Hei 03 2015

Uukuniemi-juhlassa palkittiin vapaaehtoisia

Vasemmalta Leena Berg, Eija Kemppinen, Petri Tiainen, Eero Pellinen, Maire Pellinen, Eeva-Liisa Hirvonen ja Erkki Lemetyinen.

Vasemmalta Leena Berg, Eija Kemppinen, Petri Tiainen, Eero Pellinen, Maire Pellinen, Eeva-Liisa Hirvonen ja Erkki Lemetyinen. (Kuva: Riitta Katko)

Uukuniemi-seura palkitsi vuosikokouksessaan Uukuniemi-juhlien yhteydessä ansioituneita vapaaehtoisia. Eeva-Liisa Hirvonen sai Karjalan Liiton myöntämän hopeisen ansiomerkin ja pronssiset ansiomerkit jaettiin Maire ja Eero Pelliselle, Petri Tiaiselle, Anne Tiitalle ja Varpu Vauhkoselle. Eija Kemppistä muistettiin seuran pöytästandaarilla.

Uukuniemi-seuran sivuille on lisätty juhlapuheet ja tiedote juhlasta sekä kuvia kuvagalleriaan.
Seuraava seuran tapahtuma on Punkaharjun Mieslaulajien konsertin yhteydessä pidettävä kesätori ja kahvitus kirkonmäellä 15.7.2015 klo 17 (huomaa aika).
Katso lisää seuran kotisivuilta www.uukuniemiseura.fi

Riitta Katko

 

 

 

 

 

Uukuniemi-juhlien teemana oli, miten talvisota vaikutti uukuniemeläisiin. Petri Tiainen haastatteli Niilo Tiaista ja Eino M. Repoa, joiden mieliin lapsuudessa oli piirtynyt mm. evakoiden ja heidän karjansa täyttämä kirkkomäki, desanttien liikkuminen paikkakunnalla ja sotavankien työhön kuljetus. (Kuva ja teksti: Riitta Katko)

Uukuniemi-juhlien teemana oli, miten talvisota vaikutti uukuniemeläisiin. Petri Tiainen haastatteli Niilo Tiaista ja Eino M. Repoa, joiden mieliin lapsuudessa oli piirtynyt mm. evakoiden ja heidän karjansa täyttämä kirkkomäki, desanttien liikkuminen paikkakunnalla ja sotavankien työhön kuljetus. (Kuva ja teksti: Riitta Katko)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sopraano Liisa Kalliokoski

Sopraano Liisa Kalliokoski (Kuva: Riitta Katko)

 

 

 

 

 

Hei 02 2015

Uukuniemen nuorisoseura juhlii 120-vuotista taivaltaan la 11.7.2015 klo 15 alkaen

Nuorisoseuran logo

Nuorisoseuran logo

Uukuniemen nuorisoseura viettää 120-vuotisjuhliaan Uukuniemen nuorisoseuran talolla (Uukuniementie 946) lauantaina 11.7.2015 klo 15 alkaen. Sisäänpääsy on ilmainen, samoin ruoka ja kahvit. Tervetuloa!

Uukuniemen nuorisoseuran juhlavuosi

Uukuniemen nuorisoseura täyttää tänä vuonna kunniakkaat 120 vuotta. Perustava kokous pidettiin 14. heinäkuuta 1985 Uukuniemen kirkolla. Perustajajäseniin kuuluivat Alma Walle, Gösta Walle, Alma Schröder, N.O. Nordeanskiöld, Emmi Walle, Matti Taivainen ja M. Väkiparta. Teatteriharrastus oli vireää jo tuolloin, sillä samassa kokouksessa esitettiin Minna Canthin näytelmä Roinilan talossa. Seura on kuulunut 1930-luvulta lähtien Laatokan-Karjalan Nuorisoseurojen liittoon ja nykyisin Saimaan Nuorisoseurojen liittoon. Uukuniemen nuorisoseura on yksi alueen vanhimpia nuorisoseuroja.

Seuran alkuvuosien toimintaan kuului ensimmäisten sääntöjen mukaan ”kansallisten ja siveellisten edistysharrastusten herättäminen ja vireillä pitäminen paikkakunnalla”. Järjestettiin iltamia, harrastettiin kuorolaulua sekä perustettiin kirjastoja ja kotikouluja. Vuonna 1906 seuralle hankittiin jopa gramofoni.

Aluksi seuran kokouksia pidettiin jäsenten kodeissa ja kunnanhuoneella, mutta 1915 ostettiin seuran käyttöön talo, joka tunnetaan nykyisinkin Uukuniemen nuorisoseuran talona. Taloa on laajennettu ja korjattu aina seuran tarpeiden ja resurssien mukaan. Viimeinen korjaus oli voimavirtapistokkeen asentaminen talon ulkoseinään EKSOTE sairaanhoitopalveluita tarjoavaa Mallu-autoa varten, joka pitää taloa pysähdyspaikkanaan säännöllisesti.

Sota-aikana seuran toiminta hiljeni, mutta virkistyi sen jälkeen uudelleen. Ohjelmallisissa iltamissa oli näytelmiä, runonlausuntaa, puheita ja lopuksi tanssit. Talossa on myös näytetty elokuvia kiertävän elokuvanesittäjän toimesta. Toiminta hiljeni pikkuhiljaa 1980-luvulle asti, mutta ei missään vaiheessa loppunut kokonaan. Esimerkiksi levytansseja järjestettiin ahkerasti varainkeruuta varten. Nuorisoseuran yhteydessä toimi näytelmäpiiri 1991-2011. Seuran sisällä on toiminut myös keräilykerho, joka on järjestänyt jokakesäisen keräilytapahtuman. Joulukuussa olemme juhlineet perinteistä pikkujoulua jouluaterioineen ja harrastaneet varainkeruuta torikahvituksilla, kesäkirppareilla ja –tansseilla. Olemme järjestäneet tapahtumia myös yhteistyössä muiden yhdistysten esim. Uukuniemen MLL:n ja Uukuniemen ILOn kanssa. Vuokraamme taloa tarvittaessa sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tänä vuonna haluamme tarjota kaikille uukuniemeläisille sekä uukuniemenmielisille ihmisille unohtumattomat 120-vuotisjuhlat, joiden ohjelman sisältää sekä uutta että vanhaa.

Sydämellisesti tervetuloa sekä seuraan että juhliimme!

Heli Heikkonen,

Uukuniemen Nuorisoseuran puheenjohtaja

(Tekstin historialliset tiedot on saatu nuorisoseuran pöytäkirjoista, lehtiartikkeleista ja Paavo Kontiokorven kirjoittamasta Uukuniemen Nuorisoseuran 110-vuotishistoriikista)

Ohjelma:

Klo 14:30 Tervehdysten vastaanottaminen alkaa
15:00 Juhla alkaa. Puheenjohtajan tervetuliaissanat.
Liiton edustajan puheenvuoro ja kunniamerkin luovuttaminen.
Kunnanjohtajan puheenvuoro.
15:30 Juhlapuhuja Irmeli Tiainen.
Nuoren uukuniemeläiselle puhe, Maaret Berg-Tynkkynen
Yhteislauluna Karjalaisten laulu.
16-17:00 Ruokailua musiikkiesityksiä säestyksellä (Petri Tiainen ja Mirva Kuivalainen-Tiainen)
17:00 Nukketeatteri Vääräpyörä
17:30 Seppo Paroni Paakkunainen
18-19 Kahvit ja yleistä seurustelua
19:00 Baari aukeaa
20:00 Sattuma-yhtye Petroskoista
22:00 Mustat Silmät Helsingistä
Ilta jatkuu yleisen seurustelun merkeissä.

Hei 02 2015

Uukuniemen pitäjä – gallup

Entisessä Kiihtelysvaaran kunnassa, Pohjois-Karjalassa, on otettu käyttöön pitäjäkäsite. Kiihtelysvaaran kylät ehdottivat Joensuun kaupungille, että kaupunginosan sijasta siitä tulisi pitäjä ja entinen vaakuna luovutettaisiin pitäjäneuvoston käyttöön, mutta hallinnollinen puoli säilyisi kaupungilla. Joensuun kaupunki hyväksyi ehdotuksen.

 

  1. Mitä mieltä olet nimikkeestä Uukuniemen pitäjä?
  2. Toimisiko Uukuniemellä?
  3. Mitä lisäarvoa toisi?

Gallupiin voi myös osallistua jutun alta löytyvän kommentointi kohdan kautta. Mitä mieltä itse olet asiasta?

 

Uukuniemen pitäjä -gallup on julkaistu alunperin tiistain (30.06.2015) Itä-Savossa. Julkaisulle on saatu lupa Itä-Savon uutispäälliköltä ja allekirjoittaneelta.

-TT

 

Matti Repo, Uukuniemi 1. . Jos sitä kehittäisi, niin mikä ettei. Se voisi jollain lailla elävöittää paikkaa, ei tässä maailman tarvitse koko ajan olla paikoillaan.  2. Voisi toimia Uukuniemellä. Uukuniemi tunnetaan muutenkin jo vaikka missä.  3. En usko että toisi kuitenkaan mitään lisäarvoa.

Matti Repo, Uukuniemi
1. . Jos sitä kehittäisi, niin mikä ettei. Se voisi jollain lailla elävöittää paikkaa, ei tässä maailman tarvitse koko ajan olla paikoillaan.
2. Voisi toimia Uukuniemellä. Uukuniemi tunnetaan muutenkin jo vaikka missä.
3. En usko että toisi kuitenkaan mitään lisäarvoa.

Erkki Lemetyinen, Parikkala 1. Ennen vanhaan pitäjä nimikkeellä tarkoitettiin seurakunnallista ja kunnallista hallintoyksikköä. 2. Ei mielestäni toimisi Uukuniemellä. Historiallisilta juuriltaan pitäjä on semmoinen sana, jota ei voisi käyttää. Sitten pitäisi myös olla Saaren pitäjä. 3. Yhdistykset pitävät Uukuniemen arvoja ja perinnettä yllä. Uutta ja radikaalia on turha ottaa esille tällä hetkellä. Pitäjä saattaisi hajoittaa toimivan ratkaisun. Parikkala kylteistä huolimatta kyllä tämä silti on Uukuniemeä.

Erkki Lemetyinen, Parikkala
1. Ennen vanhaan pitäjä nimikkeellä tarkoitettiin seurakunnallista ja kunnallista hallintoyksikköä.
2. Ei mielestäni toimisi Uukuniemellä. Historiallisilta juuriltaan pitäjä on semmoinen sana, jota ei voisi käyttää. Sitten pitäisi myös olla Saaren pitäjä.
3. Yhdistykset pitävät Uukuniemen arvoja ja perinnettä yllä. Uutta ja radikaalia on turha ottaa esille tällä hetkellä. Pitäjä saattaisi hajoittaa toimivan ratkaisun. Parikkala kylteistä huolimatta kyllä tämä silti on Uukuniemeä.

Vuokko Ainala-Kinnula, Savonlinna 1. Pitäjä nimike kuulostaa hyvältä. 2. Mielestäni se on hyvä idea ja sopisi Uukuniemelle.  3. Korostaisi Uukuniemen nimeä. En pitänyt kuntaliitoksesta

Vuokko Ainala-Kinnula, Savonlinna
1. Pitäjä nimike kuulostaa hyvältä.
2. Mielestäni se on hyvä idea ja sopisi Uukuniemelle.
3. Korostaisi Uukuniemen nimeä. En pitänyt kuntaliitoksesta

Joonas Karhinen, Uukuniemi 1. Pitäjä nimikkeen käyttöönotto on mahtava idea. Se tuo jotain uutta pienelle kylälle ja vahvistaisi kylän säilymisen kannalta merkittävää me-henkeä. 2. Ehdottomasti toimisi Uukuniemellä. 3. 3. Se voisi kasvattaa kuntaliitoksen myötä huonoon asemaan jääneiden uukuniemeläisten asemaa ja antaisi toivoa kylälle.

Joonas Karhinen, Uukuniemi
1. Pitäjä nimikkeen käyttöönotto on mahtava idea. Se tuo jotain uutta pienelle kylälle ja vahvistaisi kylän säilymisen kannalta merkittävää me-henkeä.
2. Ehdottomasti toimisi Uukuniemellä.
3. Se voisi kasvattaa kuntaliitoksen myötä huonoon asemaan jääneiden uukuniemeläisten asemaa ja antaisi toivoa kylälle.

 

 

Hei 02 2015

Risto Kuisma – Karjalan puolestapuhuja

Risto Kuisma ja uukuniemeläinen Aatos Kemppinen ovat aikanaan juosseet Tukholman maratoonissa peräkkäin.

Risto Kuisma ja uukuniemeläinen Aatos Kemppinen tapasivat Uukuniemi-juhlissa sunnuntaina. He ovat aikanaan juosseet Tukholman maratonissa peräkkäin.

 

Vuoden 2000 presidenttivaalien ehdokas käy kesäisin Savonlinnassa.

Uukuniemellä vietettiin viikonloppuna perinteisiä Uukuniemi-juhlia. Sunnuntain pääjuhlan juhlapuhujana oli entinen AKT:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Risto Kuisma. Vaikka vierailu Uukuniemen karjalaisilla juhlilla oli Kuismalle ensimmäinen kerta, on karjalaisuus hänelle lähellä sydäntä. Uukuniemen historiakin oli tullut tutuksi kuusi vuotta sitten jolloin Kuisma valitsi Uukuniemen historia -kirjan vuoden karjalaiseksi kirjaksi.

-Olen toisen polven siirtokarjalainen. Synnyin heti jatkosodan jälkeen Savonlinnassa, jossa Viipurista lähtöisin oleva isäni ja Sortavalasta lähtöisin oleva äitini kohtasivat, kertoo Kuisma.

Oikeustieteen kandidaatti ja vuoden 2000 presidentinvaalien ehdokas Kuisma on Karjalan puolestapuhuja. Hän kertoo että, talvisodan rauhansopimuksessa koettu vääryys Karjalan pakkoluovuttamisesta olisi vieläkin korjattavissa ja Karjala voitaisiin saada takaisin.

– Ei sodalla, eikä ehkä lähitulevaisuudessa, mutta mahdollista se on. Pitemmän päälle oikeus voittaa. Karjalaisilla on siihen oikeus ja mielestäni se olisi heille hyvä asia, pohtii Kuisma ja jatkaa että Putinin politiikka on kuitenkin etäännyttänyt asiaa.

Myös meineillään oleva EU-kriisi herättää Kuismassa vahvoja tunteita. Hän on sitä mieltä, että Kreikka on saatava pois EU:sta.

-Aikanaan vastustin Kreikan liittymistä, mutta minulle vain naurettiin. Mitenkä on asian laita nyt? kysyy Kuisma.

Laukkoskella asuva Kuisma harrastaa vanhoja moottoripyöriä. Pyöräinnostukseen on vaikuttanut myös Kuisman oma poika, Karri Kuisma, joka menestyi varsin hyvin motocrossissa MM-sarjatasolla asti. Risto Kuisma on vanhoilla päivillään osallistunut esimerkiksi Päijänteen ympäriajoihin. Myös juokseminen on lähellä sydäntä ja takana on komeat 30 maratonia.

Kesäisin Kuisma käy usein synnyinkaupungissaan Savonlinnassa. Tärkeitä arvoja hänelle ovat muun muassa oikeudenmukaisuus, rehellisyys, tasa-arvo ja vapaus.

 

Jutun oikeudet omistaa Itä-Savo. Julkaisulle on saatu lupa Itä-Savon uutispäälliköltä ja allekirjoittaneelta.

-TT

Hei 02 2015

Karjala muistojen maa – Uukuniemi täynnä tarinoita

Uukuniemen kirkonmäellä vietettiin viikonloppuna jälleen perinteiset Uukuniemi-juhlat. Epävakaasta säästä huolimatta paikalle saapui lauantaina ja sunnuntaina yhteensä noin 500 henkeä. Uukuniemi-seuran järjestämässä juhlassa oli kaksi isoa teemaa; lauantaina muisteltiin talvisotaa, josta tuli kuluneeksi 75-vuotta ja sunnuntaina ohjelma pyöri karjalaisuuden ja uukuniemeläisyyden ympärillä.

 

Uukuniemi-juhlilla kävin viikonlopun aikana yhteensä noin 500 henkeä. Sunnuntai alkoi juhlajumalanpalveluksella ja kunniakäynnillä sankarihautausmaalla.

Uukuniemi-juhlilla kävin viikonlopun aikana yhteensä noin 500 henkeä. Sunnuntai alkoi juhlajumalanpalveluksella ja kunniakäynnillä sankarihautausmaalla.

Talvisodasta tuli tänä vuonna kuluneeksi 75-vuotta

Juhla alkoi lauantaina Uukuniemen upeassa kirkossa Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyisen toivottaessa juhlakansan tervetulleeksi ja viihtyvän vakavien asioiden äärellä. Hän kertoi talvisodan vaikuttaneen myös uukuniemeläisten elämään, erityisesti Kollaan taistelupaikka oli merkittävässä roolissa. 76:sta kaatuneesta uukuniemeläisestä, peräti 40 kaatui juuri Kollaalla.

Talvisodan jälkeisessä rauhansopimuksessa entisestä Uukuniemen kunnasta pakkoluovutettiin peräti neljä viidesosaa.

Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko aloitti tervehdyspuheensa Uukuniemen usko –laulun sanoilla. Hän kertoi tarkemmin talvisodan kulusta ja siitä kuinka kaikki lähti liikkeelle. Katko kertoi puheessaan että maaliskuussa vuonna 1939 Uukuniemen kunnanvaltuustossa oli pidetty kokous, jossa ihmisiä kehotettiin varautumaan kansanhyökkäykseen ja miehet komennettiin erityiskertausharjoituksiin. Samalla alloitettiin myös linnoitustyöt ja elintarvike säännöstely. Monen lapsuus jäi lyhyeksi, sillä kaikki työhön kykenevät antoivat oman panoksensa. Talvisota alkoi 30.11.1939 ja kesti 105 päivää. Kyseinen talvi oli vuosisadan kylmimpiä, joka teki olosuhteet erityisen vaikeaksi. Tammikuun 17. päivä vuonna 1940 pakkaslukemaksi mitattiin -42 astetta. Sähköt puuttuivat koko kylästä ja pulaa oli sodan aikana kaikesta. Tärkeinpänä tiedonlähteenä toimi sanomalehti ja radio.

Juhla jatkui Harri Kylliäisen esitelmällä uukuniemeläisten osuudesta Kollaan taistelussa. Tämän jälkeen Uukuniemi-seuran varapuheenjohtaja Petri Tiainen haastatteli kahta kymmenvuotiaana sodan kokenutta uukuniemeläistä, Matti Repoa ja Niilo Tiaista.

 

Niilo Tiainen (vasemmalla) kertoi joutuneensa 12-vuotiaana jatkosodan aikaan vanginvartijaksi. Mukaan annettiin pistooli, kun Venäläinen sotavanki piti kulettaa muutaman kilometrin matka pyöräntangolla maatilan töihin. Matti Revolle (oikealla) oli sodasta jäänyt mieleen tuhannet kesälahdelle viedyt lehmät. Haastattelijana Petri Tiainen.

Niilo Tiainen (vasemmalla) kertoi joutuneensa 12-vuotiaana jatkosodan aikaan vanginvartijaksi. Mukaan annettiin pistooli, kun Venäläinen sotavanki piti kulettaa muutaman kilometrin matka pyöräntangolla maatilan töihin. Matti Revolle (oikealla) oli sodasta jäänyt mieleen tuhannet kesälahdelle viedyt lehmät. Haastattelijana Petri Tiainen.

Repo muistelee että pikkupojan ensimmäiset ajatukset sodasta olivat positiivisia, sillä sota tarkoitti että ei ollut koulua, eikä tarvinnut jäädä laiskaan. Myös tuhannet Kesälahden puolelle viedyt lehmät olivat jääneet mieleen. Tiainen puolestaan sanoi että talvisodan aikaan ei kymmenvuotiaalle ollut vielä virallisia tehtäviä, mutta jatkosodassa sen sijaan 12- vuotias Tiainen oli joutunut vanginvartijaksi. Tiaisen tehtävä oli joka aamu kuljettaa polkupyörällä 90-kiloinen venäläinen sotavanki maatilan töihin. Matkaa oli pari kilometria ja mukaan tyrkättiin pistooli.

Lauantain-juhlassa kuultiin myös Irmeli Tiaisen runoesitys ja Liisa Kalliokosken upeaa laulua. Lopuksi laulettiin vielä yhteislauluna Karjalaisten laulu.

 

Karjalaisuus vahvasti esillä Uukuniemi-juhlilla.

Sunnuntain ohjelmassa oli juhlajumalanpalvelus, kunniakäynti sankarihaudoilla ja pääjuhla. Uukuniemi-juhlista on muodostunut hieman varttuneemman väen juhla, mutta mukavaa piristystä toi sankarihaudoilla airueina olleet nuoret Maiju Valtonen ja Sulo Suutarinen, sekä puheen pitänyt 27-vuotias Joonas Karhinen.

Karhinen korosti mukaansa tempaavassa ja innoittavassa puheessaan Uukuniemen mahtavaa ja erityistä luontoa sekä toimeliaita ihmisiä.

-Toivoisin että me-henki säilyisi Uukuniemellä, kertoo Karhinen.

Leo Kokko ja Helga Halonen-Kokko kertovat karjalaisten olevan iloisia, vieraanvaraisia ja varsinaisia karjalanpiirakkamestareita.

Leo Kokko ja Helga Halonen-Kokko kertovat karjalaisten olevan iloisia, vieraanvaraisia ja varsinaisia karjalanpiirakkamestareita.

Pääjuhla avattiin perinteisesti Karjalaisten laululla ja tervehdyssanat lausui Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko. Hän kertoi Uukuniemen olevan täynnä tarinoita ja huumorin kuuluvan vahvasti osaksi uukuniemeläisyyttä. Vaikka monen koti jäikin rajan taakse ovat juuret perintönä uukuniemeläisyydestä. Uukuniemi-seura on isoin parikkalalaisista järjestöistä. Katko toivoisi mukaan kuitenkin enemmän nuoria ja lapsia.

Samoilla linjoilla on myös Savonlinnasta kotoisin oleva mutta nykyään Pohjanmaalla asuva Helga Halonen-Kokko.

-Vanhempien pitäisi kannustaa mukaan ja kertoa tästä perinteestä, pohtii Halonen-Kokko.

Hän on päätynyt Uukuniemelle nykyisen miehensä Leo Kokon kautta, joka on kotoisin rajan taakse jääneestä Sikopohjasta. Halonen-Kokolle karjalaiset ovat hyvin iloisia, vieraanvaraisia ja varsinaisia karjalanpiirakkamestareita. Vaikka hän ei itse ole kotoisin Parikkalan pohjoispäässä sijaitsevalta Uukuniemeltä, niin silti sinne mieli aina halajaa.

-Jos asuisimme aina Savonlinnassa tulisimme mukaan Uukuniemi-seuran toimintaan. Uukuniemeläisillä on myönteinen elämänasenne, vaikka he ovat paljon kärsineet, miettii Halonen-Kokko ja kiittelee samalla myös onnistuneesta tapahtumasta.

Parikkalan kunnan tervehdyksen toi kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. Huuskonen oli Uukuniemi-juhlilla ensimmäistä kertaa. Hänelle uukuniemeläisyydestä mieleen tuli sana miesmuisti, jolla tarkoitetaan kunnioitusta omalle taustalle ja isovanhempien ja vanhempien työlle. Huuskosen mukaan Uukuniemellä on pitkä miesmuisti. Hän kiitteli Uukuniemi-seuraa myös siitä, että se tukee kunnan tavoitteita.

Oikeustieteen kandidaatti Risto Kuisma piti juhlapuheen Uukuniemi-juhlilla viime sunnuntaina. Kuisma näkee Karjalan palauttamisen olevan vieläkin mahdollista. Taustalla Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen, joka ojensi Kuismalle Uukuniemen historia -kirjan kiitokseksi puheesta.

Oikeustieteen kandidaatti Risto Kuisma piti juhlapuheen Uukuniemi-juhlilla viime sunnuntaina. Kuisma näkee Karjalan palauttamisen olevan vieläkin mahdollista. Taustalla Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen, joka ojensi Kuismalle Uukuniemen historia -kirjan kiitokseksi puheesta.

Juhlanpuheen piti entinen AKT:n puheenjohtaja ja kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti, Risto Kuisma. Savonlinnassa syntyneelle Kuismalle Uukuniemi ja sen historia tuli tutuksi kuusi vuotta sitten, jolloin hän valitsi Uukuniemen historia –kirjan vuoden karjalaiseksi kirjaksi. Karjalaisuus on myös tärkeää hänelle itselleen. Hänellä on ollut yli kolmekymmentä vuotta kakkosasunto toisessa rajan halkaisemassa kunnassa: Virolahdella. Kuisman isä on Viipurista ja äiti Sortavalan maalaiskunnasta.

Hän kertoo että, kaipuu juurille ja rakkaus menetettyyn kotiseutuun on voimakas side.

Kuisma puhui puheessaan karjalaisten yhdyssiteestä, Karjalan liitosta, ja sen tärkeydestä karjalaisille. Hän otti esille liiton kaksi päätarkoitusta: karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja Karjalan kysymys.

 

Karjalan kysymyksellä tarkoitetaan menetetyn Karjalan palauttamista, Kuisma on vahvasti sitä mieltä, että se on edelleen mahdollista.

-Uskon, ettei mikään vääryys voi jäädä ikuiseksi. Pitemmän päälle oikeus voittaa. Siihen voi tosin kulua aikaa enemmä kuin yhden sukupolven verran.

Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen kertoi lopuksi, että ensi vuonna Uukuniemi-juhlilla julkaistaan opetusneuvos Anja Kukkosen laatima sukututkimus Uukuniemen Härkösten/Härkästen suvusta. Lemetyinen päätti tämän vuoden juhlan Asta Lehikoisen Laatokan laulu –runon sanoihin.

-Oot Karjala kaihojen maa, oot Karjala muistojen maa.

Juttu julkaistu alunperin tiistain (30.6.2015) Itä-Savo lehdessä. Julkaisulle on saatu lupa Itä-Savon uutispäälliköltä ja allekirjoittaneelta.

-TT

Runorukki esiintyi sunnuntaina Uukuniemi-juhlien pääjuhlassa.

Runorukki esiintyi sunnuntaina Uukuniemi-juhlien pääjuhlassa.

u_juhlat_yleisö

Kes 30 2015

Joko olet käynyt Vintti-Kirppiksellä?

Niukkalasta Uukuniemen kirkolle ajaessa ei voi olla huomaamatta kesän aikana tienvarteen ilmestyneitä Vintti-Kirppiksen kylttejä. Avoinna -kyltti puolestaan kertoo, että kirppiksen isäntäväki on paikalla. Paikalla poikkeaminen sopii kiireisellekin kulkijalle, kymmenen metriä tieltä sivuun ja ollaan jo kirppiksen pihalla.

Eeva Valkeapään ja Terhi Lehtonen-Kettusen ylläpitämä kesäkirppis toimii vanhan navetan vintillä. Uukuniemen Rakkuunsillassa oleva vanha maatilan pihapiiri on Eevan kotitalo, jonka hän pari vuotta sitten lunasti itselleen. Ihan ensimmäistä kertaa paikalla ei kauppaa pidetä. Eevan vanhemmat, Maria ja Pentti Härkönen, pitivät vielä 60-luvulla kirjakauppaa.

– Vuosien saatossa perheelle ja ystäville on kertynyt kaikenlaista tavaraa, joille ei oikein ole säilytystilaa, mutta joita ei raaskisi heittää poiskaan. Meillä oli sopiva paikka kesäkirppikselle, joten ajattelimme piristää samalla osaltamme paikkakunnan kesäelämää, kertoo Eeva Valkeapää.

– Asiakkaita on ollut mukavasti. Etenkin viime päivät ovat olleet vilkkaita, toteaa Valkeapää.

– Mitään säännöllistä aukioloaikaa ei ole mutta pyrimme pitämään kirppistä auki kun olemme paikalla ja aikaa sille riittää. Tavoitteena on että kirppis olisi auki klo 11-16 välisenä aikana. Näillä näkymin pidämme sitä elokuun puoliväliin, jos asiakkaita riittää.

Vintti-Kirppiksellä on leppoisa tunnelma, jossa kaupanteko ei ole pääasia. Vintillä voi aistia vanhanajan maalaishenkeä. Kannattaa käydä tutustumassa.

JL

 

 

Eeva Valkeapää

Eeva Valkeapää

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kanatarha kirppiksen pihalla

Kanatarha kirppiksen pihalla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mirja Chilard (vasemmalla) on tullut auttamaan ystäväänsä

Mirja Chilard (vasemmalla) on tullut auttamaan ystäväänsä

 

 

 

 

Kes 29 2015

Harjaukko minifest perjantai 3.7.2015 Juholan tilalla

harjaukkowebfbklo: 20- liput: 12€ paikanpäältä, ei ennakkomyyntiä

anniskelualue A-oikeuksin, ruokaa grillistä

Harjaukko on karjalan murretta ja tarkoittaa kulkukauppiasta.

Juholan lavalla esiintyy mainio kattaus mainioita yhtyeitä. Erityisen iloisia olemme saadessamme kaikki nämä bändit vieraaksemme.

Tapahtuman Facebook sivut:

https://www.facebook.com/events/918549861524765/

Muuan mies
(https://www.facebook.com/MuuanMies)
Yhtye keikkailee harvakseltaan ja on todella harvinaista herkkua näillä leveysasteilla. Bändi huokuu syvää kotimaisuutta ja fuusioi tyylejä härmästä aurinkorannoille. Kyse on siis loistavasta musiikista.

https://www.youtube.com/watch?v=tLWNb11tASY

Wrist rodeo
(https://www.facebook.com/pages/Wrist-Rodeo/474607639276156?fref=ts)
Rock’n roll, blues trash. Päätä sie ite!
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Joensuusta.

https://www.youtube.com/watch?v=HvoozxA0m4A

Johannes Pitkänen ja kaverit
Aimo lastilla energiaa ladattu rokkia suomeksi soittava trio.

https://soundcloud.com/pitkanenjakaverit

Tapahtuman järjestää Papinniemen kaverit ja heidän kaverinsa.
Lisätietoja voi kysellä Papinniemestä (paikanpäältä, puh. 040 7369852, info@papinniemicamping, facebook.com/papinniemi)

Kes 28 2015

Uukuniemi-juhlilta poimittua: Asekätkentä Uukuniemellä

Uukuniemi-juhlilla paneuduttiin jälleen sodan- ja sen jälkeisen ajan paikallishistoriaan osana maailman suuria tapahtumia. Harri Kylliäinen piti mielenkiintoisen esitelmän päämajan 1944 alulle panemasta ns. asekätkentä-operaatiosta, jossa pyrittiin varautumaan mahdolliseen puna-armeijan Suomen miehitykseen välirauhansopimuksesta huolimatta.

Rintamajoukoilta vapautuvia aseita kätkettiin ympäri maata mahdollista sissisodankäyntiä varten. Päämajassa aseiden kätkentää eli hajasijoittamista valmisteli operatiivisen osaston maavoimatoimiston päällikkö evl Usko Haahti. Operaatio oli hyvin organisoitu. Muodostettiin piirisolut ja niille huolto- ja viestipäälliköt. Kuntiin nimettiin kuntasolun johtajat, jotka valitsivat alaisensa huoltomiehet ja viestimiehet sekä tarvittavan määrän avustajia. Kaiken kaikkiaan aseita kätkettiin n. 35000 miehen tarpeisiin.

Talvella 1945 todettiin pahimman uhan menneen ohi ja määrättiin kätköt purettaviksi ennen niiden paljastumista. Valvontakomissio ja valtiollinen poliisi, Valpo, saivat kuitenkin ilmiannon perusteella vihiä asiasta ja aloitti tutkinnan. Perustettiin erityinen tutkintaelin, aloitettiin asianosaisten kuulustelu ja jälkikäteen annetun lain turvin myös tuomiot. Kaikkiaan kuulusteltuja ja tuomittuja oli 2615 henkilöä.

Jälkeenpäin saatujen tietojen nojalla voidaan sanoa että asekätkennällä ja mahdollisen vastarinnan uhalla oli merkitystä siihen ettei Neuvostoliitto miehittänyt Suomea sodan jälkeen.

Uukuniemeläisten osuus

Uukuniemen kuntasolun johtajaksi määrättiin Kummun opettaja Toivo Heikkinen. Viestimiehenä toimi Niukkalan koulun opettaja Tero Siljamäki ja huoltomiehenä mv Aimo Siitonen (asiakirjoissa Heino Siitonen). Mukana kätkennässä oli myös Toivo A Tiainen. Aimo Siitonen toimi myöhemmin mm. Uukuniemen kunnanvaltuuston ja Uukuniemi-seuran puheenjohtajana. Toivo A Tiainen teki elämäntyönsä Uukuniemen Osuuspankin johtajana.

Uukuniemelle sijoitettiin 40 kivääriä ja 6000 kpl patruunoita, jotka toimitettiin Kummun koululle syksyllä 1944. Aseet kätkettiin Tiaisen heinäladon alle ja Niukkalan koululle. Osa aseista löytyi myöhemmin, mutta 20 kpl kivääreitä Siljamäki kertoi upottaneensa Niukkalan Naislampeen, jossa ne lienevät vielä tänäpäivänäkin.

Kaikkia neljää Uukuniemen miestä kuulusteltiin ja kaikki saivat myös lievät tuomiot. Heikkinen sai 7 kk:n vankeustuomion ja Siljamäki, Tiainen sekä Siitonen kukin 2 kk vankeutta kolmen vuoden koeajalla.

Lähde: Harri Kylliäisen luento 27.6.2015 Uukuniemi-juhlilla.

JL

Video-ote Harri Kylliäisen esitelmästä Uukuniemen kirkossa

Pöytäkirjaote Toivo Heikkisen kuulustelusta

Pöytäkirja kuulustelusta, jonka SMTE:n rikostutkija Kyösti Kolari toimitti valtiollisen poliisin Savonlinnan osastossa 1.2.1946 alempana selviävän asian johdosta etsivä Otto Hämäläisen todistajana saapuvilla ollessa.
Pidätetty kansakoulun opettaja, entinen sk-ylikersantti Toivo Johannes Heikkinen asuvansa Uukuniemen Kummun kylässä, ilmoitti syntyneensä 17.11.1892 Pietarissa, olevansa kirjoilla Uukuniemen seurakunnassa, käyneensä Venäjällä kansakoulun, Kolppanon 4-vuotisen suomenkielisen opettaja-seminaarin ja Pietarin 3-vuotisen kauppaopiston, olevansa naimisissa Hanna o.s. Auvisen kanssa, josta avioliitosta on yksi täysi-ikäinen ja viisi alaikäistä lasta. vanhempiensa isänsä puuseppä Adam Heikkinen ja äiti Maria o.s. Mikkolan jo kuolleen.

Elämänvaiheistaan kuultava kertoi, että hän syntyi Pietarissa suomalaisten vanhempien lapsena. Käyneensä 3 kuokkaa Pietarin suomalaista yhteiskoulua v.v. 1905–1907, Kolppanon seminaarin v.v. 1908–1912, sekä Pietarin kauppaopiston v.v. 1913–1915. Sen jälkeen työskennelleensä v.v. 1916–1921 Pietarin raitiotiekonttorin tie- ja vesirakennusosaston konttoristina. Ei osallistunut venäjällä oloaikanaan minkäänlaiseen puoluetoimintaan. Vanhempiensa kuoltua siirtyi 23.2.1923 Suomeen asettuen asumaan Lappeenrantaan, työskennellen täällä muutaman kuukauden ajan kalkkitehtaalla tavallisena työmiehenä. Sen jälkeen tuli Helsinkiin ja työskenneltyään siellä ensin lyhyehkön ajan satamatyöläisenä, päässeensä Fazerin karamellitehtaalle työhön. Vielä samana vuonna tuli Viipuriin Otsakorven karamellitehtaalle tavalliseksi työläiseksi. Palvelleen täällä vuoden 1925 loppuun.

Vuoden 1926 kevätlukukauden ajan toimi Tammisuolla opettajan viransijaisena ja seuraavan lukukauden, eli 1927 kevääseen, samoin viransijaisena Kilpeenjoen kansakoululla Viipurin lähistöllä.

Valtioneuvoston päätöksellä suorittaneensa Kajaanin seminaarissa opetusnäytteet ja opettajatutkinnon v. 1928. Tämän jälkeen yrittäneensä saada vakinaisen opettajan paikan useasta eri koulusta, mutta paikan saanti silloisessa yhteiskunnassamme, koska kva oli saanut venäläisen kasvatuksen ja opiskellut ”kommunistisessa” seminaarissa, ollut vaikeata.

Vuoden 1928 syksyllä tuli väliaikaiseksi opettajaksi Uukuniemen Kummun kansakoululle ja liityttyään ensin suojeluskuntaan, sen suosituksilla tulleensa hyväksytyksi Kouluhallituksessa v. 1929 mainitulle koululle koevuosiksi opettajan virkaan. Saaneensa vakinaisen nimityksen opettajaksi 1931 ja siitä alkaen hoitaneensa nykyistä tointansa Kummun kansakoululla. Saa palkkaa 7.500:- mk kuukaudessa. Ei ole suorittanut asevelvollisuuttaan, eikä ole osallistunut käytyihin sotiin.

Kuulunut Suojeluskuntaan vuodesta 1929 järjestön lakkautumiseen saakka. Sotilasarvo Sk-ylikersantti (viime sodan aikana sotilasvirkailija ja is-päällikkö). Kuulunut Uukuniemen kunnanvaltuustoon v.v. 1934–1936 maalaisliiton edustajana.

Kva on täydellisesti venäjän ja suomenkielen taitoinen.

Oman ilmoituksen mukaan ei kuultavaa ole aikaisemmin rangaistu.
Asiasta kuulusteltuna opettaja Toivo Heikkinen kertoi, lokakuun loppupuolella 1944 tuli hänen luokseen majuri, joka ilmoitti nimekseen Penttinen ja kertoi olevansa asialla päämajan lähettämänä selostaen samalla, että ylimmän sotilasjohdon taholta oli annettu käsky järjestää maahan salainen asekätköorganisaatio, joka järjestelisi jokaiseen kuntaan salaisia pieniä asevarastoja, esittäen asian tähän tapaan:

Neuvostoliiton ja länsivaltojen välillä saattaisi minä hetkenä tahansa syntyä sellaisia ristiriitoja, jotka johtaisivat ne keskenään sotaan, jolloin olisi luonnollista että puna-armeija miehittäisi maamme. Asekätköorganisaation luominen oli siis päämajan suunnittelema miehitysuhan aiheuttama toimenpide. Tarkoituksen toteuttamista varten tarvittaisiin jokaiseen kuntaan 3-miehinen elin, ns. kunnansolu, joka huolehtisi paikkakunnalla aseitten vastaanottamisesta ja paikallisesta kätkennästä ym. myöhemmin mahdollisesti ilmaantuvista tehtävistä.

Penttinen oli myös selostanut jotakin solun työnjaosta, mainiten johtajan, huoltopäällikön ja viestimiehen tehtävistä, mutta tästä kuultava puuttuvan sotilaskoulutuksen vuoksi ei sanonut ymmärtäneensä paljoakaan.

Kun Penttisen kertoman mukaan soluun tarvittiin kolme miestä, oli kuultava neuvonut majuria käymään paikallispäällikkönä toimineen maanvilj. Siitosen luona, mutta Siitoselle ei majuri kumminkaan ollut viitsinyt lähteä, koska sinne oli matkaa 3-4 km, vaan oli Siitosen värväämisen jättänyt kuultavan huoleksi. Samalla oli myös sovittu pyytää solun kolmanneksi jäseneksi Niukkalan koululla väliaikaisena opettajana toiminutta opettaja, res. luutn. Erkki Siljamäkeä, jolle kuultava myös lupasi puhua asiasta. Penttinen oli edelleen kertonut, että myöhemmin kun asekätköt olisi järjestetty, tultaisiin myös luomaan taisteluorganisaatio, siis kätketyille aseille käyttäjät, mutta tästä tehtävästä annettaisiin tarvittavat ohjeet vasta myöhemmin.

Aseista oli majuri kunnan pienestä väkiluvusta johtuen (paikallista väestöä vain 1150 henkeä) sanonut Uukuniemelle tulevan vain hyvin pienen määrän, eikä myöskään ollut aikaisemmin suositellut värväämään niille kätkijöitä, mikä tosin tavallisesti suuremmissa pitäjissä kuului ohjelmaan, vaan oli kehottanut solun jäseniä mieluummin omakohtaisesti suorittamaan kätkennän. Asekuorman tulosta oli Penttinen luvannut ilmoittaa puhelimitse. Ennen poistumistaan oli majuri vielä merkinnyt solun jäsenten nimet papereihinsa.

Tämän Penttisen käynnin jälkeen oli kuultava puhunut asiasta ensin maanviljelijä Siitoselle ja sitten opettaja Siljamäelle selostaen heille asekätkennän tarkoituksen samalla tavoin kun oli itse sen kuullut Penttiseltä ja saaden näiden molempien suostumuksen.

Mistään tehtävistä tai työnjaosta ei kuultava sano heille puhuneensa syystä, ettei ymmärtänyt täysin organismia, jonka muodostamisen oli ottanut tehtäväkseen.

Marraskuun puolivälin tienoilla -44 oli Penttinen kuultavalle puhelimitse ilmoittanut asekuorman olevan tulossa. Kuorma tulikin vielä samana iltana noin klo 17–18 tienoilla ja sen mukana oli pari luutnanttia, joista toinen esitteli nimekseen Rinne ja toinen Leskinen, jotka kuultavan tietämän mukaan palveli silloin Savonlinnan is-toimistossa, ja jonka kuultava kuvaili noin 30 vuotiaaksi, keskimittaiseksi, vaaleaveriseksi mieheksi. Saman Leskisen tietää kuultava kesällä 1945 toimineen Suomi-yhtiön matka-asiamiehenä Savonlinnan piirissä.

Kuorma joka sisälsi 2 laatikkoa kiväärejä sekä useampia laatikoita kiväärin patruunoita, purettiin koulun pihassa sijaitsevaan heinälatoon. Auto johon jäi vielä aseita, lähti jatkamaan matkaansa Saarelle päin. Tämän jälkeen oli kuultava puhelimitse ilmoittanut asiasta Siitoselle ja Siljamäelle, jotka molemmat kävivät noutamassa aseet. Kumpikin sai laatikon kiväärejä ja lisäksi patruunoita.

Siitosen kätköpaikkaa ei kuultava sano tietävänsä, mutta opettaja Siljamäki, joka asuu nykyään Vaasassa ja toimii käsityönopettajana, oli hänelle kertonut upottaneensa talvella 1945 aseensa Niukkalan kylässä sijaitsevaan Naistenjärveen.

Asekuorman tulon jälkeen ei kuultava sano olleensa minkäänlaisessa kosketuksessa organisaation ylempiin portaisiin, eikä myöskään solun jäsenten kesken pidetyn sellaisia neuvotteluja, jossa kaikki kolme olisivat olleet läsnä.

Piirin taholta ei ollut tullut myöhemmin Penttisen lupaamia ohjeita ja käskyjä miehistövarauksen suorittamisesta. Olisiko solun toisille jäsenille sotilaskoulutuksen saaneina henkilöinä annettu myöhemmin hänen tietämättään mitään tehtäviä, ei kuultava sano myöskään tietävänsä.
Luettu ja omistettu:

Toivo Heikkinen
Vakuudeksi:

Kyösti Kolari
Todistaa:

Otto Hämäläinen

 

 

 

 

Kes 24 2015

Silja Linen seurakisoissa runsas osanotto Niukkalan kentällä

Ilmassa oli todellisen urheilujuhlan tuntua Niukkalan urheilukentällä 5-15 vuotiaiden lasten kisaillessa Uukuniemen Urheilijoiden järjestämissä Silja Linen seurakisoissa. Lajeina olivat juoksu ja pituushyppy. Parikymmenpäistä osallistujajoukkoa täydensi mukavasti myös kesäasukkaiden edustus. Kisailu jatkuu 7.7. jolloin lajeina ovat kuula, pallonheitto ja keihäs.

20150623_185347

Jonne Hirvi pituushypyssä.

Liisa Savolainen ponkaisi pituutta 2,98 m.

Emilia Ainala kilpaili 9 v tyttöjen sarjassa. Pituustulos 2,51 m.

Jaana Pöyhösen tyylikäs hyppy, 1,51 m.

 

Illan pisimmän hypyn esitti Lauri Savolainen P 15v, 4,62 m.

Eetu Haynes, Jonne Hirvi ja Anssi Pöyhönen juoksuradalla.

Neea-Emilia Ponkilainen ja Mai Melanen kommentoivat kisaa medialle juoksun jälkeen.

Tulokset Silja Line seurakisat 23.6.2015
Pituus pojat
5v.

1. Juho Löppönen 1,42

2. Jesse Hirvi 1,30

3. Roope Melanen 0,23
7v.

1. Eetu Haynes 2,20

2. Jonne Hirvi 1,79

3. Anssi Pöyhönen 0,88
11v.

1. Juho Ainala 3,06
13v.

1. Eeropekka Ulvinen 3,04

2. Heikki Savolainen 2,70

3. Niko Ainala 2,68
15v.

1. Lauri Savolainen 4,62

Pituus tytöt
5v.

1. Katariina Ulvinen 0,67

2. Mai Melanen 0,34

3. Kristiina Ulvinen 0,31

4. Neea-Emilia Ponkilainen 0,26
7v.

1. Jaana Pöyhönen 1,51
9v.

1. Emilia Ainala 2,51
13v.

1. Liisa Savolainen 2,98

Juoksu tytöt
40m 5v.

1. Katariina Ulvinen 19,61

2. Mai Melanen 30,60

3. Neea-Emilia Ponkilainen 41,30

4. Kristiina Ulvinen 50,70
40m 7v.

1. Jaana Pöyhönen 10,04
40m 9v.

1. Emilia Ainala 7,80
60m 13v.

1. Liisa Savolainen 10,10
Juoksu pojat
40m 5v.

1. Jesse Hirvi 10,40

2. Juho Löppönen 11,60

3. Roope Melanen 43,70
40m 7v.

1. Eetu Haynes 8,30

2. Jonne Hirvi 10,50

3. Anssi Pöyhönen 14,50
60m 11v.

1. Juho Ainala 10,20
60m 13v.

1. Eeropekka Ulvinen 10,10

2. Heikki Savolainen 10,30

3. Niko Ainala 11,50
100m 15v.

1. Lauri Savolainen 13,30

Kes 23 2015

Vaarallisten aineiden keräys Uukuniemellä 6.7.2015

Jätehuolto_logoEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy:stä muistutetaan, että vaarallisten aineiden keräys suoritetaan Uukuniemellä 6.7.2015. Mm. Kesälehdessä oli väärä päivämäärä.

Aikataulu:

Kumpu, Kummuntie 581, klo 8.00-8.15

Niukkala, Uukuniementie 1, klo 8.45-9.15

Uukuniemi, Uukuniementie 1012 (kirkkomäki), klo 9.45-10.00

Öljyn imuauto mukana keräyksellä. Keräyksessä vastaanotetaan koti- ja maatalouksissa syntyneitä vaarallisia jätteitä kuten akkuja, jäteöljyä, maaleja, liuottimia, torjunta-aineita, loisteputkia, lääkejätteitä ja kiinteitä öljyisiä jätteitä.

Vanhemmat artikkelit «