuloksille.

Kirkkosalmen ruoppaus ja niitto

Kirkkosalmi yhdistää Kirkkolammen Pyhäjärveen. Veden virtaus salmessa on tärkeä Kirkkolammen veden laadulle. Virtaaman parantamiseksi päätettiin salmi ruopata ja poistaa kasvusto salmen Pyhäjärven puoleiselta osalta. Vuoden 2013 aikana hankittiin tarvittavat luvat (Pyhäjärvi kuuluu Natura –ohjelmaan) sekä rahoitus. Niittolupa haettiin Imatran seudun ympäristötoimen nimissä ja ruoppauslupa maanomistaja Olli Hälvän nimissä. Kevättalvella 2014 suoritettiin ruoppaus ja kesällä 2014 kasvuston ensimmäinen niitto. Toinen niitto suoritettiin elokuussa 2015.

Vesien suojeluun liittyvä tiedotustoiminta

Toimikunta järjesti asukasillan Pitäjäntuvalla kesällä 2013. Tilaisuudessa jaettiin tietoa ranta-asukkaiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä sekä metsänomistajien vesiensuojeluun liittyvistä toimenpiteistä. Kesällä 2014 järjestettiin ranta-kala, jossa myös jaettiin vesien suojeluun liittyvää tietoa. Uukuniemi.info –sivustoilla on selostettu mökkiläisten vesiensuojelua.

Koekalastus

Kirkkolammella järjestettiin koekalastus kesällä 2013. Tulokset ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) analysoitavana.

Muu tiedotustoiminta

Parikkalan-Rautjärven Sanomissa on ilmestynyt useita artikkeleita Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunnan toiminnasta. Uukuniemi.info –sivustoja on niin ikään käytetty asukkaiden informoimiseksi toimikunnan työn edistymisestä. Myös Marttalehti julkaisi pienen artikkelin Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunnan työstä.

Varojen keräys

Toiminnan kustannusten kattamiseksi, erityisesti Kirkkosalmen ruoppauksen ja kasvuston niiton toteuttamiseksi, toimikunta järjesti varojen keräyksen. Parikkalan kunnalta, Parikkalan seurakunnalta, Kaakkois-Suomen ELY –keskukselta, Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta sekä Kirkkolammen vaikutuspiirissä asuvilta saatiin yhteensä 4640 €. Varojen keräykseen hankittiin poliisiviranomaisen lupa, jonka haki yhteistyökumppani Uukuniemen Martat.

 

Juha-Pekka Hirvonen

Elo 25 2015

Vintti-Kirppis kiittää!

Vintti-Kirppiksen väki kiittää kävijöitä. Oli ilo asioida kanssanne.

Vinkkejä ensi kesälle kirppistoiminnan jatkosta voi laittaa kommenttina tähän artikkeliin.

Elo 13 2015

NS – Filmit esittää: Uukuniemen Nuorisoseura 120 v

Uukuniemen Nuorisoseuran 120-vuotisjuhlilla 11.7 oli katseltavissa Tuomas Tiaisen, Paavo Auvisen ja Pirjo Revon koostama video, jossa oli haastateltu Nuorisoseurassa mukana olleita henkilöitä. Kaikki haastattelut on tehty kesällä 2015. Tarinoita kuultiin sota-ajalta 2000-luvun puolelle. Video on nyt vihdoin saatu maailmanlaajuiseen levitykseen. Nauttikaa Uukuniemi aiheisen videon merkeissä!

Mikäli sinulle tulee mieleen joku tarina Uukuniemen Nuorisoseurasta, niin kerro alta löytyvään kommenttikohtaan.

-TT

 

 

Hei 30 2015

Vintti-Kirppis pienellä tauolla elokuun alussa

Suuren suosion saanut Uukuniemen Vintti-Kirppis on kiinni 1.-10.8. Kirppis avoinna jälleen 11.8. klo 11-16. Kausi päättyy 15.8., jolloin kaikki loput tavarat jaetaan ilmaiseksi.

– Kirppiksen suosio on yllättänyt meidät. Vierailijoita on ollut jo yli 600, kertoo puuhanaisena toiminut Eeva Valkeapää. – Asiakkaat ovat toivoneet kirppistoiminnan jatkuvan jossain muodossa myös ensi kesänä.

Katso myös tämä aiempi artikkeli.

 

Hei 22 2015

Ensio Valtonen muistelee

HOMMISSA KYMI YHTIÖLLÄ, HINAAJASSA. SEKÄ NIPUTTAJALLA, HAGMANNILLA
”Työskentelin parina kesänä Kymi Oy:ssä, hinaaja Halla 5.n lämmittäjänä ja kevätkesän Jymy 4 moottoriveneen kuljettajana. Halla 5.n kunnostettiin ja laitettiin ajokuntoon Mikkelissä Saksalan telakan rannassa, siellä myös tervattiin proomut, jotka olivat hinaajan sivussa halkolastissa.

Haloilla lämmitettiin Halla 5.sen höyrykattila, laivassahan oli höyryllä toimiva kone. Kymi Oy:n laivauskonttori sijaitsi Savonlinnassa, Halla 5,n hinasi nippulauttoja, Muuruvedeltä  Laitaatsiltaan.

Kerran ollessamme jonkun niemen tai saaren rannassa täydentämässä ja lastaamassa halkoja proomuun, näin rantakivikossa liikettä, tarkempi tarkastelu tuotti tuloksen, sieltä kivekolosta löytyi lokinpoika josta tuli laivaporukan elätti ja maskotti, lokinpoika sai nimekseen Kalle.

Kalle eleli koko kesän laivalla syksyllä tuotuamme viimeisen nippulautan Laitaatsiltaan Kalle katosi omille lentomatkoilleen eikä enää palannut seuraamme, samoin hajosi koko laivaporukkakin, työt siltä kesältä tuli tehtyä.

Yhden kesän olin töissä Hagmannin niputtajalla, joka keräsi propsilauttoja ympäri Saimaan vesistöä, propseja niputtaen. Tähän niputtaja työskentely kesään, päättyivät myös minun työskentelyni sekä niputtajalla sekä, Kymi Oy.n hinaajassa.

 

SOTA-AJAN EVÄISTÄ, JA TÖISTÄ.

”On tullut tätä elämän polkua tallatessa syötyä monen sortin antimia kuten palentuneita perunoita, sakariini liemessä uitetut porkkanalastut, leipäpala jonka päälle laitettiin laartia ja suolaa, Tainionkosken maneesilta noudettua soppaa. 5 pennin nekut, jotka olivat ensimmäisiä karkkeja sota-ajan jälkeen.
Mikä oli parasta, kun pääsi mummolaan Ukkojuhon salolle, sai maiskutella karjalanpiirakoita, uuni piimää, uunissa yön ollutta paistia sekä mummon paistamaa pullaa. Vieläkin joskus mielikuvissa tuoksuu ja maistuu mummolan antimet.

Työtekoa opettelin propseja kuorimalla ja Immolan kartanon perunapellolla josta sai jo palkkaakin 0,25 penniä tunti. Päästyäni kartanon autoon repsikaksi nousi palkkakin 0,75 penniin tunti.

On tullut opeteltua monenlaista työntekoa. Äidin kuoleman jälkeen, työttömyys- työmaa Ruokolahti – Puumala, oli myös minulle ensimmäinen kokemus parakki majoituksesta, sekä kalkuista joita sai työnantajalta jotka olivat maksuvälineitä niin ruokailussa kun muissakin hankinnoissa, kalkut kelpasivat ainoastaan ruokalassa ja sen yhteydessä olevassa myymälässä. Työttömyystöiden jälkeen tuli mukaan monet savotat ja niiden ruoka-ja eväät.

Mieleeni on syöpynyt yksi savotta – kämppä ja sen tarjoamat eväät, jotka koostui viikosta – viikkoon keitetyistä perunoista, ruskeasta kastikkeesta, kovasta leivästä ja juomana olevasta vedestä tai laimeasta mehusta. Kahvi, voi ja maito oli vain mielikuva herkkua joita ei ollut saatavilla.”
NÄITÄ KULKIJAN MUISTOJA ON PALJON KIRJOITTAMATTA
V ENSIO

Hei 14 2015

Tunnistatko valokuvista henkilöitä, aikaa tai paikkaa?

m_Kuva370001Mikko Niska lähetti äitinsä suvun jäämistöstä löytyneitä sittemmin skannattuja valokuvia, jotka toivoi julkaistavaksi tunnistusta varten. Samoja kuvia on jo julkaistu facebookissa suljetuissa ryhmissä ”Uukuniemi – Uukuniemeläiset suvut” sekä ”Parikkalan seudun suvut”. Kaikkia kuvien henkilöitä, aikaa tai paikkaa ei kuitenkaan vielä olla saatu selville. Osaisitko Sinä auttaa?

Mikon äidin isä Toivo Kiiveri syntyi Uukuniemen Matrissa Saarekkeen tilalla numero 20 heinäkuun alussa vuonna 1912 ja kuoli sittemmin 3.1.1990 Reisjärvellä. Toivo avioitui Uukuniemellä 14.7.1935 Impi Maria Neuvosen kanssa. Impi oli syntynyt Saarella Saarenkylän 14:ssa Käämilammella eli Losossa 5.1.1913 ja hän kuoli 23.8.1990 Reisjärvellä.

Kuvissa saattaa olla otoksia siis Uukuniemeltä, Saarelta, Jaakkiman/Lahdenpohjan alueelta tai muualta lähistöltä. Loput kuvista löytyvät täältä.

 

Jos tunnistat kuvien henkilöitä, ota yhteyttä Mikko Niskaan tai voit myös kommentoida tätä artikkelia.

Mikko Niska:

S-posti: rode@dlc.fi

puh. 040 5807739

Hei 13 2015

Uukuniemen Nuorisoseura juhli

Heli Heikkonen (vasemmalla), Sinikka Rantanen, Minna Pasi ja Tuija-Liisa Leino. Kuva: Irmeli Tiainen.

Heli Heikkonen (vasemmalla), Sinikka Rantanen, Minna Pasi ja Tuija-Liisa Leino. Kuva: Irmeli Tiainen.

Yksi maan vanhimmista toimivista nuorisoseuroista, Uukuniemen Nuorisoseura ry, vietti 120-vuotisjuhliaan viime lauantaina juhlavissa ja iloisissa tunnelmissa. Ohjelmaa riitti iltapäivästä myöhäiseen iltaan, ja juhlapaikkana toimi itseoikeutetusti 100-vuotias Nuorisoseurantalo Uukuniemen kirkonkylässä.

Juhlat avasi tervetuliaispuheellaan seuran nykyinen puheenjohtaja Heli Heikkonen. Alussa vietettiin hiljainen hetki kolmen poisnukkuneen nuorisoseuralaisen muistoksi. He olivat Mikko Salmi, Esko Salminen ja Kari Tapanainen. Nuorisoseurojen tervehdyksen juhlaan toivat toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino ja suunnittelija Minna Pasi. He myös luovuttivat Uukuniemen Nuorisoseuran pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Sinikka Rantaselle hopeisen kunniamerkin tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta seuran hyväksi. Parikkalan kunnan tervehdyksen ja onnittelut esitti kunnanjohtaja Vesa Huuskonen.

Juhlapuheen piti opettaja Irmeli Tiainen, joka painotti puheessaan lasten ja nuorten toiminnan merkitystä seuran historiassa. Hän otti esimerkiksi hyvin toimineen yhteistyön Uukuniemen koulun ja Nuoriseuran välillä. Irmeli Tiainen korosti seuran vaikutusta kulttuurin vaalijana Uukuniemellä. Näytelmätoiminta on kautta vuosikymmenten kuulunut seuran toimintaan, ja Irmeli Tiainen otti esimerkiksi 90-luvun aktiiviset vuodet, jolloin Nuorisoseuran näytelmäryhmä esitti mm. suuret musiikkinäytelmät Tukkijoella ja Viulunsoittaja katolla, sekä puhenäytelmät Evakkotie, 30 hopearahaa, Särkelä itte ja Hilman-päivät. Puheen lopussa kuultiin yleisökommentti, jossa muisteltiin myös seuran 40- ja 50-luvun näytelmätoimintaa. Näytelmäharrastuksella onkin ollut suuri yhteisöllinen merkitys Uukuniemellä kautta vuosikymmenten.

Nuoremman uukuniemeläisen sukupolven puheenvuoron piti Maaret Berg-Tynkkynen. Edellisten puhujien tapaan mukavan välittömästi ja omakohtaisesti puhunut Berg-Tynkkynen muisteli omaa lapsuuttaan Uukuniemellä, kotiseudun merkitystä ja paluumuuttajan kokemuksia ja havaintoja.

Pääjuhlan juonsi näyttelijä Mirva Kuivalainen. Karjalaisten lauluun päätetyn juhlan jälkeen nautittiin seuran tarjoamaa biisonikeittoa.
Ruoan jälkeen oli vuorossa joensuulaisen nukketeatteriryhmä Vääräpyörän esitys.

Kansanmusiikkia ja kaksi tuntia tanssia

Alkuillasta ohjelma muuttui musiikkipitoiseksi. Muusikko, säveltäjä Seppo ”Paroni” Paakkunainen soitti vanhoja suomalaisia perinnepuhaltimia, ja kertoi sävellystyöstään, jossa hän käyttää Suomen kansan vanhaa runoaarteistoa. Paronia säestivät säveltäjä Herman Rechberger lyömäsoittimilla ja muusikko Petri Tiainen koskettimilla.

Petroskoista paikalle oli saapunut muusikko, toimittaja Arto Rinteen luotsaama Sattuma-yhtye. Karjalan kielen eri murteilla sekä suomeksi ja venäjäksi laulavan Sattuman musiikki on mukaansatempaavan taidokasta ja tunteikasta kansanmusiikkia. Sattuma vieraili Uukuniemellä toistaa kertaa, edellinen kerta oli vuonna 2011 Papinniemessä järjestetyillä Elotulirock-festivaaleilla.

Illan päätti Uukuniemellä jo varsin suureen suosioon kohonnut Mustat Silmät-trio, karismaattisena solistinaan Jori Kalliola.

Juhlaa varten oli haastateltu seuran toiminnassa eri vuosikymmeninä mukana olleita henkilöitä, ja haastatteluista kuvattu video sekä otteita näytelmistä oli esillä juhlassa.

Tarkempia tietoja Uukuniemen Nuoriseuran toiminnasta ja historiasta löytyy seuran kotisivuilta:
http://koti.uukuniemi.info/nuorisoseura

PT/IT

Hei 03 2015

Uukuniemi-juhlassa palkittiin vapaaehtoisia

Vasemmalta Leena Berg, Eija Kemppinen, Petri Tiainen, Eero Pellinen, Maire Pellinen, Eeva-Liisa Hirvonen ja Erkki Lemetyinen.

Vasemmalta Leena Berg, Eija Kemppinen, Petri Tiainen, Eero Pellinen, Maire Pellinen, Eeva-Liisa Hirvonen ja Erkki Lemetyinen. (Kuva: Riitta Katko)

Uukuniemi-seura palkitsi vuosikokouksessaan Uukuniemi-juhlien yhteydessä ansioituneita vapaaehtoisia. Eeva-Liisa Hirvonen sai Karjalan Liiton myöntämän hopeisen ansiomerkin ja pronssiset ansiomerkit jaettiin Maire ja Eero Pelliselle, Petri Tiaiselle, Anne Tiitalle ja Varpu Vauhkoselle. Eija Kemppistä muistettiin seuran pöytästandaarilla.

Uukuniemi-seuran sivuille on lisätty juhlapuheet ja tiedote juhlasta sekä kuvia kuvagalleriaan.
Seuraava seuran tapahtuma on Punkaharjun Mieslaulajien konsertin yhteydessä pidettävä kesätori ja kahvitus kirkonmäellä 15.7.2015 klo 17 (huomaa aika).
Katso lisää seuran kotisivuilta www.uukuniemiseura.fi

Riitta Katko

 

 

 

 

 

Uukuniemi-juhlien teemana oli, miten talvisota vaikutti uukuniemeläisiin. Petri Tiainen haastatteli Niilo Tiaista ja Eino M. Repoa, joiden mieliin lapsuudessa oli piirtynyt mm. evakoiden ja heidän karjansa täyttämä kirkkomäki, desanttien liikkuminen paikkakunnalla ja sotavankien työhön kuljetus. (Kuva ja teksti: Riitta Katko)

Uukuniemi-juhlien teemana oli, miten talvisota vaikutti uukuniemeläisiin. Petri Tiainen haastatteli Niilo Tiaista ja Eino M. Repoa, joiden mieliin lapsuudessa oli piirtynyt mm. evakoiden ja heidän karjansa täyttämä kirkkomäki, desanttien liikkuminen paikkakunnalla ja sotavankien työhön kuljetus. (Kuva ja teksti: Riitta Katko)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sopraano Liisa Kalliokoski

Sopraano Liisa Kalliokoski (Kuva: Riitta Katko)

 

 

 

 

 

Hei 02 2015

Uukuniemen nuorisoseura juhlii 120-vuotista taivaltaan la 11.7.2015 klo 15 alkaen

Nuorisoseuran logo

Nuorisoseuran logo

Uukuniemen nuorisoseura viettää 120-vuotisjuhliaan Uukuniemen nuorisoseuran talolla (Uukuniementie 946) lauantaina 11.7.2015 klo 15 alkaen. Sisäänpääsy on ilmainen, samoin ruoka ja kahvit. Tervetuloa!

Uukuniemen nuorisoseuran juhlavuosi

Uukuniemen nuorisoseura täyttää tänä vuonna kunniakkaat 120 vuotta. Perustava kokous pidettiin 14. heinäkuuta 1985 Uukuniemen kirkolla. Perustajajäseniin kuuluivat Alma Walle, Gösta Walle, Alma Schröder, N.O. Nordeanskiöld, Emmi Walle, Matti Taivainen ja M. Väkiparta. Teatteriharrastus oli vireää jo tuolloin, sillä samassa kokouksessa esitettiin Minna Canthin näytelmä Roinilan talossa. Seura on kuulunut 1930-luvulta lähtien Laatokan-Karjalan Nuorisoseurojen liittoon ja nykyisin Saimaan Nuorisoseurojen liittoon. Uukuniemen nuorisoseura on yksi alueen vanhimpia nuorisoseuroja.

Seuran alkuvuosien toimintaan kuului ensimmäisten sääntöjen mukaan ”kansallisten ja siveellisten edistysharrastusten herättäminen ja vireillä pitäminen paikkakunnalla”. Järjestettiin iltamia, harrastettiin kuorolaulua sekä perustettiin kirjastoja ja kotikouluja. Vuonna 1906 seuralle hankittiin jopa gramofoni.

Aluksi seuran kokouksia pidettiin jäsenten kodeissa ja kunnanhuoneella, mutta 1915 ostettiin seuran käyttöön talo, joka tunnetaan nykyisinkin Uukuniemen nuorisoseuran talona. Taloa on laajennettu ja korjattu aina seuran tarpeiden ja resurssien mukaan. Viimeinen korjaus oli voimavirtapistokkeen asentaminen talon ulkoseinään EKSOTE sairaanhoitopalveluita tarjoavaa Mallu-autoa varten, joka pitää taloa pysähdyspaikkanaan säännöllisesti.

Sota-aikana seuran toiminta hiljeni, mutta virkistyi sen jälkeen uudelleen. Ohjelmallisissa iltamissa oli näytelmiä, runonlausuntaa, puheita ja lopuksi tanssit. Talossa on myös näytetty elokuvia kiertävän elokuvanesittäjän toimesta. Toiminta hiljeni pikkuhiljaa 1980-luvulle asti, mutta ei missään vaiheessa loppunut kokonaan. Esimerkiksi levytansseja järjestettiin ahkerasti varainkeruuta varten. Nuorisoseuran yhteydessä toimi näytelmäpiiri 1991-2011. Seuran sisällä on toiminut myös keräilykerho, joka on järjestänyt jokakesäisen keräilytapahtuman. Joulukuussa olemme juhlineet perinteistä pikkujoulua jouluaterioineen ja harrastaneet varainkeruuta torikahvituksilla, kesäkirppareilla ja –tansseilla. Olemme järjestäneet tapahtumia myös yhteistyössä muiden yhdistysten esim. Uukuniemen MLL:n ja Uukuniemen ILOn kanssa. Vuokraamme taloa tarvittaessa sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tänä vuonna haluamme tarjota kaikille uukuniemeläisille sekä uukuniemenmielisille ihmisille unohtumattomat 120-vuotisjuhlat, joiden ohjelman sisältää sekä uutta että vanhaa.

Sydämellisesti tervetuloa sekä seuraan että juhliimme!

Heli Heikkonen,

Uukuniemen Nuorisoseuran puheenjohtaja

(Tekstin historialliset tiedot on saatu nuorisoseuran pöytäkirjoista, lehtiartikkeleista ja Paavo Kontiokorven kirjoittamasta Uukuniemen Nuorisoseuran 110-vuotishistoriikista)

Ohjelma:

Klo 14:30 Tervehdysten vastaanottaminen alkaa
15:00 Juhla alkaa. Puheenjohtajan tervetuliaissanat.
Liiton edustajan puheenvuoro ja kunniamerkin luovuttaminen.
Kunnanjohtajan puheenvuoro.
15:30 Juhlapuhuja Irmeli Tiainen.
Nuoren uukuniemeläiselle puhe, Maaret Berg-Tynkkynen
Yhteislauluna Karjalaisten laulu.
16-17:00 Ruokailua musiikkiesityksiä säestyksellä (Petri Tiainen ja Mirva Kuivalainen-Tiainen)
17:00 Nukketeatteri Vääräpyörä
17:30 Seppo Paroni Paakkunainen
18-19 Kahvit ja yleistä seurustelua
19:00 Baari aukeaa
20:00 Sattuma-yhtye Petroskoista
22:00 Mustat Silmät Helsingistä
Ilta jatkuu yleisen seurustelun merkeissä.

Hei 02 2015

Uukuniemen pitäjä – gallup

Entisessä Kiihtelysvaaran kunnassa, Pohjois-Karjalassa, on otettu käyttöön pitäjäkäsite. Kiihtelysvaaran kylät ehdottivat Joensuun kaupungille, että kaupunginosan sijasta siitä tulisi pitäjä ja entinen vaakuna luovutettaisiin pitäjäneuvoston käyttöön, mutta hallinnollinen puoli säilyisi kaupungilla. Joensuun kaupunki hyväksyi ehdotuksen.

 

  1. Mitä mieltä olet nimikkeestä Uukuniemen pitäjä?
  2. Toimisiko Uukuniemellä?
  3. Mitä lisäarvoa toisi?

Gallupiin voi myös osallistua jutun alta löytyvän kommentointi kohdan kautta. Mitä mieltä itse olet asiasta?

 

Uukuniemen pitäjä -gallup on julkaistu alunperin tiistain (30.06.2015) Itä-Savossa. Julkaisulle on saatu lupa Itä-Savon uutispäälliköltä ja allekirjoittaneelta.

-TT

 

Matti Repo, Uukuniemi 1. . Jos sitä kehittäisi, niin mikä ettei. Se voisi jollain lailla elävöittää paikkaa, ei tässä maailman tarvitse koko ajan olla paikoillaan.  2. Voisi toimia Uukuniemellä. Uukuniemi tunnetaan muutenkin jo vaikka missä.  3. En usko että toisi kuitenkaan mitään lisäarvoa.

Matti Repo, Uukuniemi
1. . Jos sitä kehittäisi, niin mikä ettei. Se voisi jollain lailla elävöittää paikkaa, ei tässä maailman tarvitse koko ajan olla paikoillaan.
2. Voisi toimia Uukuniemellä. Uukuniemi tunnetaan muutenkin jo vaikka missä.
3. En usko että toisi kuitenkaan mitään lisäarvoa.

Erkki Lemetyinen, Parikkala 1. Ennen vanhaan pitäjä nimikkeellä tarkoitettiin seurakunnallista ja kunnallista hallintoyksikköä. 2. Ei mielestäni toimisi Uukuniemellä. Historiallisilta juuriltaan pitäjä on semmoinen sana, jota ei voisi käyttää. Sitten pitäisi myös olla Saaren pitäjä. 3. Yhdistykset pitävät Uukuniemen arvoja ja perinnettä yllä. Uutta ja radikaalia on turha ottaa esille tällä hetkellä. Pitäjä saattaisi hajoittaa toimivan ratkaisun. Parikkala kylteistä huolimatta kyllä tämä silti on Uukuniemeä.

Erkki Lemetyinen, Parikkala
1. Ennen vanhaan pitäjä nimikkeellä tarkoitettiin seurakunnallista ja kunnallista hallintoyksikköä.
2. Ei mielestäni toimisi Uukuniemellä. Historiallisilta juuriltaan pitäjä on semmoinen sana, jota ei voisi käyttää. Sitten pitäisi myös olla Saaren pitäjä.
3. Yhdistykset pitävät Uukuniemen arvoja ja perinnettä yllä. Uutta ja radikaalia on turha ottaa esille tällä hetkellä. Pitäjä saattaisi hajoittaa toimivan ratkaisun. Parikkala kylteistä huolimatta kyllä tämä silti on Uukuniemeä.

Vuokko Ainala-Kinnula, Savonlinna 1. Pitäjä nimike kuulostaa hyvältä. 2. Mielestäni se on hyvä idea ja sopisi Uukuniemelle.  3. Korostaisi Uukuniemen nimeä. En pitänyt kuntaliitoksesta

Vuokko Ainala-Kinnula, Savonlinna
1. Pitäjä nimike kuulostaa hyvältä.
2. Mielestäni se on hyvä idea ja sopisi Uukuniemelle.
3. Korostaisi Uukuniemen nimeä. En pitänyt kuntaliitoksesta

Joonas Karhinen, Uukuniemi 1. Pitäjä nimikkeen käyttöönotto on mahtava idea. Se tuo jotain uutta pienelle kylälle ja vahvistaisi kylän säilymisen kannalta merkittävää me-henkeä. 2. Ehdottomasti toimisi Uukuniemellä. 3. 3. Se voisi kasvattaa kuntaliitoksen myötä huonoon asemaan jääneiden uukuniemeläisten asemaa ja antaisi toivoa kylälle.

Joonas Karhinen, Uukuniemi
1. Pitäjä nimikkeen käyttöönotto on mahtava idea. Se tuo jotain uutta pienelle kylälle ja vahvistaisi kylän säilymisen kannalta merkittävää me-henkeä.
2. Ehdottomasti toimisi Uukuniemellä.
3. Se voisi kasvattaa kuntaliitoksen myötä huonoon asemaan jääneiden uukuniemeläisten asemaa ja antaisi toivoa kylälle.

 

 

Vanhemmat artikkelit «