Hei 22 2015

Ensio Valtonen muistelee

HOMMISSA KYMI YHTIÖLLÄ, HINAAJASSA. SEKÄ NIPUTTAJALLA, HAGMANNILLA
”Työskentelin parina kesänä Kymi Oy:ssä, hinaaja Halla 5.n lämmittäjänä ja kevätkesän Jymy 4 moottoriveneen kuljettajana. Halla 5.n kunnostettiin ja laitettiin ajokuntoon Mikkelissä Saksalan telakan rannassa, siellä myös tervattiin proomut, jotka olivat hinaajan sivussa halkolastissa.

Haloilla lämmitettiin Halla 5.sen höyrykattila, laivassahan oli höyryllä toimiva kone. Kymi Oy:n laivauskonttori sijaitsi Savonlinnassa, Halla 5,n hinasi nippulauttoja, Muuruvedeltä  Laitaatsiltaan.

Kerran ollessamme jonkun niemen tai saaren rannassa täydentämässä ja lastaamassa halkoja proomuun, näin rantakivikossa liikettä, tarkempi tarkastelu tuotti tuloksen, sieltä kivekolosta löytyi lokinpoika josta tuli laivaporukan elätti ja maskotti, lokinpoika sai nimekseen Kalle.

Kalle eleli koko kesän laivalla syksyllä tuotuamme viimeisen nippulautan Laitaatsiltaan Kalle katosi omille lentomatkoilleen eikä enää palannut seuraamme, samoin hajosi koko laivaporukkakin, työt siltä kesältä tuli tehtyä.

Yhden kesän olin töissä Hagmannin niputtajalla, joka keräsi propsilauttoja ympäri Saimaan vesistöä, propseja niputtaen. Tähän niputtaja työskentely kesään, päättyivät myös minun työskentelyni sekä niputtajalla sekä, Kymi Oy.n hinaajassa.

 

SOTA-AJAN EVÄISTÄ, JA TÖISTÄ.

”On tullut tätä elämän polkua tallatessa syötyä monen sortin antimia kuten palentuneita perunoita, sakariini liemessä uitetut porkkanalastut, leipäpala jonka päälle laitettiin laartia ja suolaa, Tainionkosken maneesilta noudettua soppaa. 5 pennin nekut, jotka olivat ensimmäisiä karkkeja sota-ajan jälkeen.
Mikä oli parasta, kun pääsi mummolaan Ukkojuhon salolle, sai maiskutella karjalanpiirakoita, uuni piimää, uunissa yön ollutta paistia sekä mummon paistamaa pullaa. Vieläkin joskus mielikuvissa tuoksuu ja maistuu mummolan antimet.

Työtekoa opettelin propseja kuorimalla ja Immolan kartanon perunapellolla josta sai jo palkkaakin 0,25 penniä tunti. Päästyäni kartanon autoon repsikaksi nousi palkkakin 0,75 penniin tunti.

On tullut opeteltua monenlaista työntekoa. Äidin kuoleman jälkeen, työttömyys- työmaa Ruokolahti – Puumala, oli myös minulle ensimmäinen kokemus parakki majoituksesta, sekä kalkuista joita sai työnantajalta jotka olivat maksuvälineitä niin ruokailussa kun muissakin hankinnoissa, kalkut kelpasivat ainoastaan ruokalassa ja sen yhteydessä olevassa myymälässä. Työttömyystöiden jälkeen tuli mukaan monet savotat ja niiden ruoka-ja eväät.

Mieleeni on syöpynyt yksi savotta – kämppä ja sen tarjoamat eväät, jotka koostui viikosta – viikkoon keitetyistä perunoista, ruskeasta kastikkeesta, kovasta leivästä ja juomana olevasta vedestä tai laimeasta mehusta. Kahvi, voi ja maito oli vain mielikuva herkkua joita ei ollut saatavilla.”
NÄITÄ KULKIJAN MUISTOJA ON PALJON KIRJOITTAMATTA
V ENSIO

Hei 14 2015

Tunnistatko valokuvista henkilöitä, aikaa tai paikkaa?

m_Kuva370001Mikko Niska lähetti äitinsä suvun jäämistöstä löytyneitä sittemmin skannattuja valokuvia, jotka toivoi julkaistavaksi tunnistusta varten. Samoja kuvia on jo julkaistu facebookissa suljetuissa ryhmissä ”Uukuniemi – Uukuniemeläiset suvut” sekä ”Parikkalan seudun suvut”. Kaikkia kuvien henkilöitä, aikaa tai paikkaa ei kuitenkaan vielä olla saatu selville. Osaisitko Sinä auttaa?

Mikon äidin isä Toivo Kiiveri syntyi Uukuniemen Matrissa Saarekkeen tilalla numero 20 heinäkuun alussa vuonna 1912 ja kuoli sittemmin 3.1.1990 Reisjärvellä. Toivo avioitui Uukuniemellä 14.7.1935 Impi Maria Neuvosen kanssa. Impi oli syntynyt Saarella Saarenkylän 14:ssa Käämilammella eli Losossa 5.1.1913 ja hän kuoli 23.8.1990 Reisjärvellä.

Kuvissa saattaa olla otoksia siis Uukuniemeltä, Saarelta, Jaakkiman/Lahdenpohjan alueelta tai muualta lähistöltä. Loput kuvista löytyvät täältä.

 

Jos tunnistat kuvien henkilöitä, ota yhteyttä Mikko Niskaan tai voit myös kommentoida tätä artikkelia.

Mikko Niska:

S-posti: rode@dlc.fi

puh. 040 5807739

Hei 13 2015

Uukuniemen Nuorisoseura juhli

Heli Heikkonen (vasemmalla), Sinikka Rantanen, Minna Pasi ja Tuija-Liisa Leino. Kuva: Irmeli Tiainen.

Heli Heikkonen (vasemmalla), Sinikka Rantanen, Minna Pasi ja Tuija-Liisa Leino. Kuva: Irmeli Tiainen.

Yksi maan vanhimmista toimivista nuorisoseuroista, Uukuniemen Nuorisoseura ry, vietti 120-vuotisjuhliaan viime lauantaina juhlavissa ja iloisissa tunnelmissa. Ohjelmaa riitti iltapäivästä myöhäiseen iltaan, ja juhlapaikkana toimi itseoikeutetusti 100-vuotias Nuorisoseurantalo Uukuniemen kirkonkylässä.

Juhlat avasi tervetuliaispuheellaan seuran nykyinen puheenjohtaja Heli Heikkonen. Alussa vietettiin hiljainen hetki kolmen poisnukkuneen nuorisoseuralaisen muistoksi. He olivat Mikko Salmi, Esko Salminen ja Kari Tapanainen. Nuorisoseurojen tervehdyksen juhlaan toivat toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino ja suunnittelija Minna Pasi. He myös luovuttivat Uukuniemen Nuorisoseuran pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Sinikka Rantaselle hopeisen kunniamerkin tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta seuran hyväksi. Parikkalan kunnan tervehdyksen ja onnittelut esitti kunnanjohtaja Vesa Huuskonen.

Juhlapuheen piti opettaja Irmeli Tiainen, joka painotti puheessaan lasten ja nuorten toiminnan merkitystä seuran historiassa. Hän otti esimerkiksi hyvin toimineen yhteistyön Uukuniemen koulun ja Nuoriseuran välillä. Irmeli Tiainen korosti seuran vaikutusta kulttuurin vaalijana Uukuniemellä. Näytelmätoiminta on kautta vuosikymmenten kuulunut seuran toimintaan, ja Irmeli Tiainen otti esimerkiksi 90-luvun aktiiviset vuodet, jolloin Nuorisoseuran näytelmäryhmä esitti mm. suuret musiikkinäytelmät Tukkijoella ja Viulunsoittaja katolla, sekä puhenäytelmät Evakkotie, 30 hopearahaa, Särkelä itte ja Hilman-päivät. Puheen lopussa kuultiin yleisökommentti, jossa muisteltiin myös seuran 40- ja 50-luvun näytelmätoimintaa. Näytelmäharrastuksella onkin ollut suuri yhteisöllinen merkitys Uukuniemellä kautta vuosikymmenten.

Nuoremman uukuniemeläisen sukupolven puheenvuoron piti Maaret Berg-Tynkkynen. Edellisten puhujien tapaan mukavan välittömästi ja omakohtaisesti puhunut Berg-Tynkkynen muisteli omaa lapsuuttaan Uukuniemellä, kotiseudun merkitystä ja paluumuuttajan kokemuksia ja havaintoja.

Pääjuhlan juonsi näyttelijä Mirva Kuivalainen. Karjalaisten lauluun päätetyn juhlan jälkeen nautittiin seuran tarjoamaa biisonikeittoa.
Ruoan jälkeen oli vuorossa joensuulaisen nukketeatteriryhmä Vääräpyörän esitys.

Kansanmusiikkia ja kaksi tuntia tanssia

Alkuillasta ohjelma muuttui musiikkipitoiseksi. Muusikko, säveltäjä Seppo ”Paroni” Paakkunainen soitti vanhoja suomalaisia perinnepuhaltimia, ja kertoi sävellystyöstään, jossa hän käyttää Suomen kansan vanhaa runoaarteistoa. Paronia säestivät säveltäjä Herman Rechberger lyömäsoittimilla ja muusikko Petri Tiainen koskettimilla.

Petroskoista paikalle oli saapunut muusikko, toimittaja Arto Rinteen luotsaama Sattuma-yhtye. Karjalan kielen eri murteilla sekä suomeksi ja venäjäksi laulavan Sattuman musiikki on mukaansatempaavan taidokasta ja tunteikasta kansanmusiikkia. Sattuma vieraili Uukuniemellä toistaa kertaa, edellinen kerta oli vuonna 2011 Papinniemessä järjestetyillä Elotulirock-festivaaleilla.

Illan päätti Uukuniemellä jo varsin suureen suosioon kohonnut Mustat Silmät-trio, karismaattisena solistinaan Jori Kalliola.

Juhlaa varten oli haastateltu seuran toiminnassa eri vuosikymmeninä mukana olleita henkilöitä, ja haastatteluista kuvattu video sekä otteita näytelmistä oli esillä juhlassa.

Tarkempia tietoja Uukuniemen Nuoriseuran toiminnasta ja historiasta löytyy seuran kotisivuilta:
http://koti.uukuniemi.info/nuorisoseura

PT/IT

Hei 03 2015

Uukuniemi-juhlassa palkittiin vapaaehtoisia

Vasemmalta Leena Berg, Eija Kemppinen, Petri Tiainen, Eero Pellinen, Maire Pellinen, Eeva-Liisa Hirvonen ja Erkki Lemetyinen.

Vasemmalta Leena Berg, Eija Kemppinen, Petri Tiainen, Eero Pellinen, Maire Pellinen, Eeva-Liisa Hirvonen ja Erkki Lemetyinen. (Kuva: Riitta Katko)

Uukuniemi-seura palkitsi vuosikokouksessaan Uukuniemi-juhlien yhteydessä ansioituneita vapaaehtoisia. Eeva-Liisa Hirvonen sai Karjalan Liiton myöntämän hopeisen ansiomerkin ja pronssiset ansiomerkit jaettiin Maire ja Eero Pelliselle, Petri Tiaiselle, Anne Tiitalle ja Varpu Vauhkoselle. Eija Kemppistä muistettiin seuran pöytästandaarilla.

Uukuniemi-seuran sivuille on lisätty juhlapuheet ja tiedote juhlasta sekä kuvia kuvagalleriaan.
Seuraava seuran tapahtuma on Punkaharjun Mieslaulajien konsertin yhteydessä pidettävä kesätori ja kahvitus kirkonmäellä 15.7.2015 klo 17 (huomaa aika).
Katso lisää seuran kotisivuilta www.uukuniemiseura.fi

Riitta Katko

 

 

 

 

 

Uukuniemi-juhlien teemana oli, miten talvisota vaikutti uukuniemeläisiin. Petri Tiainen haastatteli Niilo Tiaista ja Eino M. Repoa, joiden mieliin lapsuudessa oli piirtynyt mm. evakoiden ja heidän karjansa täyttämä kirkkomäki, desanttien liikkuminen paikkakunnalla ja sotavankien työhön kuljetus. (Kuva ja teksti: Riitta Katko)

Uukuniemi-juhlien teemana oli, miten talvisota vaikutti uukuniemeläisiin. Petri Tiainen haastatteli Niilo Tiaista ja Eino M. Repoa, joiden mieliin lapsuudessa oli piirtynyt mm. evakoiden ja heidän karjansa täyttämä kirkkomäki, desanttien liikkuminen paikkakunnalla ja sotavankien työhön kuljetus. (Kuva ja teksti: Riitta Katko)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sopraano Liisa Kalliokoski

Sopraano Liisa Kalliokoski (Kuva: Riitta Katko)

 

 

 

 

 

Hei 02 2015

Uukuniemen nuorisoseura juhlii 120-vuotista taivaltaan la 11.7.2015 klo 15 alkaen

Nuorisoseuran logo

Nuorisoseuran logo

Uukuniemen nuorisoseura viettää 120-vuotisjuhliaan Uukuniemen nuorisoseuran talolla (Uukuniementie 946) lauantaina 11.7.2015 klo 15 alkaen. Sisäänpääsy on ilmainen, samoin ruoka ja kahvit. Tervetuloa!

Uukuniemen nuorisoseuran juhlavuosi

Uukuniemen nuorisoseura täyttää tänä vuonna kunniakkaat 120 vuotta. Perustava kokous pidettiin 14. heinäkuuta 1985 Uukuniemen kirkolla. Perustajajäseniin kuuluivat Alma Walle, Gösta Walle, Alma Schröder, N.O. Nordeanskiöld, Emmi Walle, Matti Taivainen ja M. Väkiparta. Teatteriharrastus oli vireää jo tuolloin, sillä samassa kokouksessa esitettiin Minna Canthin näytelmä Roinilan talossa. Seura on kuulunut 1930-luvulta lähtien Laatokan-Karjalan Nuorisoseurojen liittoon ja nykyisin Saimaan Nuorisoseurojen liittoon. Uukuniemen nuorisoseura on yksi alueen vanhimpia nuorisoseuroja.

Seuran alkuvuosien toimintaan kuului ensimmäisten sääntöjen mukaan ”kansallisten ja siveellisten edistysharrastusten herättäminen ja vireillä pitäminen paikkakunnalla”. Järjestettiin iltamia, harrastettiin kuorolaulua sekä perustettiin kirjastoja ja kotikouluja. Vuonna 1906 seuralle hankittiin jopa gramofoni.

Aluksi seuran kokouksia pidettiin jäsenten kodeissa ja kunnanhuoneella, mutta 1915 ostettiin seuran käyttöön talo, joka tunnetaan nykyisinkin Uukuniemen nuorisoseuran talona. Taloa on laajennettu ja korjattu aina seuran tarpeiden ja resurssien mukaan. Viimeinen korjaus oli voimavirtapistokkeen asentaminen talon ulkoseinään EKSOTE sairaanhoitopalveluita tarjoavaa Mallu-autoa varten, joka pitää taloa pysähdyspaikkanaan säännöllisesti.

Sota-aikana seuran toiminta hiljeni, mutta virkistyi sen jälkeen uudelleen. Ohjelmallisissa iltamissa oli näytelmiä, runonlausuntaa, puheita ja lopuksi tanssit. Talossa on myös näytetty elokuvia kiertävän elokuvanesittäjän toimesta. Toiminta hiljeni pikkuhiljaa 1980-luvulle asti, mutta ei missään vaiheessa loppunut kokonaan. Esimerkiksi levytansseja järjestettiin ahkerasti varainkeruuta varten. Nuorisoseuran yhteydessä toimi näytelmäpiiri 1991-2011. Seuran sisällä on toiminut myös keräilykerho, joka on järjestänyt jokakesäisen keräilytapahtuman. Joulukuussa olemme juhlineet perinteistä pikkujoulua jouluaterioineen ja harrastaneet varainkeruuta torikahvituksilla, kesäkirppareilla ja –tansseilla. Olemme järjestäneet tapahtumia myös yhteistyössä muiden yhdistysten esim. Uukuniemen MLL:n ja Uukuniemen ILOn kanssa. Vuokraamme taloa tarvittaessa sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tänä vuonna haluamme tarjota kaikille uukuniemeläisille sekä uukuniemenmielisille ihmisille unohtumattomat 120-vuotisjuhlat, joiden ohjelman sisältää sekä uutta että vanhaa.

Sydämellisesti tervetuloa sekä seuraan että juhliimme!

Heli Heikkonen,

Uukuniemen Nuorisoseuran puheenjohtaja

(Tekstin historialliset tiedot on saatu nuorisoseuran pöytäkirjoista, lehtiartikkeleista ja Paavo Kontiokorven kirjoittamasta Uukuniemen Nuorisoseuran 110-vuotishistoriikista)

Ohjelma:

Klo 14:30 Tervehdysten vastaanottaminen alkaa
15:00 Juhla alkaa. Puheenjohtajan tervetuliaissanat.
Liiton edustajan puheenvuoro ja kunniamerkin luovuttaminen.
Kunnanjohtajan puheenvuoro.
15:30 Juhlapuhuja Irmeli Tiainen.
Nuoren uukuniemeläiselle puhe, Maaret Berg-Tynkkynen
Yhteislauluna Karjalaisten laulu.
16-17:00 Ruokailua musiikkiesityksiä säestyksellä (Petri Tiainen ja Mirva Kuivalainen-Tiainen)
17:00 Nukketeatteri Vääräpyörä
17:30 Seppo Paroni Paakkunainen
18-19 Kahvit ja yleistä seurustelua
19:00 Baari aukeaa
20:00 Sattuma-yhtye Petroskoista
22:00 Mustat Silmät Helsingistä
Ilta jatkuu yleisen seurustelun merkeissä.

Hei 02 2015

Uukuniemen pitäjä – gallup

Entisessä Kiihtelysvaaran kunnassa, Pohjois-Karjalassa, on otettu käyttöön pitäjäkäsite. Kiihtelysvaaran kylät ehdottivat Joensuun kaupungille, että kaupunginosan sijasta siitä tulisi pitäjä ja entinen vaakuna luovutettaisiin pitäjäneuvoston käyttöön, mutta hallinnollinen puoli säilyisi kaupungilla. Joensuun kaupunki hyväksyi ehdotuksen.

 

  1. Mitä mieltä olet nimikkeestä Uukuniemen pitäjä?
  2. Toimisiko Uukuniemellä?
  3. Mitä lisäarvoa toisi?

Gallupiin voi myös osallistua jutun alta löytyvän kommentointi kohdan kautta. Mitä mieltä itse olet asiasta?

 

Uukuniemen pitäjä -gallup on julkaistu alunperin tiistain (30.06.2015) Itä-Savossa. Julkaisulle on saatu lupa Itä-Savon uutispäälliköltä ja allekirjoittaneelta.

-TT

 

Matti Repo, Uukuniemi 1. . Jos sitä kehittäisi, niin mikä ettei. Se voisi jollain lailla elävöittää paikkaa, ei tässä maailman tarvitse koko ajan olla paikoillaan.  2. Voisi toimia Uukuniemellä. Uukuniemi tunnetaan muutenkin jo vaikka missä.  3. En usko että toisi kuitenkaan mitään lisäarvoa.

Matti Repo, Uukuniemi
1. . Jos sitä kehittäisi, niin mikä ettei. Se voisi jollain lailla elävöittää paikkaa, ei tässä maailman tarvitse koko ajan olla paikoillaan.
2. Voisi toimia Uukuniemellä. Uukuniemi tunnetaan muutenkin jo vaikka missä.
3. En usko että toisi kuitenkaan mitään lisäarvoa.

Erkki Lemetyinen, Parikkala 1. Ennen vanhaan pitäjä nimikkeellä tarkoitettiin seurakunnallista ja kunnallista hallintoyksikköä. 2. Ei mielestäni toimisi Uukuniemellä. Historiallisilta juuriltaan pitäjä on semmoinen sana, jota ei voisi käyttää. Sitten pitäisi myös olla Saaren pitäjä. 3. Yhdistykset pitävät Uukuniemen arvoja ja perinnettä yllä. Uutta ja radikaalia on turha ottaa esille tällä hetkellä. Pitäjä saattaisi hajoittaa toimivan ratkaisun. Parikkala kylteistä huolimatta kyllä tämä silti on Uukuniemeä.

Erkki Lemetyinen, Parikkala
1. Ennen vanhaan pitäjä nimikkeellä tarkoitettiin seurakunnallista ja kunnallista hallintoyksikköä.
2. Ei mielestäni toimisi Uukuniemellä. Historiallisilta juuriltaan pitäjä on semmoinen sana, jota ei voisi käyttää. Sitten pitäisi myös olla Saaren pitäjä.
3. Yhdistykset pitävät Uukuniemen arvoja ja perinnettä yllä. Uutta ja radikaalia on turha ottaa esille tällä hetkellä. Pitäjä saattaisi hajoittaa toimivan ratkaisun. Parikkala kylteistä huolimatta kyllä tämä silti on Uukuniemeä.

Vuokko Ainala-Kinnula, Savonlinna 1. Pitäjä nimike kuulostaa hyvältä. 2. Mielestäni se on hyvä idea ja sopisi Uukuniemelle.  3. Korostaisi Uukuniemen nimeä. En pitänyt kuntaliitoksesta

Vuokko Ainala-Kinnula, Savonlinna
1. Pitäjä nimike kuulostaa hyvältä.
2. Mielestäni se on hyvä idea ja sopisi Uukuniemelle.
3. Korostaisi Uukuniemen nimeä. En pitänyt kuntaliitoksesta

Joonas Karhinen, Uukuniemi 1. Pitäjä nimikkeen käyttöönotto on mahtava idea. Se tuo jotain uutta pienelle kylälle ja vahvistaisi kylän säilymisen kannalta merkittävää me-henkeä. 2. Ehdottomasti toimisi Uukuniemellä. 3. 3. Se voisi kasvattaa kuntaliitoksen myötä huonoon asemaan jääneiden uukuniemeläisten asemaa ja antaisi toivoa kylälle.

Joonas Karhinen, Uukuniemi
1. Pitäjä nimikkeen käyttöönotto on mahtava idea. Se tuo jotain uutta pienelle kylälle ja vahvistaisi kylän säilymisen kannalta merkittävää me-henkeä.
2. Ehdottomasti toimisi Uukuniemellä.
3. Se voisi kasvattaa kuntaliitoksen myötä huonoon asemaan jääneiden uukuniemeläisten asemaa ja antaisi toivoa kylälle.

 

 

Hei 02 2015

Risto Kuisma – Karjalan puolestapuhuja

Risto Kuisma ja uukuniemeläinen Aatos Kemppinen ovat aikanaan juosseet Tukholman maratoonissa peräkkäin.

Risto Kuisma ja uukuniemeläinen Aatos Kemppinen tapasivat Uukuniemi-juhlissa sunnuntaina. He ovat aikanaan juosseet Tukholman maratonissa peräkkäin.

 

Vuoden 2000 presidenttivaalien ehdokas käy kesäisin Savonlinnassa.

Uukuniemellä vietettiin viikonloppuna perinteisiä Uukuniemi-juhlia. Sunnuntain pääjuhlan juhlapuhujana oli entinen AKT:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Risto Kuisma. Vaikka vierailu Uukuniemen karjalaisilla juhlilla oli Kuismalle ensimmäinen kerta, on karjalaisuus hänelle lähellä sydäntä. Uukuniemen historiakin oli tullut tutuksi kuusi vuotta sitten jolloin Kuisma valitsi Uukuniemen historia -kirjan vuoden karjalaiseksi kirjaksi.

-Olen toisen polven siirtokarjalainen. Synnyin heti jatkosodan jälkeen Savonlinnassa, jossa Viipurista lähtöisin oleva isäni ja Sortavalasta lähtöisin oleva äitini kohtasivat, kertoo Kuisma.

Oikeustieteen kandidaatti ja vuoden 2000 presidentinvaalien ehdokas Kuisma on Karjalan puolestapuhuja. Hän kertoo että, talvisodan rauhansopimuksessa koettu vääryys Karjalan pakkoluovuttamisesta olisi vieläkin korjattavissa ja Karjala voitaisiin saada takaisin.

– Ei sodalla, eikä ehkä lähitulevaisuudessa, mutta mahdollista se on. Pitemmän päälle oikeus voittaa. Karjalaisilla on siihen oikeus ja mielestäni se olisi heille hyvä asia, pohtii Kuisma ja jatkaa että Putinin politiikka on kuitenkin etäännyttänyt asiaa.

Myös meineillään oleva EU-kriisi herättää Kuismassa vahvoja tunteita. Hän on sitä mieltä, että Kreikka on saatava pois EU:sta.

-Aikanaan vastustin Kreikan liittymistä, mutta minulle vain naurettiin. Mitenkä on asian laita nyt? kysyy Kuisma.

Laukkoskella asuva Kuisma harrastaa vanhoja moottoripyöriä. Pyöräinnostukseen on vaikuttanut myös Kuisman oma poika, Karri Kuisma, joka menestyi varsin hyvin motocrossissa MM-sarjatasolla asti. Risto Kuisma on vanhoilla päivillään osallistunut esimerkiksi Päijänteen ympäriajoihin. Myös juokseminen on lähellä sydäntä ja takana on komeat 30 maratonia.

Kesäisin Kuisma käy usein synnyinkaupungissaan Savonlinnassa. Tärkeitä arvoja hänelle ovat muun muassa oikeudenmukaisuus, rehellisyys, tasa-arvo ja vapaus.

 

Jutun oikeudet omistaa Itä-Savo. Julkaisulle on saatu lupa Itä-Savon uutispäälliköltä ja allekirjoittaneelta.

-TT

Hei 02 2015

Karjala muistojen maa – Uukuniemi täynnä tarinoita

Uukuniemen kirkonmäellä vietettiin viikonloppuna jälleen perinteiset Uukuniemi-juhlat. Epävakaasta säästä huolimatta paikalle saapui lauantaina ja sunnuntaina yhteensä noin 500 henkeä. Uukuniemi-seuran järjestämässä juhlassa oli kaksi isoa teemaa; lauantaina muisteltiin talvisotaa, josta tuli kuluneeksi 75-vuotta ja sunnuntaina ohjelma pyöri karjalaisuuden ja uukuniemeläisyyden ympärillä.

 

Uukuniemi-juhlilla kävin viikonlopun aikana yhteensä noin 500 henkeä. Sunnuntai alkoi juhlajumalanpalveluksella ja kunniakäynnillä sankarihautausmaalla.

Uukuniemi-juhlilla kävin viikonlopun aikana yhteensä noin 500 henkeä. Sunnuntai alkoi juhlajumalanpalveluksella ja kunniakäynnillä sankarihautausmaalla.

Talvisodasta tuli tänä vuonna kuluneeksi 75-vuotta

Juhla alkoi lauantaina Uukuniemen upeassa kirkossa Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyisen toivottaessa juhlakansan tervetulleeksi ja viihtyvän vakavien asioiden äärellä. Hän kertoi talvisodan vaikuttaneen myös uukuniemeläisten elämään, erityisesti Kollaan taistelupaikka oli merkittävässä roolissa. 76:sta kaatuneesta uukuniemeläisestä, peräti 40 kaatui juuri Kollaalla.

Talvisodan jälkeisessä rauhansopimuksessa entisestä Uukuniemen kunnasta pakkoluovutettiin peräti neljä viidesosaa.

Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko aloitti tervehdyspuheensa Uukuniemen usko –laulun sanoilla. Hän kertoi tarkemmin talvisodan kulusta ja siitä kuinka kaikki lähti liikkeelle. Katko kertoi puheessaan että maaliskuussa vuonna 1939 Uukuniemen kunnanvaltuustossa oli pidetty kokous, jossa ihmisiä kehotettiin varautumaan kansanhyökkäykseen ja miehet komennettiin erityiskertausharjoituksiin. Samalla alloitettiin myös linnoitustyöt ja elintarvike säännöstely. Monen lapsuus jäi lyhyeksi, sillä kaikki työhön kykenevät antoivat oman panoksensa. Talvisota alkoi 30.11.1939 ja kesti 105 päivää. Kyseinen talvi oli vuosisadan kylmimpiä, joka teki olosuhteet erityisen vaikeaksi. Tammikuun 17. päivä vuonna 1940 pakkaslukemaksi mitattiin -42 astetta. Sähköt puuttuivat koko kylästä ja pulaa oli sodan aikana kaikesta. Tärkeinpänä tiedonlähteenä toimi sanomalehti ja radio.

Juhla jatkui Harri Kylliäisen esitelmällä uukuniemeläisten osuudesta Kollaan taistelussa. Tämän jälkeen Uukuniemi-seuran varapuheenjohtaja Petri Tiainen haastatteli kahta kymmenvuotiaana sodan kokenutta uukuniemeläistä, Matti Repoa ja Niilo Tiaista.

 

Niilo Tiainen (vasemmalla) kertoi joutuneensa 12-vuotiaana jatkosodan aikaan vanginvartijaksi. Mukaan annettiin pistooli, kun Venäläinen sotavanki piti kulettaa muutaman kilometrin matka pyöräntangolla maatilan töihin. Matti Revolle (oikealla) oli sodasta jäänyt mieleen tuhannet kesälahdelle viedyt lehmät. Haastattelijana Petri Tiainen.

Niilo Tiainen (vasemmalla) kertoi joutuneensa 12-vuotiaana jatkosodan aikaan vanginvartijaksi. Mukaan annettiin pistooli, kun Venäläinen sotavanki piti kulettaa muutaman kilometrin matka pyöräntangolla maatilan töihin. Matti Revolle (oikealla) oli sodasta jäänyt mieleen tuhannet kesälahdelle viedyt lehmät. Haastattelijana Petri Tiainen.

Repo muistelee että pikkupojan ensimmäiset ajatukset sodasta olivat positiivisia, sillä sota tarkoitti että ei ollut koulua, eikä tarvinnut jäädä laiskaan. Myös tuhannet Kesälahden puolelle viedyt lehmät olivat jääneet mieleen. Tiainen puolestaan sanoi että talvisodan aikaan ei kymmenvuotiaalle ollut vielä virallisia tehtäviä, mutta jatkosodassa sen sijaan 12- vuotias Tiainen oli joutunut vanginvartijaksi. Tiaisen tehtävä oli joka aamu kuljettaa polkupyörällä 90-kiloinen venäläinen sotavanki maatilan töihin. Matkaa oli pari kilometria ja mukaan tyrkättiin pistooli.

Lauantain-juhlassa kuultiin myös Irmeli Tiaisen runoesitys ja Liisa Kalliokosken upeaa laulua. Lopuksi laulettiin vielä yhteislauluna Karjalaisten laulu.

 

Karjalaisuus vahvasti esillä Uukuniemi-juhlilla.

Sunnuntain ohjelmassa oli juhlajumalanpalvelus, kunniakäynti sankarihaudoilla ja pääjuhla. Uukuniemi-juhlista on muodostunut hieman varttuneemman väen juhla, mutta mukavaa piristystä toi sankarihaudoilla airueina olleet nuoret Maiju Valtonen ja Sulo Suutarinen, sekä puheen pitänyt 27-vuotias Joonas Karhinen.

Karhinen korosti mukaansa tempaavassa ja innoittavassa puheessaan Uukuniemen mahtavaa ja erityistä luontoa sekä toimeliaita ihmisiä.

-Toivoisin että me-henki säilyisi Uukuniemellä, kertoo Karhinen.

Leo Kokko ja Helga Halonen-Kokko kertovat karjalaisten olevan iloisia, vieraanvaraisia ja varsinaisia karjalanpiirakkamestareita.

Leo Kokko ja Helga Halonen-Kokko kertovat karjalaisten olevan iloisia, vieraanvaraisia ja varsinaisia karjalanpiirakkamestareita.

Pääjuhla avattiin perinteisesti Karjalaisten laululla ja tervehdyssanat lausui Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko. Hän kertoi Uukuniemen olevan täynnä tarinoita ja huumorin kuuluvan vahvasti osaksi uukuniemeläisyyttä. Vaikka monen koti jäikin rajan taakse ovat juuret perintönä uukuniemeläisyydestä. Uukuniemi-seura on isoin parikkalalaisista järjestöistä. Katko toivoisi mukaan kuitenkin enemmän nuoria ja lapsia.

Samoilla linjoilla on myös Savonlinnasta kotoisin oleva mutta nykyään Pohjanmaalla asuva Helga Halonen-Kokko.

-Vanhempien pitäisi kannustaa mukaan ja kertoa tästä perinteestä, pohtii Halonen-Kokko.

Hän on päätynyt Uukuniemelle nykyisen miehensä Leo Kokon kautta, joka on kotoisin rajan taakse jääneestä Sikopohjasta. Halonen-Kokolle karjalaiset ovat hyvin iloisia, vieraanvaraisia ja varsinaisia karjalanpiirakkamestareita. Vaikka hän ei itse ole kotoisin Parikkalan pohjoispäässä sijaitsevalta Uukuniemeltä, niin silti sinne mieli aina halajaa.

-Jos asuisimme aina Savonlinnassa tulisimme mukaan Uukuniemi-seuran toimintaan. Uukuniemeläisillä on myönteinen elämänasenne, vaikka he ovat paljon kärsineet, miettii Halonen-Kokko ja kiittelee samalla myös onnistuneesta tapahtumasta.

Parikkalan kunnan tervehdyksen toi kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. Huuskonen oli Uukuniemi-juhlilla ensimmäistä kertaa. Hänelle uukuniemeläisyydestä mieleen tuli sana miesmuisti, jolla tarkoitetaan kunnioitusta omalle taustalle ja isovanhempien ja vanhempien työlle. Huuskosen mukaan Uukuniemellä on pitkä miesmuisti. Hän kiitteli Uukuniemi-seuraa myös siitä, että se tukee kunnan tavoitteita.

Oikeustieteen kandidaatti Risto Kuisma piti juhlapuheen Uukuniemi-juhlilla viime sunnuntaina. Kuisma näkee Karjalan palauttamisen olevan vieläkin mahdollista. Taustalla Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen, joka ojensi Kuismalle Uukuniemen historia -kirjan kiitokseksi puheesta.

Oikeustieteen kandidaatti Risto Kuisma piti juhlapuheen Uukuniemi-juhlilla viime sunnuntaina. Kuisma näkee Karjalan palauttamisen olevan vieläkin mahdollista. Taustalla Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen, joka ojensi Kuismalle Uukuniemen historia -kirjan kiitokseksi puheesta.

Juhlanpuheen piti entinen AKT:n puheenjohtaja ja kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti, Risto Kuisma. Savonlinnassa syntyneelle Kuismalle Uukuniemi ja sen historia tuli tutuksi kuusi vuotta sitten, jolloin hän valitsi Uukuniemen historia –kirjan vuoden karjalaiseksi kirjaksi. Karjalaisuus on myös tärkeää hänelle itselleen. Hänellä on ollut yli kolmekymmentä vuotta kakkosasunto toisessa rajan halkaisemassa kunnassa: Virolahdella. Kuisman isä on Viipurista ja äiti Sortavalan maalaiskunnasta.

Hän kertoo että, kaipuu juurille ja rakkaus menetettyyn kotiseutuun on voimakas side.

Kuisma puhui puheessaan karjalaisten yhdyssiteestä, Karjalan liitosta, ja sen tärkeydestä karjalaisille. Hän otti esille liiton kaksi päätarkoitusta: karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja Karjalan kysymys.

 

Karjalan kysymyksellä tarkoitetaan menetetyn Karjalan palauttamista, Kuisma on vahvasti sitä mieltä, että se on edelleen mahdollista.

-Uskon, ettei mikään vääryys voi jäädä ikuiseksi. Pitemmän päälle oikeus voittaa. Siihen voi tosin kulua aikaa enemmä kuin yhden sukupolven verran.

Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen kertoi lopuksi, että ensi vuonna Uukuniemi-juhlilla julkaistaan opetusneuvos Anja Kukkosen laatima sukututkimus Uukuniemen Härkösten/Härkästen suvusta. Lemetyinen päätti tämän vuoden juhlan Asta Lehikoisen Laatokan laulu –runon sanoihin.

-Oot Karjala kaihojen maa, oot Karjala muistojen maa.

Juttu julkaistu alunperin tiistain (30.6.2015) Itä-Savo lehdessä. Julkaisulle on saatu lupa Itä-Savon uutispäälliköltä ja allekirjoittaneelta.

-TT

Runorukki esiintyi sunnuntaina Uukuniemi-juhlien pääjuhlassa.

Runorukki esiintyi sunnuntaina Uukuniemi-juhlien pääjuhlassa.

u_juhlat_yleisö

Kes 30 2015

Joko olet käynyt Vintti-Kirppiksellä?

Niukkalasta Uukuniemen kirkolle ajaessa ei voi olla huomaamatta kesän aikana tienvarteen ilmestyneitä Vintti-Kirppiksen kylttejä. Avoinna -kyltti puolestaan kertoo, että kirppiksen isäntäväki on paikalla. Paikalla poikkeaminen sopii kiireisellekin kulkijalle, kymmenen metriä tieltä sivuun ja ollaan jo kirppiksen pihalla.

Eeva Valkeapään ja Terhi Lehtonen-Kettusen ylläpitämä kesäkirppis toimii vanhan navetan vintillä. Uukuniemen Rakkuunsillassa oleva vanha maatilan pihapiiri on Eevan kotitalo, jonka hän pari vuotta sitten lunasti itselleen. Ihan ensimmäistä kertaa paikalla ei kauppaa pidetä. Eevan vanhemmat, Maria ja Pentti Härkönen, pitivät vielä 60-luvulla kirjakauppaa.

– Vuosien saatossa perheelle ja ystäville on kertynyt kaikenlaista tavaraa, joille ei oikein ole säilytystilaa, mutta joita ei raaskisi heittää poiskaan. Meillä oli sopiva paikka kesäkirppikselle, joten ajattelimme piristää samalla osaltamme paikkakunnan kesäelämää, kertoo Eeva Valkeapää.

– Asiakkaita on ollut mukavasti. Etenkin viime päivät ovat olleet vilkkaita, toteaa Valkeapää.

– Mitään säännöllistä aukioloaikaa ei ole mutta pyrimme pitämään kirppistä auki kun olemme paikalla ja aikaa sille riittää. Tavoitteena on että kirppis olisi auki klo 11-16 välisenä aikana. Näillä näkymin pidämme sitä elokuun puoliväliin, jos asiakkaita riittää.

Vintti-Kirppiksellä on leppoisa tunnelma, jossa kaupanteko ei ole pääasia. Vintillä voi aistia vanhanajan maalaishenkeä. Kannattaa käydä tutustumassa.

JL

 

 

Eeva Valkeapää

Eeva Valkeapää

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kanatarha kirppiksen pihalla

Kanatarha kirppiksen pihalla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mirja Chilard (vasemmalla) on tullut auttamaan ystäväänsä

Mirja Chilard (vasemmalla) on tullut auttamaan ystäväänsä

 

 

 

 

Kes 29 2015

Harjaukko minifest perjantai 3.7.2015 Juholan tilalla

harjaukkowebfbklo: 20- liput: 12€ paikanpäältä, ei ennakkomyyntiä

anniskelualue A-oikeuksin, ruokaa grillistä

Harjaukko on karjalan murretta ja tarkoittaa kulkukauppiasta.

Juholan lavalla esiintyy mainio kattaus mainioita yhtyeitä. Erityisen iloisia olemme saadessamme kaikki nämä bändit vieraaksemme.

Tapahtuman Facebook sivut:

https://www.facebook.com/events/918549861524765/

Muuan mies
(https://www.facebook.com/MuuanMies)
Yhtye keikkailee harvakseltaan ja on todella harvinaista herkkua näillä leveysasteilla. Bändi huokuu syvää kotimaisuutta ja fuusioi tyylejä härmästä aurinkorannoille. Kyse on siis loistavasta musiikista.

https://www.youtube.com/watch?v=tLWNb11tASY

Wrist rodeo
(https://www.facebook.com/pages/Wrist-Rodeo/474607639276156?fref=ts)
Rock’n roll, blues trash. Päätä sie ite!
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Joensuusta.

https://www.youtube.com/watch?v=HvoozxA0m4A

Johannes Pitkänen ja kaverit
Aimo lastilla energiaa ladattu rokkia suomeksi soittava trio.

https://soundcloud.com/pitkanenjakaverit

Tapahtuman järjestää Papinniemen kaverit ja heidän kaverinsa.
Lisätietoja voi kysellä Papinniemestä (paikanpäältä, puh. 040 7369852, info@papinniemicamping, facebook.com/papinniemi)

Vanhemmat artikkelit «